"koko Jeesuksen kärsimys ja sovintokuolema olisi ollut turha, jos Jumala suoraan rukouksessa antaisi synnit anteeksi."
Mitä tekemistä näillä asioilla on toistensa kanssa? Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen sovituksen tähden. Mikä ongelma on pyytää syntejä Jumalalta anteeksi rukouksessa, vedoten tuohon Jeesuksen uhriin?
Olen ennenkin tällä palstalla kysynyt, mihin perustuu käsitys siitä, että synnit voi saada anteeksi vain suullisen päästösanan kautta. Vastauksia en ole saanut. Ja ei, vastaukseksi ei käy "Ottakaa Pyhä Henki. Kenelle te synnit anteeksi annette.." jne. Kohdalla ei ole mitään tekemistä kyseisen opinkohdan kanssa!
Mitä tekemistä näillä asioilla on toistensa kanssa? Jumala antaa synnit anteeksi Kristuksen sovituksen tähden. Mikä ongelma on pyytää syntejä Jumalalta anteeksi rukouksessa, vedoten tuohon Jeesuksen uhriin?
Olen ennenkin tällä palstalla kysynyt, mihin perustuu käsitys siitä, että synnit voi saada anteeksi vain suullisen päästösanan kautta. Vastauksia en ole saanut. Ja ei, vastaukseksi ei käy "Ottakaa Pyhä Henki. Kenelle te synnit anteeksi annette.." jne. Kohdalla ei ole mitään tekemistä kyseisen opinkohdan kanssa!
Vastaukset 48
Vanhimmat
viestissäsi jo sanonut vanhurskauttamisen ydinasian. Kysynkin Sinulta vastakysymyksen:
mistä raamatunkohdasta löydämme sen, että synnit voisi pyytää anteeksi suoraan Jumalalta?
....anna meille meidän dyntimme anteeksi.....miten selität tuon?
virhe, siis syntimme =D.
Se on sanottu Raamatussa useassa kohdassa.
Raamattu ei tunne kuin yhden ainoan välimiehen syntisen ihmisen ja Jumalan välillä, kaikkein Suurimman Välimiehen:
1. Tim. 2:5
” Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.”
Jeesus tuli siis täyttämään Jumalan tahdon, että jokainen voi Hänen kautta turvata Jumalaan ja pelastua yksin uskolla, ilman pappia, uskovaista, tai ketään muutakaan toista ihmistä siinä välissä. Sillä Jumala haluaa että kaikki pelastuisivat.
"Silä niin on Jumala maailmaa rakastanut, etät hän antoi ainoa Poikansa, ettei yksikään, JOKA HÄNEEN USKOO, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (Joh. 3:16)
Tämä USKO yksin on ainoa ehto, minkä Raamattu asettaa pelastumiselle. Sen vuoksi katolilaisten ja vanhoillislestadiolaisten autuuden ehtona vaatimat ”välimiehen välimiehet” eli rippi-isät ovat vastoin Raamatun itsensä opetusta.
”Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." (Joh. 7:38)
Roomalaiskirje 10:10-11
"Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Kirjoituksissa sanotaan: 'Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.'"
Raamatun mukaan tuo Pyhä Henki anotaan ja saadaan suoraan Jumalalta:
Luukas 11:13
”Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!"
Se vl-opetus, että ihminen voi julistaa toiselle ihmiselle tämän sitä pyytäessä synninpäästön Jeesuksen työn tähden, on aivan oikea. Vääräksi sen tekee ainoastaan se, että tämä ihmisen käyttäminen välimiehenä tehdään autuuden ja armon saamisen ehdoksi. Se on vastoin Raamattua.
Isosta Katekismuksesta:..."Rakas Isä. Anna meille velkamme anteeksi!" "Ei tämä sitä tarkoita, ettei Jumala antaisi syntejämme anteeksi ennen ja ilman rukoustammekin, sillä Hän on lahjoittanut meille EVANKELIUMIN, täynnänsä anteeksiantamusta, jo ennen kuin olemme sitä pyytäneet, jopa ennen kuin se on edes noussut mieleemme. Mutta rukoiltava meidän on sen tähden, että tuntisimme tuon anteeksiantamuksen ja ottaisimme sen vastaan."
aina välimies.
No tottakai Raamatun aikana sanaa välitettiin suullisesti. Siihen aikaan, 2000 vuotta sitten, ei ollut
- kirjoitustaitoa kuin harvoilla
- kirjapainoja: ei ollut Raamattuja
- kirjojen levittäjiä
- lehdistöä: ei hengellisiä lehtiä
- puhelinta
- radiota
- televisiota
- tietokoneita eikä Internetiä
Siihen aikaan saattioi tiedon saada Jeesuksen ristinkuollemasta syntiemme sovittajana vain toiselta ihmiseltä kasvokkain.
Siitä on kaksi tuhatta vuotta. Maailma muuttui siitä ja muuttu koko ajan. Mutta Jumalan sana on yhä sama, ja Jumalan lupaus on ja pysyy:
synnit on anteeksi annettu Golgatalla. Kristus ei kärsinyt turhaan.
Jeesus itse käskee pyytämään syntejä anteeksi suoraan Jumalalta Isä Meidän -rukouksessa "...ja anna meille meidän syntimme anteeksi.."
Ei tuo Lutherin sitaatti Isosta Katekismuksesta puolla mitenkään käsitystä synninpäästöstä anteeksiantamuksen ehtona. Pikemminkin päinvastoin.
suuri merkitys. Se on se kompastuskivi ja loukkauskivi.
- että Jeesus jätti päästönavaimet SEURAAJILLEEN, onko OK?
- että Hän sanoi Pietarille opetuslasten edustajana "kenelle te annatte...", onko ok?
- että Luther opettaa aivan yksiselitteisesti tämän asian, onko ok?
- että me uskomme "pyhän hengen pappeuteen", onko ok?
- että jos rukoukset saisi uhraamalla (tässä rukous on uhri) anteeksi, ei olisi tarvittu Jeesuksen inkarnaatiota eikä sovitusta, onko ok?
- että näin on kristikunnassa aina (koko sen elinajan) uskottu, onko ok?
eivät sitten tulkitse tätä asiaa samoin kuin vl:t? Jos vl-tulkinta olisi oikea, olisihan se käytössä yleisesti kristinuskossa, mutta kun nimenomaan ei ole. Tämä minua on aina ihmetyttänyt. Miksi vl:t viitsivät tuota jankuttaa, kun se on vain heidän omaa raamatun vääntelyänsä.
haluaa päästä helpommalla kuin loppujen lopuksi pääseekään. Monelle uskossa olevalle, ei-vl henkilölle usko on sitä, että voi uskoa miten vain, kaikki kelpaa. Mutta kun ei se ole niin.
todellakaan ole yleisesti käytössä kristikunnassa.
Ihmisten on hyvin vaikea uskoa meidän saarnaamme.
Näin oli Raamatunkin aikana. Eivät monet ihmiset uskoneet vaikka itse Jeesus oli heidän keskellänsä. Ihminen tekisi mieluummin omatekoisia rakennelmia, helpompia.Jotta olisi helpompi elää eikä tarvitsisi kantaa ristiä.
Juuri vanhoillislestadiolaisuus, eritoten sen SRK-linja, on rakennellut "lisälehtiä Raamattuun", kuten teidän perinnäissääntöjänne osuvasti nimitetään.
Vl-oppiin sisältyy paljon Raamatun ulkopuolisia asioita, jotka on hengellistetty. Nämä ehdonvallan asiat kuuluisivat olla ihmisen vapaasti päätettävissä, mutta vl-liike on tehnyt niistä autuuden ehtoja. Puhutaan "uskon kuuliaisuudesta", käsitteestä, joka tarkoittaa oikeasti alistumista vuosikymmenten takaisille asenteellisille päätöksille, joista ei edes vl-liikkeen sisällä ole ollut yksimielisyyttä.
"Eivät monet ihmiset uskoneet vaikka itse Jeesus oli heidän keskellänsä. Ihminen tekisi mieluummin omatekoisia rakennelmia, helpompia."
Näin esim. Luther menetteli, kun hän väänteli Isä meidän -rukouksen sanomaa haluamallaan tavalla.
todellakaan astua Lutherin varpaille.
Hän oli todella viisas mies Jumalan armosta.
viisas mies, mutta hän oli myös muun muassa silmitön juutalaisvihaaja, mikä tekee hänestä varsin arveluttavan henkilön.
siis miksi ei ole.
Meneppäs nyt tulevana sunnuntaina kirkkoon messuun ja kuuntele mitä pappi sanoo siinä heti alussa, rippisanojen jälkeen. Hän julistaa synninpäästön. suunnilleen näin: "Jeesuksen Kristuksen palvelijana minä julistan sinulle, sinun syntisi on anteeksi annettu...".
Tai mene johonkin rauhanyhdistykselle seuroihin, niin puhuja varmasti vakuuttaa sinulle samoin: "Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit saa uskoa anteeksi".
Tähän meidän ev.lut uskoon kuuluu olennaisena osana synnin päästö. ja aina siihen tarvitaan se "välimies", toinen ihminen. Näin tunnustuskirjamme opettavat.
Jos et halua tunnustautua luterialiseksi, on ehkä parempi mennä jankkaamaan jonnekin toiselle palstalle, esim. jehovat tai mormoonit voisivat olla sitten lähempänä ajatusmaailmaasi.
"- että Jeesus jätti päästönavaimet SEURAAJILLEEN, onko OK?"
On.
"- että Hän sanoi Pietarille opetuslasten edustajana "kenelle te annatte...", onko ok?"
On.
"- että Luther opettaa aivan yksiselitteisesti tämän asian, onko ok?"
On.
"- että me uskomme "pyhän hengen pappeuteen", onko ok?"
Tarkoittanet sitä, että jokaisella uskovalla on nämä valtuudet avainteen käyttöön. On.
"- että jos rukoukset saisi uhraamalla (tässä rukous on uhri) anteeksi, ei olisi tarvittu Jeesuksen inkarnaatiota eikä sovitusta, onko ok?"
Nyt tökkäsi. Eivät rukoukset ole mikään uhri, eikä Jumala RUKOUKSEN tähden anna syntejä anteeksi. Jumala antaa synnit anteeksi yksin Kristuksen tähden. Rukouksessa ihminen voi kääntyä Jumalan puoleen, ja tunnustaa rikkomuksensa. Tämä tunnustaminen ei saa aikaan syntien anteeksiantamusta, vaan usko Kristukseen ja luottamus tuohon armoon. Syntien tunnustaminen tosin kuuluu tähän "prosessiin" selvästi. Siinä syntinen tunnustaa Jumalalle katuvansa tekojaan. Näinhän se on maallisessa isä-lapsi -suhteessakin. Lapsi pyytää isältään anteeksi pahaa tekoaan. Kyllä isä varmasti on antanut lapselleen anteeksi jo ennen kuin lapsi on sitä pyytänyt. Mutta tuo lapsen oma anteeksipyyntö on aito osoitus siitä, että hän on pahoillaan teostaan.
"- että näin on kristikunnassa aina (koko sen elinajan) uskottu, onko ok?"
On. Avaimista on aina opetettu. Mutta että suullinen synninpäästö olisi autuuden ehto, ei ole opetettu aina.
On kokonaan eri asia julistaa synninpäästö suullisesti, kuin vaatia sitä autuuden ehtona. On yksi ainoa välimies, ja se on Jeesus Kristus. Muita ihmisiä ei Hänen lisäkseen tarvita.
Kristinuskon alkuajoista lähtien avaimet on annettu ihmisille AVUKSI. Ihminen SAA tunnustaa syntinsä toiselle kristitylle. Ja kun hän saa kuulla vakuutuksen siitä, että hänen syntinsä ovat anteeksi, hän saa uskoa ne itsensä Jumalan anteeksiantamiksi. TÄSTÄ on kyse avaimissa. Mieletöntä Raamatun raiskaamista on väittää että kyse on siitä, että mulla tapaa ei syntejä anteeksi saa. SE pitäisi ensin kyetä perustelemaan.
Autuuden ehto on se mitä Raamattu opettaa. Ei ole merkitystä sillä, mitä MIELTÄ sinä tai minä olemme. Vain usko, joka nousee opikean opin pohjalta pelastaa. Vaikka kuinka uskoisimme Kristuksen sovituskuolemaan ja syntien anteeksiantamukseen, mutta emme hyväsky Raamatun opetusta, ei meillä ole oikeaa uskoa.
Oikean opin tietäminen ei pelasta (tarvitaan uskon lahja), mutta sen hylkääminen tai hyljeksiminen vie varmasti kadotukseen.
VT:n aikana ylimmäinen pappi uhrasi syntiuhrin KOKO kansan puolesta. Yksittäisestä synnistä oli hyvin tarkat säädökset miten tuli uhrata ja aina tarvittiin pappi.
UT:n aikana ja Jeesuksen sovintokuoleman jälkeen ei tarvita uhria, koska Jeesus oli tämä uhri. Ihminen itse ei voi mitään, kaikki ihmisen teot ovat turhia.
Vain tämän uhrin kautta, sen uskomalla, saamme vanhurskauden.
Tämän vanhurskauden vuoksi (uskon lahja) Jumala näkee meidät kokonaan vanhurskaina ja taivaskelpoisina, vaikka itsessämme olemme kokonaan syntiset (tästähän Paavali myös opettaa).
Mutta edelleen: Jeesus jätti anteeksiantamuksen ja synteinpäästön avaimet SEURAAJILLEEN, siis kirkolle, jonka osa vl:tkin ovat. Kirkon opetus on edelleen "Extra ecclesiam nulla salus" ja se on ikuisesti voimassa. Kukaan yksittäinen ihminen ei ulkopuolella seurakuntayhteyden voi saada syntejään anteeksi.
Jos et voi yhtyä kirkkomme tunnustukseen, ole hyvä ja siirry jonkun muun uskontokunnan (esim. jehovat, mormoonit) palstalle jänkäämään.
Täällä lähdetään siitä mitä Raamattu, tunnustuskirjat ja Luther opettaa.
näinhän juuri yritin sanoa. vai sanoinko jotenkin epäselvästi tai epätarkasti?
Ymmärtääkseni rukous on "uhri" (ei tietysti siinä mielessä kuin VT:n aikana), voin tietysti olla väärässä(kin).
Mutta kun syntinen lähestyy oikealla mielellä (mielellä jonka Jumala on hänelle antanut) ja katuu, Juamla on luvannut kuulla. Ja hän lähettää jonkun IHMISEN tämän anojan luokse.
Tottakai kyse on siitä, että vain Kristuksen tähden ihminen saa syntinsä anteeksi, luonnollisesti. Välikappaleella ei ole mitään itseisarvoa, oleellista on, että Pyhä Henki saa tehdä työtä ja julistaa ÄÄNELLISEN, siis SUULLISEN evankeliumin.
Jos mitään tiedän ja ymmärrän, näin on nimenomaan aina ollut. Alkuseurakunnasta lähtien. Silloin kasteoppilaat tunnustivat julkisesti kääntyvänsä pois paholaisen vallasta ja tunnustavansa Kristuksen, jolloin heidät voideltiin ja otettiin Kristuksen omiksi (=synteinpäästö) ja kastettiin.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa?
Jos nämä ihmiset olisivat voineet rukouksessa tulla kristityiksi ei koko ruljanssia olisi tarvittu. Jos tapa kelpasi heille, miksei se kelpaa Sinulle?
Etkö Sinä usko sitä, että Pyhä Henki tekee rakkauden työtä juuri vajavaisten ihmisten välityksellä, ei siis suoraan taivaasta.
Ei ole tiedossa, että Jeesuksen mentyä taivaaseen, Jumala olisi suoraan ollut tekemisissä kenenkään ihmisen kanssa. Jos Sinulla on tällaista tietoa, olisi todella mielenkiintoista kuulla se. Se mullistaisi koko opinkappaleen perusteen.
mitä tulkintaa tarkoitit?
Jos puhut synteinpäästöstä ihmiseltä toiselle, niin se kyllä on aivan yleinen tulkinta, ei mitenkään ole meidän omaa saarnaa.
puhut ehdonvallan (adiafora-) -asioista tässä yhteydessä. Jos olet oikeasti teologi, ihmettelen.
Adiafora on aivan jotain muuta. Se on jokapäiväisessä elämässä tehtäviä päätöksiä, jotka eivät sodi Raamatun tai esim. Tunnustuskirjojen ja kirkon opetuksen kanssa. Siis asioita joista jokainen kristitty voi toista loukkaamatta tai toisen vapauksia rajoittamatta tehdä niinkuin itselle ja lähimmäisille parhaiten sopii.
Ja näitä päätöksiä ohjaa Kristuksen mieli, Hyvän paimenen ääni, rakkauden kaksoiskäsky ja Pyhä Henki joka puhuu ihmisen omassatunnossa.
Opinkappaleet eivät ole adiafora -asioita.
Voin sanoa aameneni kirjoituksellesi. Synninpäästön avaimet on todellakin jokaisella uskovalla. Ongelma on vain nyt tämä:
Missään päin tunnustuskirjoissa, missään päin Raamattua EI OPETETA, että syntien anteeksiantamisen EHTONA olisi SUULLINEN SYNNINPÄÄSTÖN SANA. En ole rippiä kumoamassa kirjoituksellani, vaan haluan asettaa sen sille paikalle mihinkä Raamattukin sen laittaa. Rippi on annettu LAHJAKSI ihmiselle, avuksi omantunnon hätään jossa on vaikea uskoa että Jumalan armo riittäisi vielä minullekin. Tällaisissa tapauksissa ripin lahja on korvaamaton. Tässä valossa esimerkiksi Lutherin katekismukset käsittelevät rippiä.
Jumala ei katso siihen, miten syntejä on kaduttu eikä yleensäkään onko ihminen saanut kuulla synninpäästön. Jumala KATSOO SYDÄMEEN. Jos siellä on katumus tekemästään synnistä ja Pyhän Hengen murehduttamisesta, JUMALA ARMAHTAA TÄLLAISEN IHMISEN. Siihen ei tarvita kenekään ihmisen välikäsiä! MUTTA, jos synti painaa niin että on vaikeaa luottaa armoon, rippi tulee suureksi avuksi.
Ymmärrätkö tahallasi minut väärin? Tekstistäsi sain sen vaikutelman, että luulet minun olevan sitä mieltä, että ihminen voisi tulla uskoon tyhjiössä. Ei tietenkään voi! Evankeliumin julistamisen tehtävän Jumala on antanut ihmisille. Jokainen pelastunut on tullut uskoon kun joku ihminen on evankeliumia julistanut: vaikkapa suullisesti, kirjallisesti jne. Välineellä ei ole arvoa, vaan sillä että evankeliumia on julistettu. Tässä mielessä ihminen on välineenä siihen että evankeliumin sanoma saavuttaa kuulijan.
Mutta tähän ihmisen tehtävä jääkin. Ihminen saa evankeliumin julistuksesta sanan siemenen itämään. Jonain päivänä ihminen voi tuntea omantunnon hätää tilastaan. Silloin ihminen voi turvautua Jumalaan rukouksessa ja pyytää Häntä olemaan armollinen itselleen Kristuksen tähden, sen evankeliumin mukaisesti minkä hän sain kuulla. Tähän ei enää tarvita ihmistä! Toki niinkin voi käydä, että evankeliumin kuultuaan ihminen voi heti haluta pelastua. Tässä tapauksessa evankeliumin julistanut voi julistaa synnit anteeksi. Ja se on suositeltavaakin. Mutta ihminen ei pelastu tuon synninpäästön vuoksi, vaan uskon kautta jolla hän uskoo evankeliumin.
Jos et ollu tietoinen, niin esimerkiksi Lestadiuksen työnjatkaja Erkki Antti tuli uskoon yksinään, Armojärjestys autuuteen -kirjaa lukiessaan. Siinä ei ollut synninpäästön julistajaa paikalla! Monikaan ei tiedä tästä mitään!
veeälliltä vastausta, miksi he uskovat, että VAIN suullisen synninpäästön avulla ihminen voi saada syntinsä anteeksi.
nimim. "muut kristityt"
"Jos et voi yhtyä kirkkomme tunnustukseen, ole hyvä ja siirry jonkun muun uskontokunnan (esim. jehovat, mormoonit) palstalle jänkäämään.
Täällä lähdetään siitä mitä Raamattu, tunnustuskirjat ja Luther opettaa."
Hetkinen! Eiköhän asia ole paremminkin niin, teille vl-uskossa on huomattavia eroja siihen mitä tunnustuskirjat opettavat! Esimerkkejä vaikkapa käsitys perisynnistä ja sakramenteista. Ja Lutherin käsitystä sakramenteista ette kyllä millään saa sovitettua itseenne.
Tällä palstalla opetataan ennemminkin sitä, mitä vl-perinne opettaa.
Kuinka yleisesti sitä tulkitaan?
Ei-lestadiolaiset papit esim. jumalanpalvelukissa
eivät useinkaan puhu syntien anteeksiantamuksesta
toisen ihmisen kautta saarnoissaan.
Mitä yleisesti ottaen tarkoitit?
Tarkoitit, että minun pitäisi mennä toisiin hengellisyyksiin jankkaamaan? Olen saanut parannuksen armon ja olen vl.Uskon, että veeällillä on Pyhä Henki ja täten heidän synninpäästönsä on pätevä.
miten mielestäsi opetamme perisynnistä ja sakramenteista. Olen kyllä luullut että opetamme juuri niinikuin kirkossa opetetaan.
joka on tehnyt useamman avauksen tästä samasta asiasta (siltä ainakin näyttää).
En siis tarkoittanut Sinua exmary.
ymmärrä ketään väärin (en ainakaan sellaista joka on tosissan), tyhmyyttäni kylläkin.
Tuo Erkki-Antti -juttu on milenkiintoinen. Hän olisi sitten ensimmäinen joka saa parannuksen armon kirjallisesti.
Esittämäsi perustelu on lähes kokonaan oikein, mutta jos nyt muistan oikein, kyllä iso katekismuskin opettaa "välimiehen" tarpeellisuudesta. Toki synnintunto voi herätä lukiessa (vaikkapa Raamattua-), mutta usko tulee kuulosta, eli joku julistaa syntien anteeksiantamuksen.
kun tarkensit.
>miten mielestäsi opetamme perisynnistä ja sakramenteista. Olen kyllä luullut että opetamme juuri niinikuin kirkossa opetetaan.
Otetaanpa yhdestä tärkeimmästä tunnustuskirjasta, Augsburgin tunnustuksesta vaikkapa pari kohtaa:
Perisynti
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Ylläolevan vl-usko kieltää, sanoen lasten olevan luonnostaan Jumalan lapsia ja taivaskelpoisia.
Toinen esimerkki:
Kaste
Kasteesta seurakuntamme opettavat, että se on välttämätön pelastukseen ja että Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä. Lapset tulee kastaa, jotta heidät kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja näin otettaisiin Jumalan armoon.
Vl-uskossa ei koskaan opeteta kasteesta armonvälineenä, jossa uudestisynnytään. Kasteen armosta kyllä puhutaan, mutta kun asiaa tarkemmin selvittää, huomaa että koko termi on täysin tyhjää puhetta. Kasteella ei ole vl-uskossa mitään sisältöä.
>Esittämäsi perustelu on lähes kokonaan oikein, mutta jos nyt muistan oikein, kyllä iso katekismuskin opettaa "välimiehen" tarpeellisuudesta.
Ainoa välimies, josta Iso Katekismus puhuu, on Jeesus Kristus. Raamattukin korostaa, että "YKSI on välimies..", tarkoittaen Jeesusta Kristusta.
>Toki synnintunto voi herätä lukiessa (vaikkapa Raamattua-), mutta usko tulee kuulosta, eli joku julistaa syntien anteeksiantamuksen.
Ei "kuuleminen" tarkoita suinkaan mitään fysiologista aistitoimintoa, jossa puheen aiheuttamat ääniaallot saavuttavat tärykalvon. Mitekäs ne kuurot voisivat silloin pelastua?
Kuulemisella tarkoitetaan yksinkertaisesti evankeliumin omakohtaista vastaanottamista. Otetaan se sitten vastaan korvilla tai silmillä.
tai jos joku katsoisi, mitä Ausburgin puolustus sanoo tästä asiasta. En ala sitä muistinvaraisesti lainaamaan, mutta viran merkitystä siinäkin korostetaan.
Ymmärtääkseni Jeesuksen lähetyskäskyn sisältö seuraajilleen oli juuri evankeliumin julistamista koskeva.
Kyllä kuuroilla on aivan oma kielensä, joka on heille aivan yhtä elävä kuin kuuleville omansa, siksi kai saarnatkin tulkataan viittomin.
Ehkä tästä asiasta on nyt (ainakin minun osaltani) väännetty tarpeeksi, en osaa Sinulle asiaa enää paremmin perustella. Toivottavasti Jumala kutsuu Sinua valtakuntaansa.
Kyllähän tunnustuskirjoissa useassakin kohdassa korostetaan syntien anteeksijulistuksen viran merkitystä. Tärkeähän se onkin, en sitä kiellä!
Mutta kyse on kokonaan ERI ASIASTA. Jos uskoville on annettu Jumalalta valtuudet julistaa synnit anteeksi, niin se ei tarkoita sitä, että Jumala on sitonut kätensä niin ettei hän kykene sitä yksin tekemään, varsinkin kun katuva syntinen Hänen puoleensa rukouksessa kääntyy.
>Toivottavasti Jumala kutsuu Sinua valtakuntaansa.
On kutsunut, kiitos Hänelle! Jumalan valtakunnassa olen, jossa ei ole maallisia raja-aitoja ja johon kuuluvat kaikki Kristukseen uskovat. :)
Jos Jeesus on kuollut meidän syntiemme tähden niin miksi meidän ylipäätään tarvitsee enää syntejämme ja vääriä tekojamme keneltäkään pyytää anteeksi?
vaikuttaa meissä koko ajan, sekä uskovaisissa että epäuskoisissa. Tähän on syynä oma liha ja veri, eli turmeltunut vanha osa, maailma ja sielunvihollinen. Nämä eivät jätä meitä rauhaan niin kauan kuin elämme. Siksi juuri meillä uskovaisilla on evankeliumi jonka kautta saamme synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset tekisivät parannuksen.
Mary ajattelet tuosta Erkki Antin tapauksesta, tuossa joku väitti, että hän olisi saanut synninpäästön pelkästään kirjaa lukemalla "armojärjestys autuuteen", Miten selität tämän? tai miten selität Lutherin, koska ottaen huomioon vl;ien nykykäsityksen, Lutherilla ei olisi ollut mahdollista tutkia raamattua siinä valossa kun hän sitä luki, johtuen ettei hänellä ollut toista uskovaista lähellä, ymmärräthän hän vain rukoili jumalaa ja tutki raamattua omin päin. Kehuit tuossa aikasemmin Lutherin viisautta mutta luulen, ettei hän kuitenkaan omaan viisauteensa nojautuen saanut niinkään mullistavia käsityksiä joilla hän nousi katolilaista kirkkoa vastaan, mikä olisi melkein sama kun joku uskovainen nousisi vanhollislestadiolaisuutta vastaan.
Erkki Antin tapaus tuntuu minusta kovin oudolta, jos rehelllisesti sanon mitä mieltä olen.
Muistelen näin, että Martti Lutherille joku uskovainen mies saarnasi syntien anteeksiantamuksen evankeliumin.
Seuraavassa siteeraan Erkki Antin itse kirjoittamaa tarinaa omasta kääntymyksestään. Ja kuten toisaalla jo kerroinkin, hän oli itse L. L. Lestadiuksen työnjatkaja.
Näin siis Erkki Antti:
”Eräänä päivänä yksin ollessani, erään vanhan talon perätuvassa, (jossa olin asuntoa pitämässä) minä luin armojärjestys nimistä kirjaa, niin ensimmäinen kanssapuhe minut riisui alastomaksi omasta pyhyydestäni, ja kuin olin lukemassa toisen kanssapuheen loppupuolta, SILLOIN AUKENI MINULLE EVANKELIUMI ARMOLUPAUKSEKSI, ETTÄ JOS USKOT HERRAAN JEESUKSEEN NIIN OLET AUTUAS. Mutta nyt tuli mahdottomuus, että kuinka minun sopii uskoa, kun en ole vielä saattanut oikeaa katumusta enkä parannustakaan tehdä, minusta tulee ulkokullattu, jne. Mutta Jumalan Henki, joka on uskon alkaja ja päättäjä, kävi sisällisesti sen luetun sanan kautta, että jos et usko, niin menet helvettiin, vaikka olisit kuinka katuvainen.
Pelko oli suuri, mutta oli vähän toivoiakin. SILLOIN TARTUIN LUJASTI KIINNI ARMOLUPAUKSIIN JA SITÄ MYÖTÄ KUIN USKOIN, TUNSIN RAUHAN JA LEVON, TUNSIN MYÖS ILON JA SAIN NÄHDÄ JEESUSTA VOITTOKUNNIASSA ENSI KERRAN, KUN SAATOIN USKOA ITSENI AUTUAAKSI. En muuta muista, mutta sen muistan, että olin iloinen ja kiitollisuuden tähden kävelemässä ympäri lattiata, ja menin toiseen huoneeseen sanomaan muillekin, mikä suuri armo minulle on tapahtunut, sillä minä tunsin selkeästi, kuinka uskon kautta Jeesuksen verellä sydän särjettiin, niin kolmeen kertaan puhdistuksen tuli kävi läpi koko minun olentoni. Ja minä olin viikon paikoin etten tiennyt synnistä mitään.”
… (Tässä välissä Erkki Antti kuvaa elämäänsä uskovaisena niin autuuden tuntemuksiaan, näkyjään hurmostilassa kuin myös saamaansa pilkkaa.) Vasta paljon myöhemmin hän tapasi Laestadiuksen ja kertoo siitä.
”Kun Laestadius tuli meille papiksi, niin minä puhuin hänelle ja kaikkein kuullen sen jälkeen kun henki antoi minun kullakin kertaa puhua. Niin Laestadius mielistyi minuun ja alkoi tahtomaan minua kumppanikseen ja kyytimiehekseen kinkereille, ja tutkintamatkoille ja lasten opettajaksi.”
Että näin.
Ei meidän pidä korottaa itseämme. Luottakaamme Jumalan armoon.
anteeksi, Jumalalta vai Jeesukselta?
Jos Jumala on elossa, niin eikö häneltä?
Jos Jeesus on kuollut, niin miksi häneltä?
Miksi joltain muulta kuin häneltä, jota vastaan on rikkonut? Eikö vain omilta aikalaisiltaan eikä kummaltakaan edellä mainitulta?
meidän syntiemme edestä ja hän jätti uskovaisille ihmiselle saarnaviran saarnata syntein anteeksiantamuksta.Hän puhalsi heidän päälleen Pyhän Hengen. Näin Pyhä Henki vaikuttaa keskuudessamme. Meidän on pyydettävä rikkomuksiamme anteeksi lähimmäisiltä joita vastaan olemme rikkoneet.Uskovaiset siunaavat tämän jälkeen toisiaan evankeliumilla kun sopivat asiansa. Myös epäuskoisilta on pyydettävä anteeksi jos on rikkonut heitä vastaan.
Olen itsekin joutunut pyytämään.
(Olen aika temperamenttinen ja saatan olla joskus äkkipikainen.)Vaikein koetus on ollut minulla siinä,että jos joku lähimmäinen tekee minulle oikein pahasti kiusaa tahallaan jatkuvasti; on todella vaikeaa jaksaa antaa anteeksi, mutta niin on vain tehtävä Raamatun mukaan.
mitä mieltä olet tuosta Erkki Antin tapauksesta? Olet sanonut, että sinulla olisi puhujaystäviä, voisitko vaivata heitä hetkeksi tämän asian tiimoilta?