Joks Hecate meni? :)

Meni ensin vähä väärään paikkaan tämä viesti mutta siirsin sen nytten tähän.. :P

Toivotaan nyt että se taapero lähtisi sieltä pian tulemaan. :) Mä aina jännään niin kaikkien synnytyksiä, on vielä tuoreessa muistissa oman siskon synnytys, kun sitäkin odotettiin ja odotettiin kuin kuuta nousevaa eikä mitään meinannut tapahtua, ja sitten kun vihdoin lähti tulemaan niin sekin kesti ja kesti niin että oltiin ihan huolesta mykkyrällä kun ei mitään kuulunut sairaalasta. Mutta kaikki oli sit hyvin kuitenkin, oli vain ollut iso pulska vauva ja hyvin väsynyt äiti niin synnytys oli sit venähtänyt.. Mutta sen jälkeen oon aina seuraillut ja tarkkaillut muiden synnyttämään lähtöjä, jotenkin se on niin jännää ja pelottavaa yhtä aikaa. :)

Bumble-B kirjoitti:

Meni ensin vähä väärään paikkaan tämä viesti mutta siirsin sen nytten tähän.. :P

Toivotaan nyt että se taapero lähtisi sieltä pian tulemaan. :) Mä aina jännään niin kaikkien synnytyksiä, on vielä tuoreessa muistissa oman siskon synnytys, kun sitäkin odotettiin ja odotettiin kuin kuuta nousevaa eikä mitään meinannut tapahtua, ja sitten kun vihdoin lähti tulemaan niin sekin kesti ja kesti niin että oltiin ihan huolesta mykkyrällä kun ei mitään kuulunut sairaalasta. Mutta kaikki oli sit hyvin kuitenkin, oli vain ollut iso pulska vauva ja hyvin väsynyt äiti niin synnytys oli sit venähtänyt.. Mutta sen jälkeen oon aina seuraillut ja tarkkaillut muiden synnyttämään lähtöjä, jotenkin se on niin jännää ja pelottavaa yhtä aikaa. :)

...alkaako täällä jännittämään...! :)

Sanoin eilen sille kätilöllekin, että tämä odottelu ja oman kropan tarkkailu alkaa olla niin turhauttavaa, kun ei tiedä, mihin pitäisi reagoida ja miten! Lapsiveden meno olisi ainakin sellainen selkeä merkki, että nyt mennään eikä meinata, mutta kun siitäkään ei tiedä, meneekö itsestään vai vasta laitoksella. Muista oireista onkin sitten jo vaikeampi arvioida, onko lähtö lähellä vai ei...

Meillä myös on koko lähisuku varpaisillaan laitokselle lähdön suhteen, itse olen tähän asti ollut se, joka on osannut ottaa rauhallisesti päivä kerrallaan, mutta kyllä tässä alkaa itsekin pikkuhiljaa olla kuin tulisilla hiilillä... Tähän asti on koko raskausaika tuntunut menevän kuin siivillä ja nyt ykskaks aika suorastaan matelee eteenpäin! Tätähän se on, odottavan aika on pitkä, varsinkin loppusuoralla... :)

Jos ei minua täällä hetkeen "näy", olen todennäköisesti viimein siirtynyt tuumasta toimeen... :D

old_profile_22988 kirjoitti:

...alkaako täällä jännittämään...! :)

Sanoin eilen sille kätilöllekin, että tämä odottelu ja oman kropan tarkkailu alkaa olla niin turhauttavaa, kun ei tiedä, mihin pitäisi reagoida ja miten! Lapsiveden meno olisi ainakin sellainen selkeä merkki, että nyt mennään eikä meinata, mutta kun siitäkään ei tiedä, meneekö itsestään vai vasta laitoksella. Muista oireista onkin sitten jo vaikeampi arvioida, onko lähtö lähellä vai ei...

Meillä myös on koko lähisuku varpaisillaan laitokselle lähdön suhteen, itse olen tähän asti ollut se, joka on osannut ottaa rauhallisesti päivä kerrallaan, mutta kyllä tässä alkaa itsekin pikkuhiljaa olla kuin tulisilla hiilillä... Tähän asti on koko raskausaika tuntunut menevän kuin siivillä ja nyt ykskaks aika suorastaan matelee eteenpäin! Tätähän se on, odottavan aika on pitkä, varsinkin loppusuoralla... :)

Jos ei minua täällä hetkeen "näy", olen todennäköisesti viimein siirtynyt tuumasta toimeen... :D

Mä kans luulin et nyt on hecate lähteny synnytysretkelle kun ei ole kuulunut eikä näkynyt. Itellä on la 18.10, mutta nyt tullut jo aikalailla suppareita. Ja eihän sitä tosiaankaan tiedä milloin sitä pitäisi lähteä, ku mäkin vaan odotan sitä lapsiveen menoa. Yöllä vessassa käydessä sitä hipsii sänkyyn takas ja varoo et jospas se lapsivesi nyt menis.Eilen kävinkin lääkärissä ja se tunnusteli kohdunsuuta eipa vielä ollut auki mutta pehmentynty oli. Eli ei kait sitä auta muutaku ottaa ne kolme ässää käyttöön ja kova meno päälle et saatas paikat aukeemaan. Tsemppiä sulle...ja voimia tuleviin ponnistuksiin...ilmoittelehan sit ku vauveli on sylissäsi....

old_profile_22988 kirjoitti:

...alkaako täällä jännittämään...! :)

Sanoin eilen sille kätilöllekin, että tämä odottelu ja oman kropan tarkkailu alkaa olla niin turhauttavaa, kun ei tiedä, mihin pitäisi reagoida ja miten! Lapsiveden meno olisi ainakin sellainen selkeä merkki, että nyt mennään eikä meinata, mutta kun siitäkään ei tiedä, meneekö itsestään vai vasta laitoksella. Muista oireista onkin sitten jo vaikeampi arvioida, onko lähtö lähellä vai ei...

Meillä myös on koko lähisuku varpaisillaan laitokselle lähdön suhteen, itse olen tähän asti ollut se, joka on osannut ottaa rauhallisesti päivä kerrallaan, mutta kyllä tässä alkaa itsekin pikkuhiljaa olla kuin tulisilla hiilillä... Tähän asti on koko raskausaika tuntunut menevän kuin siivillä ja nyt ykskaks aika suorastaan matelee eteenpäin! Tätähän se on, odottavan aika on pitkä, varsinkin loppusuoralla... :)

Jos ei minua täällä hetkeen "näy", olen todennäköisesti viimein siirtynyt tuumasta toimeen... :D

Kyllä sulla kohta on lähtö edessä. Ehkä jo ens yönä... Tuuhan sitte kertomaan pian kuulumisia:) Mä kans odottelen jo täällä aivan malttamattomana. Ens viikon pe laskettu aika, mut nyt on alkanu tuntumaan et menee yli, kun ei oo suppareita kuulunu eikä näkyny.