oma äitini häiritsee mun perhettä jatkuvasti puhelimella.tätä jatkunut jo vuosi kausia.eli jos ollaan päiväkin reissussa niin yrittää sinnekin perään 4kertaa jos en vastaa,eli koko ajan.ja lapsemme ei kelpaa sinne koskaan esim.viikonlopun viettoonkaan.eli tekee tahallaan.sano ite kerran päissään hoitakaa pentunne kun ootte tehnykin.no olinpa ite kännissä,tuli annatettua kunnolla.no sen ukkosa tuumasi vaan että äitisi on pienestä lapsesta siis huolissaan joka päivä. vai huolissaan kun aina häiritsee puhelimellaan vaan.jos se huolissaan oisi niin se todennäköisemmin ottaisi lapsemme luokseen ja kattoisi sitä,onhan mieheni vuorotöissä ja joudun aika paljon kattoon itse lasta.eli se niinkuin kostaa minulle sen kun sillä itellään ei ollut hoitajaa kun minä olin pieni.mitä se sellanen käytös oikein on?itse se sanoi että ei mullakaan ollut hoitajaa.eli se ei edes halua tutustua lapsen lapseensa.aika outoa.en ole vastannut edes sen puheluihin 5päivään,käy niin hermoon koko akka.kuka jaksaa aina äidilleen tilittää tekemisiään?
häiritsee koko ajan
seitsikka
2262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mulla sama homma äitini kans,mutta hämpä kävi jopa riehumassa mun kotona ja huutamas mulle,aina arvostelemassa mun touhuja,lapsista ei välitä piirun vertaa mutta kaikki mun asiat pitäis tietää sillä verukkeella että on mummi...ja paskat..mun äitini ilmoitti musta lastensuojeluun perusteettomasti kun ajoin sen kämpästäni ulos,huusi vaa oven suusta et älä ihmettele jos naapurit ilmoittaa last.suoj...ei ollu vaikea arvata kuka,haistatin pitkät paskat sille!Nyt asun 200km päässä siitä ja olen onnellinen kun se ei oo ikkunoiden takana kyyläämässä kenen kans vietän aikaani.(olen yh ja ei ole edes miestä..vain lasteni kanssa..)tsemppiä!Tee rajat sille äidilles!
..äiti jonka kans on välillä raskasta olla tekemisissä. Hän on alkoholisti jolla selviä kausia mutta myös psyykkeen kanssa ongelmia. Välillä meillä on todella hyvät välit ja ollaan kuin kaverit,kehuu kuinka hyvä äiti lapselleni olen ym.,välillä tuntuu että pitää mua edelleen lapsena josta hänen pitää huolehtia,ja että hänelle kuuluu mun elämä ja asiat. Ymmärrän sen että kun olen ainoa (hartaasti toivottu) lapsi eikä hänellä elämässään oikeen muuta ole,niin minä ja lapseni olemme hänelle tärkeitä. Mutta siltikin mulla on oma elämäni ja teen omat ratkaisuni itse,näin kolmekymppisenä.. Hänellä on aina sanansa sanottavana joka asiaan,ja annas olla jos teen jotain mikä ei ole hänen mieleen niin johan sieltä päästä kuuluu! Ei selvänä kautena,mutta jos hänellä viina kuvioissa,niin johan saan kuulla olevani vaikka mikä,ja on uhkaillu lastensuojelullakin ym. Pyytelee sitten krapulassa anteeksi. Mikä pistää kohtelemaan lastaan noin,varsinkin kun ei itse kyennyt olemaan kunnon äiti silloin joskus.. Vaikeuksistani huolimatta,on lapsellani turvallinen ja rakastava koti,ja jo nyt (hän pian 6v.) hänellä paremmat eväät elämään kuin mulla on ikinä ollut. Sanahelinää uhkailut yleensä ovat,mutta satuttavat silti. Kumma miten jotkut äidit osoittavat välittämisensä..