pieni lapsi ei ymmärrä, eikä ymmärrä isompikaan..

Syy minkätakia minua varmaan ahistaa aina ja on aina ahistanu on se että isäni on aina sanonut että häpeää meitä lapsia. Mitään emme kuulemma osaa, pelkkää surua tuottaa ja häpeää ja pettymystä. Siihen asti kun kotona asuin välillä tuli potkuja välillä nyrkistä. Muistan vieläkin kuinka sydämeen sattui niin helvetisti kun istuin sängyn takana piilossa jos uudestaan lyödään ja potkitaan ja hiuksista revitään pitkin lattioita..Kaikki ihmisarvoni rippeet tippuivat niitten hiustukkojen mukana..Huuto kaikuu korvissani "sinä saatanan pentu, idiootti, laiska persereikä et osaa muuta kuin syödä ja paskantaa!" Mieluummin olisi kelvannut kuulemma kehitysvammainen lapsi kuin minä.

On todellakin vaikea ymmärtää miten joku voi olla omalle lapselleen hirviö. Olkaa te hyviä omillenne jooko?
4335
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

olla tuollainen lapselleen. Hänen on täytynyt olla sairas ihminen.
En ollenkaan ihmettele, että itsetuntosi on laskenut, koska sinuthan on aivan pakotettu huonolle itsetunnolle. Jos lapselle tuollaista, mitä isäsi on suoltanut suustaan jatkuvasti, puhutaan, lapsi kasvaa uskomaan itsestään huonoa.

Onneksi siihen on parannukeino, anteeksiantaminen. Kun annat isällesi kaiken anteeksi, olet irti hänen teoistaan ja alat hiljalleen nähdä itsesi uusin silmin ja luottamus löytyy itseesi ja elämään.

Itse olen uskossa ja olen joutunut joskus jopa taistelemaan anteeksiantamisasian kanssa, mutta koska Raamatussa sanotaan, että antakaa anteeksi teitä vastaan rikkoneille, niin tekin saatte anteeksi syntinne, minä taivuin antamaan anteeksi ja siitä seurasi valtava vapaus. En ole sen jälkeen koskaan kantanut ketään vastaa vihaa tai kaunaa, vaan olen saanut voiman antaa kaikille anteeksi, vaikka he eivät olisi ymmärtäneet pyytääkkään.
Kun antaa anteeksi, kaikki katkeruus, viha ja kauna poistuvat tunnealueilta ja tilalle tulee uutta ja parempaa.

Ihmisten on tavattoman vaikea käsittää sitä, että jos he jäävät vihaamaan, jotakikaan pahantekijää, niin heistä tulee tämän pahantekijän uhreja, mutta jos he antavat anteeksi pahantekijälleen, ovat he vapaita tässtä pahantekijästä.
Anteeksi annon jälkeen saa hyljätä kaikki pahat ja vaurioittavat muistotkin ja näin vapautuu kapasiteettia hyvälle.
Älä jää isäsi sairauden uhriksi, vaan anna hänelle anteeksi ja pyri kaikessa hyvään.

Äänestä
  • Anteeksi voin tietysti antaa, mutta se ei muuta sitä minkälainen minusta on kasvanut..Ymmärtää en voi, vaikka kuinka yritän.

    Äänestä

  • Sinikello83 kirjoitti:

    Anteeksi voin tietysti antaa, mutta se ei muuta sitä minkälainen minusta on kasvanut..Ymmärtää en voi, vaikka kuinka yritän.

    Eipä sinun tarviikaan ymmärtää, ei ennen kuin olet siihen valmis.

    Isäsi on sairas ja varmasti ne syytkin sairauteen on löydettävissä, aikanaan.

    Nyt olisi kuitenkin tärkeintä että löydät ilon elämääsi, tarkoituksen. Yksi merkittävä tarkoitus on väkivaltakierteen lopettaminen.

    Meitä lapsena koetun väkivallan uhreja on lukuisia määriä, kuka mitenkin selvinneenä.

    Parasta olisi siis keskittyä oman hyvänolon ylläpitämiseen. Hyvällä ololla tarkoitan sellaisia olosuhteita, niin kotonasi, kuin ympäristössäsi, että sinun ei tarvitse pelätä tai paeta mitään, ei ulkoista, eikä sisäistä tekijää.

    Aika antaa vastauksia useimpiin kysymyksiin.

    Äänestä

  • Kaikkein hirveintä mitä minä maailmassa tiedän on lapsiin ja eläimiin ihmisten käyttämä väkivalta.
    Kertokaa hyvät ihmiset miksi heille pitäisi antaa anteeksi,heidän pitää saada kärsiä sama kohtalo.
    Minua ei ole lapsena pahoinpidelty,mutta olen hyvin läheltä seurannut 16vuotiaan tytön tuhoa.
    Häntä oli pahoinpidelty 4vuotiaasta lähtien nyt hän on huumeiden käyttäjä,kuulee isänsä ääniä.
    Ollut lukuisia kertoja hoidossa yrittänyt itsemurhaa ja jos joku hänelle sanoisi anna isällesi anteeksi,löisin hänen puolesta kysyjää.
    Tälläiset pedot ansaitsevat kovan ohtalon.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sinikello83 kirjoitti:

Syy minkätakia minua varmaan ahistaa aina ja on aina ahistanu on se että isäni on aina sanonut että häpeää meitä lapsia. Mitään emme kuulemma osaa, pelkkää surua tuottaa ja häpeää ja pettymystä. Siihen asti kun kotona asuin välillä tuli potkuja välillä nyrkistä. Muistan vieläkin kuinka sydämeen sattui niin helvetisti kun istuin sängyn takana piilossa jos uudestaan lyödään ja potkitaan ja hiuksista revitään pitkin lattioita..Kaikki ihmisarvoni rippeet tippuivat niitten hiustukkojen mukana..Huuto kaikuu korvissani "sinä saatanan pentu, idiootti, laiska persereikä et osaa muuta kuin syödä ja paskantaa!" Mieluummin olisi kelvannut kuulemma kehitysvammainen lapsi kuin minä.

On todellakin vaikea ymmärtää miten joku voi olla omalle lapselleen hirviö. Olkaa te hyviä omillenne jooko?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu