Tervehdys koko palstalle. Tarvitsisin mielipidettänne, jos vaikka auttaisi etten menisi tekemään mitään hölmöä ja turhaa...:-)
Paljonko saa vaikuttaa 250D:ssä maantieajokulutukseen mielestänne n. 400 kg:n lisälasti kuljettajan lisäksi (farmari, 5 aikuista "romua" paljon tavaratilassa). Keskinopeus n. 90 km/h.
Kulutus oli sen ajotussäädönkin jälkeen kuvatunlaisella lastilla ja nopeudella ajettuna 7,5 litraa. Miten on? Vienkö 300-400 euroa maksavaan pumppusäätöön (siis onko järkeä?)...
...tässä vähän mietiskelen hiukka pettyneenä...:-(
ps. kone "kehrää" nyt kuin kissa -tyhjäkäynti vain on mielestäni hiukka korkea ja tyhjäkäynnillä tuntuu kuljettajan penkkiin pientä ravistusta. Muuten kaikki toimii kuin ajatus...
Paljonko saa vaikuttaa 250D:ssä maantieajokulutukseen mielestänne n. 400 kg:n lisälasti kuljettajan lisäksi (farmari, 5 aikuista "romua" paljon tavaratilassa). Keskinopeus n. 90 km/h.
Kulutus oli sen ajotussäädönkin jälkeen kuvatunlaisella lastilla ja nopeudella ajettuna 7,5 litraa. Miten on? Vienkö 300-400 euroa maksavaan pumppusäätöön (siis onko järkeä?)...
...tässä vähän mietiskelen hiukka pettyneenä...:-(
ps. kone "kehrää" nyt kuin kissa -tyhjäkäynti vain on mielestäni hiukka korkea ja tyhjäkäynnillä tuntuu kuljettajan penkkiin pientä ravistusta. Muuten kaikki toimii kuin ajatus...
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tulikos sulle niihin suuttimiin tehtyä jotain, onko penkitetty / tarkastettu?
Jos auto nyt tuntuu kulkevan ihan ok ja tupruttaa mustaa täyskaasulla sopivasti, niin ei se penkkisäätö sitä kulutusta hirveästi tiputa, jos tehoja puuttuu niin voihan se sitten vaikuttaa.
Mutta kyllähän tuo paino jotain vaikuttaa, kuten aiemmin puhuttiin, on farkun kulutus n. 0,5 litraa suurempi kuin sedanin ja se johtuu aika paljon farkun reilusta 110 kg suuremmasta painosta. Mielestäni painon lisäys vastaa aika hyvin nopeuden nostoa, tarvitaanhan polttoainetta vähän enemmän etenemiseen kuin tyhjänä.
...siis tarkistamastta vielä, kun onneton luotin siihen että se tuo ajotuksen pielessä oleminen olisi ollut syy kulutukseen, niin ei tehty muuta!.
...Ja ei tupruta mustaa savua täyskaasulla???
...eikä syöttöä ole vielä lisätty...
...ja veto jonkun verran parani -muttei vieläkään käsittääkseni ole mikään tykki!
Oletko siis sitä mieltä että ensin nuo ennenkuin penkkiin. Itse vain järkeilin jo, että ehkä se penkissä käyttö ei sittenkään ole hullumpi juttu -varsinkin jos siinä samalla tulisi tarkistettua nuo suuttimet ja syötön määrä...??
Tarkoittaako se siis sitä, että jollei mustaa saa tulemaan putkesta millään, syötön määrää on lisättävä (se k-arvohan oli katastuksessa 0,37)??
Tuosta tupruttelusta sen verran vielä että onko nyt varmaan noin että säädöt ovat kohdallaan JOS auto tupruttaa? Eikös se "musta tuprutus" ole palamatonta polttoainetta? Äkkiseltään kuvittelisi että auto on optimaalisissa säädöissä siinä kohtaa kun se juuri ja juuri jättää savuttamatta?
Itsellä tuli K-arvoksi kanssa varsin maltilliset 0.97 eikä tupruta tippaakaan. Ei tunnu voimattomaltakaan että sen puoleen.
Tykin jos haluaa niin tarvitsee joko turbon (se Koljan peli kulkee kivasti) tai bensavehkeen, minulle ainakin dieselin taloudellisuus oli se valintaperuste, luotettavuuden ja helppohuoltoisuuden ohella (vähemmän liikkuvia osia).
Kulutukset ovat heiluneet 7,2 ja 8,6 välillä itsellä, paljon matka-ajoakin toki. Jälkimmäisessä tuli sitten jo ajeltua peräkärry perässä ja käytettyä tyhjäkäynnillä turhankin paljon. Niin ja 300D automaatti sedan kyseessä.
Samoja lukemia huitelee sullakin. Mulla tosin farkku, muttei automaatti. Eipä ole kolja ollut palstalla (kait), kun ei ole vastannut tuohon tupruttelukysymykseen...
Mutta 0.97, mulla 0.37. Pitäisiköhän vielä sitten kuitenkin kokeilla lisätä sitä syöttöä -ennen kuin lähtee maksamaan itseään "kipeäksi" pumpun penkissä käytöstä??
Niin, siitä on paha mennä sanomaan pitääkö ahtamattoman dieselin tuprauttaa, mielestäni hiukan voi täyskuormalla tupruttaa, en tarkoita mitään nokipilveä, vaan sellaista vähäistä tuprutusta, sehän kertoo että kone saa tavaraa tarpeeksi.
Turbodieselin kuuluu pölläyttää täyskaasulla, siinähän seos on tavallaan tarkoituksella rikkaammalla kun turbo ahtaa ilmaa sylintereihin.
Mutta hieman liian laiha seos ei aiheuta korkeampaa kulutusta, suuttimissa voi olla sanomista, kuitenkin suuttimien penkitys / koneistus on halpaa verrattuna pumpun penkitykseen, teetä samalla ohivuotomittaus (itse perhana unohdin teettää) kun suuttimet on valmiiksi irti, saat hyvän kuvan koneen kunnosta.
Eli jos kulkee mukavasti mutta kuluttaa paljon niin hoida suuttimet ensin kuntoon. Asiantunteva dieselkorjaaja tietää kannattaako koneistaa vanhoja suuttimia vai tarvitseeko vaihtaa uusiin. Koneistamalla tulee ihan hyvät jos suuttimissa on varaa ja niillä ajelee hyvällä onnella 300 tkm lisää.
Niin, olihan siitä silloin aiemmin puhetta -siitä suuttimien tarkistuksesta. Pääsi vain tuo "ajatus" vähän sekoamaan, kun olin niin innoissaan siitä ajotuksen myöhässä olemisesta -ja ajattelin kaikkien ongelmien ratkeavan sen myötä...:-(
No, nyt kun muistutitte siitä suuttimien osuudesta, niin otin myös suuttimien toimintahäiriömahdollisuuden huomioon. Varasin ajan korjaamoon, jossa sitten tehdään kaikki mahdollinen mitä voidaan tehdä pumppua irrottamatta (ovat tehneet mm. pumpun paikalleen säätöjäkin...). Tekevät, jos oikein ymmärsin hommat jotakuinkin seur. järjestyksessä:
1. Aluksi kuulemma säätävät aina ajotuksen -sähköisesti. Se oman korjaamoni ketjun vaihdon yhteydessä tekemä ajoitussäätö oli käsin tehty -siis ei lampun avulla tehty säätö. Käsipelillä tehdyssä ajotussäädössä ei kuulemma "ole suuttimien toimintaa mukana". Tiedä sitten mitä tuo tarkoittaa, mutta eiköhän sekin vielä selviä kun "tietävän" näköisenä kattoo vierestä?? :-))
2. tarkistavat narahtavatko suuttimet "asiaan kuuluvasti" ja antavatko täydet paineet. Jos aukeamisessa tai paineissa toivomista, sitten käyttävät suuttimet irti! ...niin ja tässä kohtaa siis jos suuttimet käy irti, pyydän tekemään sen ohivuotomittauksen...
3. Jos on pakokaasun kierrätysjuttu, niin tarkistavat sen toiminnan
4. Syötön säätö
Kyllä siitä jotain jäi välistä, mutta jotakuinkin näin se meni. Aikaa touhuihin varataan kahdesta kolmeen tuntiin. Korjaaja sanoi, että tähän asti on aina ollut näkyvää hyötyä kulutukseen -josku enempi, joskus vähän vähempi. Se ainoa tietysti, että jos "pumppu on tiensä päässä" ilman kunnostusta, niin se on sitten eri asia se. Mutta sitä en itse tässä tapauksessa kylläkään osaa vielä kuvitellakaan...
Niin, olihan siitä silloin aiemmin puhetta -siitä suuttimien tarkistuksesta. Pääsi vain tuo "ajatus" vähän sekoamaan, kun olin niin innoissaan siitä ajotuksen myöhässä olemisesta -ja ajattelin kaikkien ongelmien ratkeavan sen myötä...:-(
No, nyt kun muistutitte siitä suuttimien osuudesta, niin otin myös suuttimien toimintahäiriömahdollisuuden huomioon. Varasin ajan korjaamoon, jossa sitten tehdään kaikki mahdollinen mitä voidaan tehdä pumppua irrottamatta (ovat tehneet mm. pumpun paikalleen säätöjäkin...). Tekevät, jos oikein ymmärsin hommat jotakuinkin seur. järjestyksessä:
-Aluksi kuulemma säätävät aina ajotuksen -sähköisesti. Se oman korjaamoni ketjun vaihdon yhteydessä tekemä ajoitussäätö oli käsin tehty -siis ei lampun avulla tehty säätö. Käsipelillä tehdyssä ajotussäädössä ei kuulemma "ole suuttimien toimintaa mukana". Tiedä sitten mitä tuo tarkoittaa, mutta eiköhän sekin vielä selviä kun "tietävän" näköisenä kattoo vierestä?? :-))
-Tarkistavat narahtavatko suuttimet "asiaan kuuluvasti" ja antavatko täydet paineet. Jos aukeamisessa tai paineissa toivomista, sitten käyttävät suuttimet irti! ...niin ja tässä kohtaa siis jos suuttimet käy irti, pyydän tekemään sen ohivuotomittauksen...
-Jos on pakokaasun kierrätysjuttu, niin tarkistavat sen toiminnan
-Syötön säätö
Kyllä siitä jotain jäi välistä, mutta jotakuinkin näin se meni. Aikaa touhuihin varataan kahdesta kolmeen tuntiin. Korjaaja sanoi, että tähän asti on aina ollut näkyvää hyötyä kulutukseen -josku enempi, joskus vähän vähempi. Se ainoa tietysti, että jos "pumppu on tiensä päässä" ilman kunnostusta, niin se on sitten eri asia se...(en usko siihen mahdollisuuteen)
No nyt varmaan alkaa selviämään se mystinen kulutus, ja ainakin itsellä on mukava olo kun tietää että kaikki on kunnossa ja tarkastettu.
Pakokaasun kierrätys on muuten omassani eliminoitu, paikallinen korjaaja kertoili kauhujuttuja vanhoista dieseleistä joiden imusarjat on täynnä karmeaa tervaa... Otin samantien ja vedin kierrätyksen ohjainletkun umpeen, eipähän kierrä enää, vaikutusta kulkuun / kulutukseen ei äkkiseltään ole mutta korjaaja kertoin ajan myötä imusarjan puhdistuvan jos se kovin paskainen oli, ehkä se pikkuhinjaa jotain vaikuttaa. Ei vaikuta kuulemma saastepäästöihin merkittävästi vaikkei kierrätys toimikkaan.
Niin, siitä pakokaasun kierrätyksestä. Jos siinä sellainen on -niin mitä tarkoitusta varten tehdas on sen laittanut. Ja poisko vain koko kierrätys ja sillä selvä? Siis hyödytön kampe/toiminta??
"Niin, pelasta maailma, tee se jo tänään, tee - jotakin mahdotonta" (CMX)
Kyseessähän on päästöjä vähentävä toiminto. Ennen ajan puhtaammalla autolla ja putsaan imusarjan paineilmalla 10 (tai vaikka viiden jos on pakko) vuoden välein kuin että eliminoisin saasteita vähentäviä toimintoja autostani.
Vaikkei tuon järjestelmän vaikutus mikään maatajärisyttävä olekaan.
Henkka
"Sama menee noille ääliöille jotka repivät katalysaattorin irti kolmen lisähevosvoiman takia"
...eli siis päästöjä vähentävä toiminto. Saa toki olla paikallaan -sillä edellytyksellä ettei ole kulutusta nostamassa (pitänee jututtaa sitä huoltomiestä mitä meinaa sen osuudeksi kulutuksesta, vai onko -0...).
Olen tästä Henkan kanssa eri mieltä, tuo korjaaja jonka kanssa jutustelin mainitsi mm. Transitin imusarjasta joka oli niin siirappinen ettei se millään paineilmalla auennut. Muutenkin se töhnä kun sinne kertyy on aika kovaa tavaraa, onhan imusarjassa melkoinen virtaus, eli pikkupaskat lähtee liikkeelle.
Mutta sen kierrätyksen vaikutus päästöihin on vissiin teoreettisella tasolla, aikanaa laitettu kun dieseleitä haukuttiin saastuttaviksi, oli sellainen puolustuskeino, vasta Katti tekee dieselistä puhtaan. Mutta se kierrätys tekee kyllä hallaa koneelle, ajattelehan jos kone vähän nokeaa kiihdytyksessä, sitä samaa paskaa se sitten ottaa raittiin ilman mukana sylintereihin kierrätyksen takia. Kone menee huonoon kuntoon -> se vasta saastuttaakin. Saattaa vaikuttaa karstoittumiseenkin se noen polttaminen.
Sitäpaitsi jos kierrätyksen pois laittaminen ei vaikuta saastetesteihin niin ei kai se sitten saastuta sen enempää oikeastikaan.
Nythän niitä päästöjä ei ole. Niin kuin katastusmies sanoi "putkesta ei kyllä tulee juuri yhtään mitään"!. Eli varmasti sen puolesta kestäisi ottaa poiskin. Pitää toivoa ettei omassani ole sellaista -niin ei tarvis tuotakaan miettiä. Ja jos on nii pitää jututtaa sitä tekijää ja tehdä sen kanssa päätös...
Se EGR pukkaa kyllä imusarjaan aika lailla mustaa karstaa ja tukkii koko ajan enemmän hapen saantia moottorilta.
EGR:n tarkoitus on vähentää osakaasulla typen oksidipäästöjä, palotapahtuman lämpötilaa alennetaan kun sylinteriin imetään jo "poltettua" eli vähemmän hapekasta ilmaa. Sitä ohjaa mikrokytkimet kaasuvivustossa siinä vaijerin kiinnityksen vieressä. Pakokaasun imuvaikutusta tehostaa imusarjassa oleva läppä jota ohjataan alipaineella, läppä kuristaa imuilman saantia ja pakottaa koneen hengittämään omia kaasujaan uudestaan... Vanhemmissa koneissa tää systeemi tehnee enemmän hallaa moottorille ja liito-oraville mitkä joutuu katkuja moottoritien varrella hengittämään.
Ei muuta kun kuulat tms. sopivat tukkeet EGR -venttiilistä lähteviin letkuihin. Imusarjassa oleva läppä kannattaa hirttää auki nippusiteellä, imuilmaa kun ei dieselissä kuulu kuristella ;-) Vaikutus ajossa on pienen viiveen poistuminen kiihdyttäessä (200D "voimakoneessa" ainakin havaittavissa). Imusarja pysyy puhtaana eikä muuraudu umpeen noesta ja karstasta.
Olipa aika painavaa tekstiä, siis asiasisällöltään. Olet kyllä perehtynyt asiaan, siinä määrin että sanomasi on aika helppo uskoa. Kiitos perusteellisesta vastauksesta. Luulen tietäväni mitä teen, jos huomisella säätöreissulla todetaan, että moottori on varustettu tuolla kierrätyksellä. Olen asettunut toivomaan, ettei olisi...:-)
No, huomenna sekin sitten selviää.
Helposti siitä egr venttiilistä pakosarjan "takaosassa", sellainen pyöreä prässätystä pellistä pläjäytetty "lautasen" muotoinen häkkyrä ;-)
Sen lautasen keskelle tulee sitten alipaineletku, kuulemma sen letkun tukkiminen 8 mm kuulalla, 10 mm pultin kierreosalla tai vastaavalla saa kierrätyksen pois päältä, kierrätyshän aukeaa kun letkussa oleva alipaine avaa peltisen ilmakellon...
"Tasakaasulla" talvirajoituksella kahteen henkeen ilman kuormaa noin 400 km matkalla pääsin 6,5 litraa/100 km ilman vartavasten kyttäystä.
Moottoritiellä yksin ilman kuormaa kesällä koko ajan min.120 km/h ohituskaistalla kulutus 8,5 litraa. Kun heivaa vähän ja ajaa vain 100km/h niin pääsen 7 litraan. Ajan 150 km päivässä ja suurin kulutustekijä testieni mukaan mulla on oma kaasujalka.
Jos on eukko ja 2 pentua kyydissä ja kontti täynnä matkatavaraa (tosin useimmiten alle 400kg) niin alle 8 l/100 km pääsee helposti kun ei kaahaa. Ajo-ominaisuudet vaan tuntuu paremmilta kun on kuormaa. Auto on -87 124TD250 ja ajettu 300tkm, nokkaketju vaihdettiin 240 tkm kohdalla ja pumppuun ei ole koskettu. Venynyt ketju teki yhden ajoitusmerkin verran hutia ja voimattomuuden tunteen koneeseen.
...aika kovia lukemia nuokin verrattuna ainakin siihen, mitä tuntuu useimmat tämänkin palstan vakikirjoittajat kertovan omistaan...
Ketjunhan vaihdoin ja ajotus pantiin siinä yhteydessä kohilleen.
Niin jäi kommentoimatta tuo hyvä kuvaus kulutuksesta lastilla ja ilman. Jos oikein tulkitsen niin samalla tavalla käyttäytyessä omalla kuormallani pitäsi siis olla vaikutus jopa 1 litra -verrattuna siihen että jos olisi ajanut tuon reissun yksin?!
Itse olen havainnut, että lastilla ei ole ollut kovinkaan suurta merkitystä kulutuslukemiin pitkillä matkoilla. Kaupunkiajossa asia on tietenkin toisin. Kun sen pari tuhatta kiloa saa matkanopeuteen, niin siinähän se kulkee lähes samoilla litroilla kuin tyhjänäkin. Tietenkin rengaspaineet pitää tarkistaa ennen lähtöä. Lussurenkaat lisää kulutusta aika paljon. Toinen asia on sitten se, kun laitetaan anopinkuljetusyksikkö katolle, niin sille voi laskea melkein litran lisää kulutusta/100 km.
Tosiaan, rengaspaineet on aika tärkeä tekijä myöskin, omissa 124 farkuissa (300 TE ja 300 TDT) ainakin on täyskuorman paineet 2,2 edessä ja 3,1 takana, monesti suomalainen ajelee tottumuksesta 1,8 -2,0 paineilla, samat takana. Tarkkana siis farkun kanssa, täydet paineet alle ja siinä hyvä, tehdas sanoo että täyspaineita voi käyttää tyhjänäkin, silloin ajo-ominaisuudet ovat parhaimmillaan, mukavuus tosin hieman kärsii, ei kyllä paljoa.
Eräs rengaskauppias ihmetteli kovia paineita, mutta uusissa autoissa mm. Audilla on kanssa yli 3 barin paineet, nykyrengas kestää suuria paineita hyvin.
Niin ajattelin itsekin, ettei maantieajossa pitäisi olla niin hirveen suurta merkitystä. Eli samoilla linjoilla itsekin...
Rengaspaineet pistin lähtiessä 2.6 kg:aan -eteen ja taakse. Eli ne olivat yläkantissa. "Anopinkuljetusyksikköä" ei ollut katolla. Tosin sillä ei ollut viimeksi (kun oli katolla) edes havaittavaa merkitystä (0.2 litraa vain eli 7.7 litraa...)! Mistähän tuokin johtunee, kun moni muukin on sanonut että voisi tehdä litrankin -vaan meikäläisellä se vain takoo tuota 7.5-7.8 litraa oli sitten lastia eli boxia vaiko ei??
Mulla on -88 kolmisatanen W124-farkku, jossa pumppua on säädetty. Lyhyesti sanottuna säädössä syöttöä lisätään (ja muutenkin syöttökäyrää optimoidaan).
Kyllä nuo pakokaasuarvot nousivat aika paljon säädön jälkeen (tai sitten pöntössä oli/on vielä vanhoja huuruja kerääntyneinä). Lukema oli 1,90.
Kulutuksesta... Säädön jälkeen pienin kulutus ollut 6,7/100km 90-100 km/h:n tasaisella vauhdilla täpötäydellä kuormalla ja boksi katolla Lappiin. Suurin kulutus on ollut siinä 9,0.
Kyllä se kulutus tuntuu paljon riippuvan etenkin siitä, miten sitä kaasupoljinta käyttää ja kuinka paljon vaihteita vatkaa.
"...... Säädön jälkeen pienin kulutus ollut 6,7/100km 90-100 km/h:n tasaisella vauhdilla täpötäydellä kuormalla ja boksi katolla..."
Siinäpä se. Tuohon kun pääsisikin. Toivon huomiselta säätöreissulta pientä ihmettä :-(
Hyvä tietää, että noinkin iso saa tuo arvo olla -ja silti kulutus pysyy kohtuupuissa! Ajattelin nostaa omassani syöttöä niin, että k-arvo nousee tuonne jonnekin 1 ja 1,5:n välimaastoon...
Kulutuksia on yhtä monenlaisia kuin on kuskeja. Olen kuullut puhuttavan 5 l/100km kuluttavista 124/200d pirsseistä ym. Oletko tarkastanut mittarin heiton. Mitkä renkaat on alla. Vannekoko?ym.
Mittarin heitto nimittäin -mittaraalla. Joten se on eliminoitu. rengaspaineet 2,6 kg. Vannekoko 15"
Kulutuslukema (7,5 litraa) on ajettu omalla, aivan oikeasti tasaisella ja tempoilemattomalla (vähän ohituksia) sekä rauhallisella MAANTIEAJOLLA (keskinopeus about 90-95 km/h). Ohjekirja antaa vastaavalla nopeudella arvon 5,8 litraa (farkulla).
Tuota taustaa vasten henkilömallia ei pitäisi olla mikään konsti saada menemään maantieajossa siihen 5:een litraan -jos siihen on uskominen mitä yleisesti kerrotaan, että farkun kulutus 90-taitteen 250:ssä on puoli litraa kovempi (en pysty asiaa tarkistamaan koska omassa ohjekirjassani on vain farkun kulutusarvot)!
...ja silloin kun on maantieajoa, ei mennä välissä tietystikään taajamiin pyörittelemään -ja se ajetaan yhtäjaksoisesti.
Omassa oli K-arvo 1,12 auton ostaessani, mustaa ei tullut juuri yhtään putkesta ja dieselkorjaamon kaveri oli sitä mieltä että syöttö on liian laihalla, aiheuttaa kuulemma kaasujen turhaa kuumenemista ja siten voi vahingoittaa sylinterikantta..
Mielestäni arvot ovat ok jos ne on 1,5 hujakoilla, ei liian pieni dieselissä ole itseisarvo. Turbottomassahan saa olla 2,5 ja turbollisessa 3.
...samoin ajatuksin olin itsekin. Hyvä kun olet samaa mieltä...:-)
Minulla on ollut muutaman vuoden 124,200d-87, aj.400tkm ( mb tiesi kylläkin kertoa että taatusti yli 700 tkm ). Suuttimet ja pumppu huoltamattomat, päästöjen osalta katsastuksista rimaa hipoen läpi, eli savuttaa. Kuitenkin! kulutus alle kuuden, kesällä matka-ajossa n.5,4. Ajotyyli on, niinkuin mersulla pitääkin, rauhallinen, muttei alinopeutta.
Koska kulutus on pieni, ja auto toimii hyvin ( jopa -38 pakkasella uudenvuoden yönä ) en ole ryhtynyt säädättämään pumppua tai suuttimia.
Huom! tämä ei ole provo.
Taitaa muut seikat vaikuttaa enemmän K-arvoon kuin pumpun säädöt. Omassa oli viime vuonnakin katsastuksessa ensimmäisellä polkaisuilla yli kolmen. Mutta toisella polkaisulla putosi sitten alle rajan.
Viime kesänä sitten "polttelin kunnolla" ajamalla kolmosella moottoritiellä mittarissa yli 120 km/h muutaman kilometrin kerrallaan. Ensimmäinen kerta jätti satojen metrin mustan savuvanan, mutta jo kolmas "jälkipoltto" ei enää tuottanut näkyvää savua nimeksikään.
Tarkoitus oli suorittaa tätä "jälkipolttoa" myös ennen katsastusta, mutta kelit ei enää suosinut sitä. Nyt oli K-arvo ensipolkaisulla 1,8.
Jos ainoa tavoite pumpunsäädöllä on kulutuksen lasku, älä vie säätöön. Se ei vaikuta mitään. Suuttimien säätö tai uusiminenkaan ei vaikuta kulutukseen mitään, vain käyntiominaisuuksiin. Muistanko väärin, eikö sinulla ollut autossasi bensamallin "lyhyt" perä. Sen vaihto dieselin pitkillä välityksillä varustettuun vaikuttaisi! Usko minua.
Kyllä suuttimien huono kunto vaikuttaa kulutukseen merkittävästi. Paskaiset / kuluneet suuttimet saavat aikaan räkäisen suihkun jolloin pyörteet sylintereissä ovat epäedulliset ja palamistapahtuma on epätäydellinen, tästä aiheutuu alhaista tehoa ja korkeaa kulutusta.
Varsinkin dieselin korkealla paineella toimiva ruiskutus syö suuttimia tuollaisen 300 tkm matkalla aika lailla. Varsinkin jos suuttimia ei ole tähän kyseisee autoon koskaan vaihdettu, voi vaikutus olla merkittävä, toki voi olla että suuttimet ovat nykyiselläänkin ihan OK...
Mutta lyhyen perän vaikutustakaan ei voi aliarvioida. Pukuosana oikea perä on noin 500 €.
Teoriassa noin sen luulisi toimivan mutta käytännössä kulutus ei muutu mihinkään olivat suuttimet melkein millaisessa kunnossa tahansa. Siitä on jo aikaa 15v. kun meikäläinen uusi suuttimet 123 koppaiseen 200D mersuun vm. -81. Ei tahtonut enää lähteä kunnolla käyntiin kylmänä. Lopputulos oli, että kylmäkäynnistyvyys parani mutta kulutus oli ja pysyi samana mitä ennen suutinremppaa. Varmaan muistanette, että nämä mersun vanhemmat moottorit ovat esikammiodieseleitä jolloin pa-suihku ei mene suoraan sylinteriin vaan esikammion kautta. Suoraruiskuissa tuo esittämäsi teoria pitää paremmin paikkansa.
Niin, olet kyllä oikeassa, mitä esikammiojuttuun tulee, mutta itsellä ainakin suuttimien kunnostus laski kulutusta jonkin verran, eikä ne olleet pahasti kuluneet, eli koneistamalla saatiin kuntoon.
Mutta olisiko niin että 123 200D:n kulutukseen ei vaikuta kaasujalka eikä varsinaisesti koneen kuntokaan...?
Väitän, että pumpun remontointiin laitetut rahat menevät aivan hukkaan ja suutinrempan rahoja ei saa koskaan takaisin pienentyneen kulutuksen tuoman säästön mukana. Onhan selvää, jos dieselissä on bensamallin perävälitys, kone "huutaa" maantienopeuksilla. Ero on suuri. Miettikää itse jos dieselin kierrokset ovat 2500 100km/h:n nopeudessa oikeilla välityksillä tai yli 3000 kierrosta "väärillä". Se on sama kuin viisivaihteisesta laatikosta puuttuisi suurin vaihde. Kyllä kulutus kasvaa ja aika paljon ....