Pitäisi rapata Lammi-talo. Kummalla kannattaisi rapata 3-kerros kalkkilaastilla, kuitulaastilla? Ko. laastien hyvät ja huonot puolet? Laastikauppiaat suosittelevat kovasti kuitulaastia, mutta rapparini pitää kalkkilaastia ainoana oikeana. Kävin katsomassa kaverin referenssejä, ja myöntää täytyy, että kalkkilaastilla rapatut kohteet oli kyllä aivan toista luokkaa kuin kuitulaastilla tehdyt. Laastikauppias uskotteli etten löytäisi tekijää 3-kerrosrappaukseen, mutta tältä kaverilta homma näyttää ainakin onnistuvan. Hintaero työlle on vain 2e/m2. Onko laastien kestävyydessä, tms. jotain merkitäviä eroja? Mikä on betoniharkkon paras ratkaisu.
3-kerros vai kuitulaasti?
Repa_
25
12508
Vastaukset
- paras...
Kaikkiin kivitaloihin on paras ratkaisu kalkkisementtilaasteilla tehty 3-kerrosrappaus. Pelkkää kalkkilaastia ei uusissa kohteissa käytetä. Kuitulaasteja markkinoidaan siksi kun se on nopeampi
tehdä , ei siksi että se olisi parempi. Katso harkko kauppiastasi tiukasti silmiin ja kysy kumpi on oikeasti parempi.- Akio
Tietämättömänä kyselen, että mikä siitä kolmikerrosrappauksesta tekee teknisesti paremman? Tai jos verrataan molemmilla tavoilla rapattua taloa ulkonäöllisesti keskenään, niin mitä eroa niissä on (olettaen että seinien oikaisut olisi tehty kummassakin samalla pieteetillä ja pinnoitteen uloin kerros olisi tehty samalla tavaralla ja samoin työmenetelmin, esim silikonihartsi/silikaattilaastilla)?
- Repa_
Akio kirjoitti:
Tietämättömänä kyselen, että mikä siitä kolmikerrosrappauksesta tekee teknisesti paremman? Tai jos verrataan molemmilla tavoilla rapattua taloa ulkonäöllisesti keskenään, niin mitä eroa niissä on (olettaen että seinien oikaisut olisi tehty kummassakin samalla pieteetillä ja pinnoitteen uloin kerros olisi tehty samalla tavaralla ja samoin työmenetelmin, esim silikonihartsi/silikaattilaastilla)?
Juu, saman heitin mun rapparille. Että mikä ero niissä nyt voi olla? Kaveri vastas että hyppää auton kyytiin ja niin katsotaan. Ajeltiin n. 30 kivitaloa ohi, ja on pakko myöntää että ne kalkkkilaasti talot on ihan toisen näköisiä kúin noi kuitulaasti talot. Kyllä se tosiaan taitaa olla just niin kuin tuossa edellä mainittiin, että kuitua tehdään, kun se on nopeempi, ja täällä pääkaupunkiseudulla tilanne ilmeisesti se mitä tunnettu laastivalmistajan myynti-insinööri minulle jo sanoikin, että ei ole tekijöitä 3-kerrosrappaukselle, eli ei ilmeisesti osata.
- Repa_
Kyllä se taitaa olla just niin. 3-kerros kalkkilaatilla rapparit ei haluu tehdä, kun raha on kuidulla helpommassa. Laastikauppiaat taas saa kalliimmasta kuitulaastista paremman katteen. Kannattaahan sitä suositella.
- jiii
Akio kirjoitti:
Tietämättömänä kyselen, että mikä siitä kolmikerrosrappauksesta tekee teknisesti paremman? Tai jos verrataan molemmilla tavoilla rapattua taloa ulkonäöllisesti keskenään, niin mitä eroa niissä on (olettaen että seinien oikaisut olisi tehty kummassakin samalla pieteetillä ja pinnoitteen uloin kerros olisi tehty samalla tavaralla ja samoin työmenetelmin, esim silikonihartsi/silikaattilaastilla)?
Satavuotiaita kolmikerrosrappauksia KS-laasteilla voi käydä katsomassa esim. Helsingin keskustassa. Kuitulaasteista ei ole vielä niin vanhoja referenssejä mitä rappauksen tulisi kestää, joten niiden kestävyys on vielä teoriaa. viidenkymmenen vuoden kuluttua ollaan viisaampia.
Kolmikerrosrappauksessa seinät voidaan oikaista suoriksi tai niin suoriksi kuin halutaan. Jos seinässä on isompia heittoja laastia menee enemmän mutta KS-laasti on halpaa. Systeemihän on se että seinä laitetaan luotilangalla ja linjalangalla suoraan ja merkataan oikea seinän korko esim. 1,5 m ruutuun vaikka sinkilöillä (toimii siporexissa). Sinkilöiden päälle lyödään kakut täyttölaastilla, kakkujen väliin lyödään pystyyn laastilla ohjurit jotka oikaistaan laudalla kakkuja vasten ja lopuksi ohjureiden väli lyödään täyteen laastia ja oikaistaa laudalla ohjureuta vasten. seinästä tulee viivasuora vaikka sitä katsoisi mistä. En usko kenenkään oikaisevan seinää kuitulaastilla. Tasoituksessa käytetään pitkää lastaa mutta ei silla isot heitot (pitkät ja loivat) oikene. - TimeProven
jiii kirjoitti:
Satavuotiaita kolmikerrosrappauksia KS-laasteilla voi käydä katsomassa esim. Helsingin keskustassa. Kuitulaasteista ei ole vielä niin vanhoja referenssejä mitä rappauksen tulisi kestää, joten niiden kestävyys on vielä teoriaa. viidenkymmenen vuoden kuluttua ollaan viisaampia.
Kolmikerrosrappauksessa seinät voidaan oikaista suoriksi tai niin suoriksi kuin halutaan. Jos seinässä on isompia heittoja laastia menee enemmän mutta KS-laasti on halpaa. Systeemihän on se että seinä laitetaan luotilangalla ja linjalangalla suoraan ja merkataan oikea seinän korko esim. 1,5 m ruutuun vaikka sinkilöillä (toimii siporexissa). Sinkilöiden päälle lyödään kakut täyttölaastilla, kakkujen väliin lyödään pystyyn laastilla ohjurit jotka oikaistaan laudalla kakkuja vasten ja lopuksi ohjureiden väli lyödään täyteen laastia ja oikaistaa laudalla ohjureuta vasten. seinästä tulee viivasuora vaikka sitä katsoisi mistä. En usko kenenkään oikaisevan seinää kuitulaastilla. Tasoituksessa käytetään pitkää lastaa mutta ei silla isot heitot (pitkät ja loivat) oikene.jiii kirjoitti:
Satavuotiaita kolmikerrosrappauksia KS-laasteilla voi käydä katsomassa esim. Helsingin keskustassa. Kuitulaasteista ei ole vielä niin vanhoja referenssejä mitä rappauksen tulisi kestää, joten niiden kestävyys on vielä teoriaa. viidenkymmenen vuoden kuluttua ollaan viisaampia.
-----------
Kuulemma etelämpää Euroopasta löytyy yli tuhatkin vuotta seinissä pysyneitä kolmikerrosrappauksia,
varmaan kalkkilaasteilla tehtyjä (?). Kuitulaasteista saanee tosiaan vielä hetken odotella vastaavia referenssejä...
- kuin muut
Onko lammitalot huonompia kun kaikki kysyvät ohjeita lammitaloihin.Luulin että kivitaloihin yleisesti ohjeet käyvät mutta lammitalo on erityistapaus.Vuotaako siinä lämpö seinän läpi vai mikä tekee pinnoittamisen vaikeaksi.
- betoniharkkoon
ei saa yhtä lujaa tartuntaa kuin muihin harkkoihin. Papana lienee tässä suhteessa paras alusta. Sipossa on rappigin kannalta ongelmana suuri eläminenn ja se, että se imee laastista vedet isteensä turhan hanakkaan.
Betoniharkkoon pitäis käytää sellaista laastia, jossa on enemmän sementtiä. Siis kynneksi.
Kalalaatikko harkkoon tuntuu laasti tarttuvan kuin tauti, mutta sitten kun siihen kolahtaa jokin, niin se laasti halkeilee helpohkosti. - Repa_
No mistään muusta kivitalosta se lämpö ei vuoda vähemmän läpi kuin Lammmista. Saumoista ne kivitalot vuotaa, ja Lammissa niitä ei ole.
- lämmöneristävyys
Repa_ kirjoitti:
No mistään muusta kivitalosta se lämpö ei vuoda vähemmän läpi kuin Lammmista. Saumoista ne kivitalot vuotaa, ja Lammissa niitä ei ole.
on sinusta siis paras?? Harvemmin olen kuullut että minkään valmiin harkkoseinän läpi olisi tuuli käynnyt.
- Lammittaa
lämmöneristävyys kirjoitti:
on sinusta siis paras?? Harvemmin olen kuullut että minkään valmiin harkkoseinän läpi olisi tuuli käynnyt.
Kyllä Lammissa on ehdottomasti yhtenäisin eristekerros. Sipossa on laastia harkkojen välissä ja samoin muurattavissa, ellei sitten eristeiden välit ole kokokonaan auki. Papanaharkostahan valuu vesikin läpi kuin siivilästä, eli kyllä siitä ilmakin juoksee läpi.
- Repa_
Lammittaa kirjoitti:
Kyllä Lammissa on ehdottomasti yhtenäisin eristekerros. Sipossa on laastia harkkojen välissä ja samoin muurattavissa, ellei sitten eristeiden välit ole kokokonaan auki. Papanaharkostahan valuu vesikin läpi kuin siivilästä, eli kyllä siitä ilmakin juoksee läpi.
Muuratut saumat vuotaa kun seula. Senhän näkee talvella, kun katselee kivitalojen seiniä. Lammi on aivan varmasti ainakin seinien puolesta ilmatiivein kivitalo.
- U-arvoltaan
lämmöneristävyys kirjoitti:
on sinusta siis paras?? Harvemmin olen kuullut että minkään valmiin harkkoseinän läpi olisi tuuli käynnyt.
(suorastaan surkea lämmön eristävyys, eikä täytä nykynormeja, vaan pitää kompensoida katon lisäeristyksellä).
Maxitista ja Priimasta olen nähnyt seinän läpi, en koskaan Lammista. - Palpatine
Repa_ kirjoitti:
Muuratut saumat vuotaa kun seula. Senhän näkee talvella, kun katselee kivitalojen seiniä. Lammi on aivan varmasti ainakin seinien puolesta ilmatiivein kivitalo.
U -arvot ovat muuratuista seinistä, mukana on siis valmiin seinän koko rakenne.
Poikkeuksena joskus Siporex, josta annetaan toisinaan harhaanjohtavasti materiaalin lämmönjohtavuuden arvo W/(K m^2) ( pitää jakaa seinän paksuudella, jolloin saadaan parempi likiarvo, sekään ei ota huomioon mm. saumoja. ) - tasoiseen kommentointiin
Repa_ kirjoitti:
Muuratut saumat vuotaa kun seula. Senhän näkee talvella, kun katselee kivitalojen seiniä. Lammi on aivan varmasti ainakin seinien puolesta ilmatiivein kivitalo.
päädytään kun asioista ei olla perillä.
Mahtaakohan ne saumat näky siksi, että niistä vesihöyry kulkee livakammin kuin harkon läpi. Muurattavissa käytetään harkon välissä yleensä villakaistaa tai joissain harkoissa eriste itsessään limityy, joten ei se lämpö sieltä pääse karkaamaan. Harkkojen päissä on raot, joihin ruiskuttaa urskaa samoin sopivaa urskaa käyttämällä vaoidaan harkkojen vaaka raotkin eristää urskalla.
Kerrottakoon tällekin kotikutoiselle asiantuntijalle, että seinien ilmoitetuissa u-arvoissa on mukana koko rakenne, ei vain eriste. Eli Sipon ersitävyys on huonoin, sitten tulee Lammi jne. Ylivoimaisesti paras valuharkko eristävyyden suhteen on Lujan harkko jossa on 220mm eristettä.
Papanoissa on yleisimmin 200mm ersitettä ja sen lisäksi u-arvoon vaikuttaa myös itse kevytsora. Esim: noin 40cm paksuinen kevytsora vastaa 205mm hirttä ja siihen malliin.
Yhdessä asiassa olet sentää oikeassa. Rappaus ei yleensä ole eriste, mutta ei tässä ketjussa sellaista kukaan ole väittänytkään.
Ja aivan varmasti ilmatiivein talo, noraali rakennustyömaalla syntyy Siposta.
Lopputulos on kuitenkin se, että kaikki harkkorakenteiset seinät ovat valmiina yhtä tiiviitä. Tiiviyteen vaikuttaa valmiissa rakennuksessa eniten rakenteiden saumakohdat. Tässäkin todellisella suomalaisella työmaalla Sipo on tiivein. - Repa_
tasoiseen kommentointiin kirjoitti:
päädytään kun asioista ei olla perillä.
Mahtaakohan ne saumat näky siksi, että niistä vesihöyry kulkee livakammin kuin harkon läpi. Muurattavissa käytetään harkon välissä yleensä villakaistaa tai joissain harkoissa eriste itsessään limityy, joten ei se lämpö sieltä pääse karkaamaan. Harkkojen päissä on raot, joihin ruiskuttaa urskaa samoin sopivaa urskaa käyttämällä vaoidaan harkkojen vaaka raotkin eristää urskalla.
Kerrottakoon tällekin kotikutoiselle asiantuntijalle, että seinien ilmoitetuissa u-arvoissa on mukana koko rakenne, ei vain eriste. Eli Sipon ersitävyys on huonoin, sitten tulee Lammi jne. Ylivoimaisesti paras valuharkko eristävyyden suhteen on Lujan harkko jossa on 220mm eristettä.
Papanoissa on yleisimmin 200mm ersitettä ja sen lisäksi u-arvoon vaikuttaa myös itse kevytsora. Esim: noin 40cm paksuinen kevytsora vastaa 205mm hirttä ja siihen malliin.
Yhdessä asiassa olet sentää oikeassa. Rappaus ei yleensä ole eriste, mutta ei tässä ketjussa sellaista kukaan ole väittänytkään.
Ja aivan varmasti ilmatiivein talo, noraali rakennustyömaalla syntyy Siposta.
Lopputulos on kuitenkin se, että kaikki harkkorakenteiset seinät ovat valmiina yhtä tiiviitä. Tiiviyteen vaikuttaa valmiissa rakennuksessa eniten rakenteiden saumakohdat. Tässäkin todellisella suomalaisella työmaalla Sipo on tiivein.Just joo,
>>Mahtaakohan ne saumat näky siksi, että niistä >>vesihöyry kulkee livakammin kuin harkon läpi.
Kyllä siellä vesihöyryn mukana livahtelee muutakin kuin vettä. Sieltä menee lämpöä pihalle ilmavuotoina todella paljon, jotka ei ole näissä teoreettisissa U-arvo laskelmissa huomioitu kunnolla. Pitäisin hieman pienempää suuta, jos ei ole yhtään järkevämpää sanottavaa. Tosi asia että ne paputalot vuotaa kuin vanha lato, jos vertaa Lammiin, ... tai vaikka Sipoon. Harmi vaan ettei sulle kukaan sitä sanonut, ennen kuin talosi rungosta valinnan teit. - minusta tuntuu
Repa_ kirjoitti:
Just joo,
>>Mahtaakohan ne saumat näky siksi, että niistä >>vesihöyry kulkee livakammin kuin harkon läpi.
Kyllä siellä vesihöyryn mukana livahtelee muutakin kuin vettä. Sieltä menee lämpöä pihalle ilmavuotoina todella paljon, jotka ei ole näissä teoreettisissa U-arvo laskelmissa huomioitu kunnolla. Pitäisin hieman pienempää suuta, jos ei ole yhtään järkevämpää sanottavaa. Tosi asia että ne paputalot vuotaa kuin vanha lato, jos vertaa Lammiin, ... tai vaikka Sipoon. Harmi vaan ettei sulle kukaan sitä sanonut, ennen kuin talosi rungosta valinnan teit.että olet ihan aidosti pihalla lumiukon vieressä.
Tietänet, että vesiöysyn liikkeisiin vaikuttava osapaineet. Difuusio on ystävä jonka vielä joskus tapaat.
Mieti nyt itsekin seinien rakennetta. Sisältä päin kun lähdetään on näkymä seuraava.
Maali = about ilmatiivis
LR tai vastaava = about ilmatiivis
L = suuri painehäviö
TT = suuri painehäviö
harkonkuori
eriste
harkokuori
laasti = about ilmatiivis, mutta kosteutta läpäisevä
laasti = ks. edellä
pintalaasti = suuri painehäviö ja hyvin höyryä läpäisevä.
Eli aivan harkosta riippumatta voidaan seinärakennetta pitää tiiviinä. Siis jopa valuharkkoa, vaikká siihen vääjäämättä jää tyhjiä kohtia, niin ne ovat kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä.
Ratkaisevaa on siis materiaali liitosten tiiveys. Suomalaisella rakennustyömaalla ne ovat usein = liian usein juosten pissittyjä.
Mutta tunneihmisenä, sinä et antanut tosiasioiden häiritä omaa valintaasi vaan mieluummin ostit kauniita tarinoita ja bullshaissea.
Ja nyt sitten pitää todistella omaa valintaa joka tilanteessa, kun hieman epäilyttää tuliko mokattua.
Minä rakennan muiden rahoilla, joten voin keskittyä tekemään asiat oikein, ettei tarvitse takuita hoidella.
Sitten kun se vesibetoniharkko talo on halkeillut ja muutaman vuoden päästä päältä osin rappauksesta kuoriutunut, niin palataan asiaan. - todella olet
minusta tuntuu kirjoitti:
että olet ihan aidosti pihalla lumiukon vieressä.
Tietänet, että vesiöysyn liikkeisiin vaikuttava osapaineet. Difuusio on ystävä jonka vielä joskus tapaat.
Mieti nyt itsekin seinien rakennetta. Sisältä päin kun lähdetään on näkymä seuraava.
Maali = about ilmatiivis
LR tai vastaava = about ilmatiivis
L = suuri painehäviö
TT = suuri painehäviö
harkonkuori
eriste
harkokuori
laasti = about ilmatiivis, mutta kosteutta läpäisevä
laasti = ks. edellä
pintalaasti = suuri painehäviö ja hyvin höyryä läpäisevä.
Eli aivan harkosta riippumatta voidaan seinärakennetta pitää tiiviinä. Siis jopa valuharkkoa, vaikká siihen vääjäämättä jää tyhjiä kohtia, niin ne ovat kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä.
Ratkaisevaa on siis materiaali liitosten tiiveys. Suomalaisella rakennustyömaalla ne ovat usein = liian usein juosten pissittyjä.
Mutta tunneihmisenä, sinä et antanut tosiasioiden häiritä omaa valintaasi vaan mieluummin ostit kauniita tarinoita ja bullshaissea.
Ja nyt sitten pitää todistella omaa valintaa joka tilanteessa, kun hieman epäilyttää tuliko mokattua.
Minä rakennan muiden rahoilla, joten voin keskittyä tekemään asiat oikein, ettei tarvitse takuita hoidella.
Sitten kun se vesibetoniharkko talo on halkeillut ja muutaman vuoden päästä päältä osin rappauksesta kuoriutunut, niin palataan asiaan.Rakentele sinä poika vain muille mitä haluat. Jos sinä pissit seiniä miten sattuu, kuten mainitsit, älä yleistä. Minun runko on niin suora, kuin sen yleensä on järkevää tehdä. Jos sinulla jää harkkohin koloja, ja rakenteet on suunniteltu niin (tai sähläät liian nopealla rappauksella), että ne halkeilee, älä taaskaan yleistä. Minulla, eikä suurimmalla osalla muistakaan valuharkkorakentajista rappaukset ropisi mihinkään.
... taitaa olla hommat kusemassa pahemman kerran, kun on kundilla pinna noin kireenä :-),
... vaihda alaa, se kannattaa. - kerro meille
todella olet kirjoitti:
Rakentele sinä poika vain muille mitä haluat. Jos sinä pissit seiniä miten sattuu, kuten mainitsit, älä yleistä. Minun runko on niin suora, kuin sen yleensä on järkevää tehdä. Jos sinulla jää harkkohin koloja, ja rakenteet on suunniteltu niin (tai sähläät liian nopealla rappauksella), että ne halkeilee, älä taaskaan yleistä. Minulla, eikä suurimmalla osalla muistakaan valuharkkorakentajista rappaukset ropisi mihinkään.
... taitaa olla hommat kusemassa pahemman kerran, kun on kundilla pinna noin kireenä :-),
... vaihda alaa, se kannattaa.pimeydessä vaeltaville taviksille, miten se ilma läpäisee esimerkiksi Siposeinän? Ja kuinka pitkäksi ajaksi lupaat sulkeutua Siposta tehtyyn laatikkoon...ilman lisähappea?
Taidat olla se sama tyyppi joka täällä aina silloin tällöin murtautuu Sipo taloon seinän läpi lusikalla.
Uutisissa oli justihinsa kuinka Lammitaloon oli menty paloluukusta sisälle ja sitten oli potkasitu höyrysulkuun/kipsilevyyn reikä että oli päästy väkivaffan rakenteen läpi. Ei siis tarvittu edes sitä lusikkaa. - mitä tarkoitat?
kerro meille kirjoitti:
pimeydessä vaeltaville taviksille, miten se ilma läpäisee esimerkiksi Siposeinän? Ja kuinka pitkäksi ajaksi lupaat sulkeutua Siposta tehtyyn laatikkoon...ilman lisähappea?
Taidat olla se sama tyyppi joka täällä aina silloin tällöin murtautuu Sipo taloon seinän läpi lusikalla.
Uutisissa oli justihinsa kuinka Lammitaloon oli menty paloluukusta sisälle ja sitten oli potkasitu höyrysulkuun/kipsilevyyn reikä että oli päästy väkivaffan rakenteen läpi. Ei siis tarvittu edes sitä lusikkaa.En missään nimessä morkkaa Sipoa. Kun omaa projektiani käynnistin, hain lupakuvatkin jo
Sipolle, mutta rungon hinta oli minun kohdallani
sen verran kova, että valitsin Lammin, mutta
valintaani olen ollut kyllä aivan tyytyväinen. Pidän Sipoa siis erittäin hyvänä ratkaisuna. Ainut kivitalo, josta on hiukan pidempi aikaista kokemusta. - pitkäaika
mitä tarkoitat? kirjoitti:
En missään nimessä morkkaa Sipoa. Kun omaa projektiani käynnistin, hain lupakuvatkin jo
Sipolle, mutta rungon hinta oli minun kohdallani
sen verran kova, että valitsin Lammin, mutta
valintaani olen ollut kyllä aivan tyytyväinen. Pidän Sipoa siis erittäin hyvänä ratkaisuna. Ainut kivitalo, josta on hiukan pidempi aikaista kokemusta.kaikista paitsi valuharkoista on useiden kymmenien vuosien kokemukset 50-70 vuotta. Kyllä se minulle riittää näytöksi....hyvässä ja huonossa.
- papanataloon
U-arvoltaan kirjoitti:
(suorastaan surkea lämmön eristävyys, eikä täytä nykynormeja, vaan pitää kompensoida katon lisäeristyksellä).
Maxitista ja Priimasta olen nähnyt seinän läpi, en koskaan Lammista."Maxitista ja Priimasta olen nähnyt seinän läpi, en koskaan Lammista."
Sekö siis tekee muurattavasta harkosta huonon, että osa muurareista jättää saumat vajaiksi ja osa vielä ajan säästämiseksi uria ilman uretaania tai villaa? Kyllä rappaamattomassa ja
Tasoittamattomassa talossa näkyy huurteet 25 asteen pakkasella jos seinä valskaa
Ja niin on meilläkin aivan kuivat seinät. Itse onkin muurattu ja tehty, naapurissa sama ammattimuurarin tekemänä ja reikää on kieltämättä siellä ja täällä.
- -ka-
3-kerros vai kuitu.
Hankala kysymys johon ei ole muita vastauksia kuin edeltä katsotut.
Itse ole 3-kerros rappauksen puolella. Ja senkin suorittaisin itse sellaisella työjärjestyksellä johon kuuluisi heti harkon jälkeen villa(10 mm) irroittamaan rappauksen seinästä. Sitten tulisi verkko johon rappaus kiinnittyisi eri kerroksilla. Unohtamatta tietenkään liikuntasaumoja seinäpinnoille. Liikuntasaumat on tärkeitä koska jos talon perustus notkahtaa esim. 1 sentin, niin se sentti näkyy valitettavasti 1mm rakona seinässä. Ei tietenkään ole sanottu etteikö tulisis halkeamaa vaikka olisi villa ja liikuntasaumat. Mutta ainakin olisi paremmat mahdollisuudet selvitä.
Ja tuohon harkko asiaan. Käsittääkseni ei ole merkitystä onko harkko tehty pavusta/ siposta/ betonista koska harkoneriste se on mikä määrää lämmön. Tottakait harkko materiaalillakin on omat lämpöarvonsa (mitä ilmavampi ja pinnaltaan tiivis sitä parempi)mutta niillä ei puhuta energiatalouteen juurikaan säästöjä. Ja jos ei todellakaan tiedä minkä pinnoitteen(rapatun) taloon haluaa, niin on vielä vaihtoehtona betonielementtitalo, jonka ulkopinta on valitunväristä kiviainesta ja pestynä. Taatusti kestävä ja kilpailukykyinen hinta. - vol
varoitus. välttäkää lakan betonin laasteja. itse tiedän kolme taloa jotka on pinnoitettu lakan kuitulaastilla ja yksi on lakan oikaisulaastilla. kaikissa näissä on pinta jäänyt hiekkaiseksi ja pölyiseksi joten pinnoitus ei tule pysymään niiden päällä kauaa. tehtaan sisäpiiriläiseltä olen kuullut että ainakin forssan tehtaalta on viimeisen vuoden ajan tullut huonolaatuista tavaraa ulos. laastin koosumuksessa on ollut virhe ja näin ollen se ei kovetu kunnolla.
- muk
sama juttu meidän talossa. talo on pinnoitettu viime syksynä lakan kuitulaastilla ja pinta pölisee. tehtaan edustaja kieltää tietenkin kaiken ja syyttää tekovirhettä. ammattilaiset on työn tehnyt tehtaan ohjeiden mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lindtman I vasemmistohallitus aloittaa viimein Suomen kuntoon laittamisen
Tässä nyt on 3 vuotta seurattu irvokasta kärsimysnäytelmää nimeltään "valtion budjetin tasapainotus by äärioikeisto", ja1552540Missä viipyy persujen lupaama euron bensa?
En edes muista milloin bensapumpussa olisi ollut ykkösellä alkava litrahinta. Missä siis viipyy persujen lupaama euron b1482377Kirje, PellePelottomalle.
Tärkeää olisi luoda ystävyys, että se, jota rakastaa, on samalla paras ystävä ja luotettavin, jolle voi ja uskaltaa luot1021072- 64891
- 65829
Persut jakavat tekoälyllä tehtyjä kuvia maahanmuuttajista somessa
Eivät mainitse, että ovat tekoälyllä tehtyjä. Eivät näe asiassa mitään ongelmaa. Valehtelijapuolue taas vauhdissa. Unka274717Mistä löytyy naisseuraa sinkkumiehelle?
Kertokaapas kokeneemmat mistä löytyis naisseuraa sinkulle. Ihan ois eukko nyt tosissaan hakusessa. Tanssipaikat kun on a18717Voi teitä naisia
Suudeltiin ja nukuttiin toisissamme kiinni mutta pillua ei tullu, ei edes aamulla. t.38vmies85700Martinan hevoset.
Tämä todella kaunis ja ketterä harmaa hevonen jolla monet kilpailut voitetaan ei ole Martinan.Tytär ratsastaa sillä tait203680Hyvä meininki
TTP:ssa väkeä tosi runsaasti paikalla. Hyvää ruokaa jälleen ja munkit ja sima erinomaista. Kiitos yrittäjälle! Hieno Vap22658