50-luvulla? Tänä aamuna radiossa eräs Vennistä( Kontturi? )kertoja sanoi, ettei ole koskaan kuullut puhelinlankojen laulavan.
Muistan lapsena ollessani maantiellä kävellessäni yhtämittaisen äänen ja se tuli tuli puhelinpylväissä olevista langoista.
Muistan lapsena ollessani maantiellä kävellessäni yhtämittaisen äänen ja se tuli tuli puhelinpylväissä olevista langoista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä puhelinlangat lauloivat 1950-luvulla.
Puhelinpylväät olivat valtatut vihreiksi.
Ja puhelinlangat kulkivat valkeiden posliinisten mötiköiden ympäri ...
se oli ihanaa aikaa.
50-luvulla ei maalla ollut juuri puhelinkaapeleita vaan kustakin puhelimesta meni oma avolanka keskukseen asti. Kova pakkanen veti langat kireälle ja silloin ne alkoivat soimaan. Jostain syystä muutamasta langasta ei ääntä kuulunut vaan niitä piti olla paljon. Jos pylväissä oli satakunta lankaa, kuulosti kuin orkesteri olisi soittanut. Puhtaan valkoinen lumi narskui jalkojen alla, Kirkkaat tähdet loistivat taivaalla. Nuoruus ...
Jos puhelimella haluttiin soittaa, veivattiin siinä olevaa kampea, nostettiin luuri ja odotettiin kunnes keskuksen hoitaja vastasi. Hänelle kerrottiin, kenelle piti yhdistää. Keskus tietenkin kuunteli, samoin naapurit, koska ääni kuului yli myös viereisiin lankoihin.
Järjellä ajatellen lankahäkkyrät olivat kauhistuttavan rumia, onneksi niitä ei enää ole.
Muistuu mieleen niiltä ajoilta "älykäs" pankkiryöstö, kun puhelinlinjat kulkivat näkyvillä ja tietokoneet oli tuntemattomia.
Kaks välkkyä kundia keksi hyvän ja kivuttoman tavan hankkia fyrkkaa rahapulaansa, se oli jossain maaseudulla.
Olivat sen verran ammattilaisia, että ymmärsivät puhelin linjojen päälle. Yks kundi meni pankin vieressä olevaan puhelin tolppaan haalarit päällä, kuin linjojen korjaaja. Katkaisi linjat ja yhdisti ne laiteisiinsa. Hän vastaili kaikkiin pankkiin tuleviin ja meneviin puheluihin, mutta ei niitä siihen aikaan niin paljon ollutkaan. Toinen jätkä veti hyvät kuteet niskaansa ja paineli pankkiin, kuin ainakin rahamies. Selitti virkailijalle olevansa Helsingistä ja halusi nostaa muistaakseni jonkun kymmentuhatta markkaa. Pankki virkailijat soittivat yleensä tallettajan omaan pankkiin ja kysyivät saldoa, jos ei ollut pankki kirjaa mukana. Niin tämäkin neiti ja kundi lyhtypylväässä vastasi ja sanoi huomattavan saldon ja niin kundit saivat rahansa.
Rikos jäi mieleen älykkäänä, joten sitä ei niin kovin tuomittu suuren yleisön joukossa siihen aikaan, enenpi naureskeltiin.
Nykyään rikollisilla ei ole älliä tehdä mitään älyperäistä pollallaan, ei oo nääs aivoja, ne on vienny huumeet. Tänään tarvitaan nyrkit ja aseet.
Niin on miehet muuttuneet eikä Herrasmies varkaita enää ole.