Kertokaa hyviä ja huonoja puolia uros kissoista ja naaras kissoista! Kun en vielä tiedä kumman haluaisin, ehkäpä uroksen.
Uros vai naaras?
Tahtoo kisun!
5341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meidän kokemuksemme on Iida 14v, jolle näytettiin hiekkalaatikko eikä ongelmia ole koskaan ollut pissien tai kakkojen kanssa. Leikkaus tehtiin ensimmäisen kiiman jälkeen ja huuto loppui siihen.
Iidalle otettiin kaveriksi Otto, joka ryhtyi pissimään lattioille ja joka paikkaan n. 7 kk ikäisenä. Leikkautimme kissan ja toivoimme parasta, mutta pahin toteutui. Kolli oli lopetettava, koska kukaan ei suostunut ottamaan pissivää kollia emmekä me suostuneet elämään kodissa, joka haisee kissan kuselle.
Ei ole sukupuolikysymys tuo, pissaileeko kissa sinne tänne. Kummatkin tekevät sitä jos sellainen taipumus sattuu olemaan. On paljon ihania tyttöjä ja poikia jotka pissaavat kiltisti sinne minne pitääkin, ja sitten on paljon ei-niin-ihania kisuja, jotka ruiskii sinne tänne...
Yleisesti olen ollut siinä uskossa että tyttökissat on itsenäisempiä ja ei niin sosiaalisia ihmisten kanssa, kollikissat taas ovat ihmisystävällisempiä ja esim. lapsiperheelle parempia. Mene ja tiedä sitten..
Minulla on kaksi naarasta ja kaksi urosta. Ennen oli vielä yksi naaras näiden lisäksi, mutta kuten edellisen kirjoittajan uroksella, tällä naaraalla oli tuo pissimisongelma, jouduttiin lopettamaan kun ei mikään auttanut. Ei ollut terveydessäkään vikaa.
Meillä naaraat ovat aina olleet arempia. Urokset taas villimpiä, mutta naaraat keksineet kaikkea pientä kiusaa. Kummatkin urokset ovat olleet sellaisia löllyköitä sylikissoja, naaraat taas ovat tulleet syliin kun itse haluavat.
Kai sillä sukupuolellakin on väliä, mutta luonne tärkein kissankin osalta.
on sitten taasen niin että neitokainen on ihan mahdoton sylivauva ja kolli taasen ei. Tiedä sitten vaikuttaako rotu asiaan jotenkin. Kummatkin kyllä välillä vauhtihirmuja : )Tyttö on hieman arka ja säikky...poitsu taasen ei tunne säikähtävän mitään. Tätä ennen on ollut vain kolleja ja ne ovat olleet sylikissoja vaikka kyllä osanneet myös tehdä kaikenlaista "jäynää".
Hiekkakipon ja hiekan suhteen neiti tuntuu olevan kaikista tarkin...esim pelletit eivät kelvanneet vaan asiat tehtiin kipon viereen.
Meillä on niin, että tyttökisu (ikää vähän reilu 4kk) on sylivauva, ihmisläheinen, reipas, utelias, rohkea... eli kaikkea (ja vähän enemmänkin), mitä voi kissalta toivoa!
Poika taas (ikää reilu 3kk) on omien polkujen kulkija, "reppana", vähän arka vieraassa paikassa, ei niinkään pidä silittelystä vaikka tulee jalkopäähän kehräämään (on oikea perämoottori kun sille päälle sattuu!)
Kummatkin ovat oikein ihania omalla tavallaan, en usko, että luonteet ovat sukupuoleen sidonnaisia, vaan eniten vaikuttaa geenit ja elämän alkutaival kasvattajan luona.
Onnea kisun etsintään, eiköhän "se oikea" löydy, ja silloin tuskin enää niin välität sukupuolesta :)