Ruotsiin yliopistoon

Se riippuu tietysti myös mihin yliopistoon oot hakemassa, on vähän eri käytäntöjä. Kyllä englanniksikin ohjelmia löytyy jos jaksaa etsiä (www.studera.nu). Ja jos haluat opiskella ruotsiksi, sitä paperia tärkeämpää on aina se todellinen ruotsintaito. Kaikkiin ruotsinkielisiin ohjelmiin luonnontieteissä ei todellakaan vaadita ruotsin A-opintoja, ovatpa jotkut opiskelleet ainakin täällä (Lundin yliopisto) esim. matikkaa ruotsiksi ilman minkäänlaista kielipohjaa - tehneet muita enemmän töitä vaan sitten... Mut tosiaan, täytyy varautua siihen et jos ruotsi ei ole se äidinkieli, niin sen kanssa täytyy sit vähän taistella. Mut tääl on kyl ihana opiskella, käytännön asiat hoituvat suht helposti ja opiskelijaelämä mukavan vilkasta. Ja mikä tärkeintä, ei huolta pääsykokeista!

Hanna kirjoitti:

Se riippuu tietysti myös mihin yliopistoon oot hakemassa, on vähän eri käytäntöjä. Kyllä englanniksikin ohjelmia löytyy jos jaksaa etsiä (www.studera.nu). Ja jos haluat opiskella ruotsiksi, sitä paperia tärkeämpää on aina se todellinen ruotsintaito. Kaikkiin ruotsinkielisiin ohjelmiin luonnontieteissä ei todellakaan vaadita ruotsin A-opintoja, ovatpa jotkut opiskelleet ainakin täällä (Lundin yliopisto) esim. matikkaa ruotsiksi ilman minkäänlaista kielipohjaa - tehneet muita enemmän töitä vaan sitten... Mut tosiaan, täytyy varautua siihen et jos ruotsi ei ole se äidinkieli, niin sen kanssa täytyy sit vähän taistella. Mut tääl on kyl ihana opiskella, käytännön asiat hoituvat suht helposti ja opiskelijaelämä mukavan vilkasta. Ja mikä tärkeintä, ei huolta pääsykokeista!

Lue lisää

Cimon suuntana ruotsi -opas sanoo kanssa, että

"Suomea äidinkielenään puhuvalta hakijalta vaaditaan käytännössä sitä, että hän on opiskellut englantia ja ruotsia A- ja B-kielenä. -- Niistä saatujen arvosanojen tulisi olla vähintään 7. -- Joihinkin koulutuksiin ruotsin kieli voi olla ns. erityisenä kelpoisuusvaatimuksena (särskild behörighet).
Hakuoppaissa tämän vaatimuksen merkintänä on svenska kurs B."

Itse olen ajatellut lähteä Tukholman yliopistoon biologiaa (http://www.utbildning.su.se/katalog/linjer/2.asp tms. lukemaan, niin jos kerran tuossa särskild behörighetin kohdalla ei lue svenska b:tä, eikö sinne pitäisi silloin päästä ihan keskipitkällä lukion ruotsilla?

su.se kertoo myös, että
"Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under tre år eller mer anses ha grundläggande behörighet i svenska."


Mutta osasiko joku sanoa ihan käytännössä, että jos ei ota sitä svus(?)-kurssia, niin onko noin ysin-kasin arvoisella b-ruotsilla mitään mahdollisuuksia pärjätä käytännössä? Jos joku kanssa tietäisi lähemmin niistä biologian/molekyylibiologian sisäänpääsyvaatimuksista, niin olisi kiva tietää enemmän; olen saanut käsityksen, että sinne pääsisi hyvinkin matalilla arvosanoilla.
Entä Tukholman asumistilanne, missä vaiheessa kannattaisi alkaa asuntoa ihan toden teolla hakemaan?

tjms kirjoitti:

Cimon suuntana ruotsi -opas sanoo kanssa, että

"Suomea äidinkielenään puhuvalta hakijalta vaaditaan käytännössä sitä, että hän on opiskellut englantia ja ruotsia A- ja B-kielenä. -- Niistä saatujen arvosanojen tulisi olla vähintään 7. -- Joihinkin koulutuksiin ruotsin kieli voi olla ns. erityisenä kelpoisuusvaatimuksena (särskild behörighet).
Hakuoppaissa tämän vaatimuksen merkintänä on svenska kurs B."

Itse olen ajatellut lähteä Tukholman yliopistoon biologiaa (http://www.utbildning.su.se/katalog/linjer/2.asp tms. lukemaan, niin jos kerran tuossa särskild behörighetin kohdalla ei lue svenska b:tä, eikö sinne pitäisi silloin päästä ihan keskipitkällä lukion ruotsilla?

su.se kertoo myös, että
"Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under tre år eller mer anses ha grundläggande behörighet i svenska."


Mutta osasiko joku sanoa ihan käytännössä, että jos ei ota sitä svus(?)-kurssia, niin onko noin ysin-kasin arvoisella b-ruotsilla mitään mahdollisuuksia pärjätä käytännössä? Jos joku kanssa tietäisi lähemmin niistä biologian/molekyylibiologian sisäänpääsyvaatimuksista, niin olisi kiva tietää enemmän; olen saanut käsityksen, että sinne pääsisi hyvinkin matalilla arvosanoilla.
Entä Tukholman asumistilanne, missä vaiheessa kannattaisi alkaa asuntoa ihan toden teolla hakemaan?

Lue lisää

Tällä hetkellä on tukossa Tukholman yliopiston sivut, mutta siellä on tilastotietoja viime vuosina alimmilla arvosanoilla päässeistä, tai vähintäänkin jokin arvio paljon yleensä on hakijoita suhteutettuna opiskelupaikkoihin. Lähtöpisteitä lasketaan vähän erikoisella kaavalla, ohjeet siihen vhs.se tai studera.nu. Täällä vaihtui juuri tuo hakusysteemi - hakupapereita ei saa kuin tilaamalla studera.nu:sta ja se täytyy tehdä todella hyvissä ajoin. Netissä voi hakea jos on ruotsalainen sos.turvatunnus, ulkomaalaisille tehty vähän hankalammaksi tuo hakuprosessi... Tiedä sit mitä se meinaa :/ Mut bilsaan tuskin tarvitsee kovin huiput arvosanat olla, vaikeinta on aina päästä siihen suosituimpaan ohjelmaan (mikä kuulemma Ruotsissa on parturikampaajan linja lukiossa!). Ruotsilla pärjäämisestä... Kuinka hyvin osaat kommunikoida ruotsilla? Oma puhe- ja kirjoitustaito on se ratkaiseva juttu, ei se että muistaa jokaikisen kielioppisäännön. Itse luin b-ruotsia mutta kirjoitin sitten a-kielenä, arvosanat mullakin kasin ja ysin välillä. Ja siis luonnontieteissä aina hiukan helpompaa pärjätä kielen kanssa kuin esim. humanistisssa aineissa (itse luen valitettavasti jälkimmäistä...).
Tukholmassa on opiskelija-asuntoja, niihin kannattaa ilmoittautua jonottamaan jo kesän alussa vaikkei vielä tietäisikään edes opiskelupaikasta. Ja muutoinkin kannattaa olla aktiivinen asunnonhaun suhteen heinäkuussa ennen elokuun tungosta, kyseessä on kuitenkin muutto ulkomaille ja on huomattavasti parempi mieli lähteä kun on jokin paikka mihin mennä... Toivottavasti auttoi edes vähän :)

tjms kirjoitti:

Cimon suuntana ruotsi -opas sanoo kanssa, että

"Suomea äidinkielenään puhuvalta hakijalta vaaditaan käytännössä sitä, että hän on opiskellut englantia ja ruotsia A- ja B-kielenä. -- Niistä saatujen arvosanojen tulisi olla vähintään 7. -- Joihinkin koulutuksiin ruotsin kieli voi olla ns. erityisenä kelpoisuusvaatimuksena (särskild behörighet).
Hakuoppaissa tämän vaatimuksen merkintänä on svenska kurs B."

Itse olen ajatellut lähteä Tukholman yliopistoon biologiaa (http://www.utbildning.su.se/katalog/linjer/2.asp tms. lukemaan, niin jos kerran tuossa särskild behörighetin kohdalla ei lue svenska b:tä, eikö sinne pitäisi silloin päästä ihan keskipitkällä lukion ruotsilla?

su.se kertoo myös, että
"Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under tre år eller mer anses ha grundläggande behörighet i svenska."


Mutta osasiko joku sanoa ihan käytännössä, että jos ei ota sitä svus(?)-kurssia, niin onko noin ysin-kasin arvoisella b-ruotsilla mitään mahdollisuuksia pärjätä käytännössä? Jos joku kanssa tietäisi lähemmin niistä biologian/molekyylibiologian sisäänpääsyvaatimuksista, niin olisi kiva tietää enemmän; olen saanut käsityksen, että sinne pääsisi hyvinkin matalilla arvosanoilla.
Entä Tukholman asumistilanne, missä vaiheessa kannattaisi alkaa asuntoa ihan toden teolla hakemaan?

Lue lisää

Itse en ottanut ruotsikurssia täällä vielä mutta luulen et otan kevääksi, kuitenkin haluan oppia kielen todella hyvin kun täällä kerran olen, vaikkei sillä välttämättä opintojen suhteen ratkaisevaa merkitystä välttämättä olekaan.
Ja tietääkseni myös Tukholmassa sovelletaan grundläggande behörighet -käytäntöä, joka on annettu automaattisesti ruotsia Suomessa opiskelleille hakijoille. Jos kurssin kohdalla lukee se Svenska A tai B, niin silloin pitää suorittaa kielikoe/osoittaa et on esim. käynyt ruotsinkielisen lukion (ruotsi toisena äidinkielenä). Mut jos siitä ei oo mainintaa, niin sitten ratkaisee se ootko opiskellut tarpeeksi aineita joita ehkä vielä pääsyvaatimuksina vaaditaan, luultavasti siis bilsa ja matikka, niistä kannattaa tarkistaa vastaako ruotsin tasot miten suomalaisia. Aina voi tietty lähettää sähköpostia itse yliopistoon jotta saa ensikäden tietoa :)

Hanna kirjoitti:

Itse en ottanut ruotsikurssia täällä vielä mutta luulen et otan kevääksi, kuitenkin haluan oppia kielen todella hyvin kun täällä kerran olen, vaikkei sillä välttämättä opintojen suhteen ratkaisevaa merkitystä välttämättä olekaan.
Ja tietääkseni myös Tukholmassa sovelletaan grundläggande behörighet -käytäntöä, joka on annettu automaattisesti ruotsia Suomessa opiskelleille hakijoille. Jos kurssin kohdalla lukee se Svenska A tai B, niin silloin pitää suorittaa kielikoe/osoittaa et on esim. käynyt ruotsinkielisen lukion (ruotsi toisena äidinkielenä). Mut jos siitä ei oo mainintaa, niin sitten ratkaisee se ootko opiskellut tarpeeksi aineita joita ehkä vielä pääsyvaatimuksina vaaditaan, luultavasti siis bilsa ja matikka, niistä kannattaa tarkistaa vastaako ruotsin tasot miten suomalaisia. Aina voi tietty lähettää sähköpostia itse yliopistoon jotta saa ensikäden tietoa :)

Lue lisää

Miten tuo jonottaminen asuntoihin käy, onko siellä siis jokin hoasin tyylinen järjestelmä? Olen katsellut lähinnä netistä suoraan joitain vuokrahuoneita, esim su.se sivuilla noita on jo jonkin verran, niin onko siinä jotain eroa, jos vuokraa kämpän/huoneen ihan itsekseen?
Kielitaitoni ovat... no jaa, kohtuulliset. Puheen ymmärtämisessä on eniten vaikeuksia, varsinkin jos se on nopeaa ja paljon outoja sanoja, sanavarasto muutenkin on vielä "vähän" lapsenkengissään. Mutta puhumaan kyllä pystyn ja selittämään asioita, jos ei sitten muuten niin englannin kautta.
Kieli nyt rassaa sinänsä eniten, että jos sitä osaisin paremmin, niin voisin lähteä vaikka mihin. Oikeastaan olen ajatellut, että se biologian opiskelu olisi vain sellainen keino oppia vähän paremmin ruotsia, sitten pyrkisin johonkin toiseen paikkaa, varsinkin KI:ssä opiskelu kiinnostaisi.

Mutta osaisitko Hanna sinä sanoa, että kun sivulla lukee tällä tavoin:

Utländsk förutbildning

Den som har en avslutad utländsk gymnasieutbildning som ger behörighet till högskolestudier i det land där gymnasieut¬bildningen är avslutad och har:
dokumenterade kunskaper i svenska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2, Svenska B/Svenska 2 B. Betyget i Svenska B/Svenska 2 B ska vara lägst Godkänd. Du kan även styrka din behörighet i svenska med godkänt resultat på TISUS (Test i svenska för uni¬versitetsstudier). Mer information om detta test kan du få från Institutionen för nordiska språk vid Stockholms universitet.
Om du har danska, norska, isländska eller färöiska som modersmål och har en avslutad nordisk gymnasieutbildning måste du ha modersmålet dokumenterat i ditt avgångsbetyg för att ersätta förkunskapskravet i svenska. Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under minst tre år eller mer anses ha de kunskaper som behövs.
och
dokumenterade kunskaper i engelska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2 eller Engelska A. Betyget i Engelska A ska vara lägst Godkänd.

Niin tarkoittaako tuo nyt juuri sitä, että suomalainen täyttäisi ehdot ilmankin TISUS-testiä? Itse linjan särskild behörigheteissä ei sitä svenska B:tä lukenut (kyseessä siis se karolinska institutet).

Kiitti, jos jaksat vastata :)
Tietysti minun pitäisi yrittää itsekin jotain selvittää, mutta aina on kivempi, jos joku viitsii neuvoa tälla tavalla epävirallisemmin, kun mitä alkaa väsäämään joitain viestejä itse noille laitoksille.

tjms kirjoitti:

Miten tuo jonottaminen asuntoihin käy, onko siellä siis jokin hoasin tyylinen järjestelmä? Olen katsellut lähinnä netistä suoraan joitain vuokrahuoneita, esim su.se sivuilla noita on jo jonkin verran, niin onko siinä jotain eroa, jos vuokraa kämpän/huoneen ihan itsekseen?
Kielitaitoni ovat... no jaa, kohtuulliset. Puheen ymmärtämisessä on eniten vaikeuksia, varsinkin jos se on nopeaa ja paljon outoja sanoja, sanavarasto muutenkin on vielä "vähän" lapsenkengissään. Mutta puhumaan kyllä pystyn ja selittämään asioita, jos ei sitten muuten niin englannin kautta.
Kieli nyt rassaa sinänsä eniten, että jos sitä osaisin paremmin, niin voisin lähteä vaikka mihin. Oikeastaan olen ajatellut, että se biologian opiskelu olisi vain sellainen keino oppia vähän paremmin ruotsia, sitten pyrkisin johonkin toiseen paikkaa, varsinkin KI:ssä opiskelu kiinnostaisi.

Mutta osaisitko Hanna sinä sanoa, että kun sivulla lukee tällä tavoin:

Utländsk förutbildning

Den som har en avslutad utländsk gymnasieutbildning som ger behörighet till högskolestudier i det land där gymnasieut¬bildningen är avslutad och har:
dokumenterade kunskaper i svenska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2, Svenska B/Svenska 2 B. Betyget i Svenska B/Svenska 2 B ska vara lägst Godkänd. Du kan även styrka din behörighet i svenska med godkänt resultat på TISUS (Test i svenska för uni¬versitetsstudier). Mer information om detta test kan du få från Institutionen för nordiska språk vid Stockholms universitet.
Om du har danska, norska, isländska eller färöiska som modersmål och har en avslutad nordisk gymnasieutbildning måste du ha modersmålet dokumenterat i ditt avgångsbetyg för att ersätta förkunskapskravet i svenska. Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under minst tre år eller mer anses ha de kunskaper som behövs.
och
dokumenterade kunskaper i engelska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2 eller Engelska A. Betyget i Engelska A ska vara lägst Godkänd.

Niin tarkoittaako tuo nyt juuri sitä, että suomalainen täyttäisi ehdot ilmankin TISUS-testiä? Itse linjan särskild behörigheteissä ei sitä svenska B:tä lukenut (kyseessä siis se karolinska institutet).

Kiitti, jos jaksat vastata :)
Tietysti minun pitäisi yrittää itsekin jotain selvittää, mutta aina on kivempi, jos joku viitsii neuvoa tälla tavalla epävirallisemmin, kun mitä alkaa väsäämään joitain viestejä itse noille laitoksille.

Lue lisää

Juu, eli siis jos oot A- tai B-ruotsia opiskellut lukiossa sen kolme vuotta (käytännössä ei ne sitä kyllä tarkasta, itse olin lukenut hädin tuskin ne viisi pakollista kurssia kahden vuoden aikana jonka jälkeen kirjoitin) ja oot saanut niistä hyväksytyn arvosanan, ne katsoo et sun ruotsintaito riittää. Ja sitten vielä vaaditaan pitkästä enkusta hyväksytty arvosana.

tjms kirjoitti:

Miten tuo jonottaminen asuntoihin käy, onko siellä siis jokin hoasin tyylinen järjestelmä? Olen katsellut lähinnä netistä suoraan joitain vuokrahuoneita, esim su.se sivuilla noita on jo jonkin verran, niin onko siinä jotain eroa, jos vuokraa kämpän/huoneen ihan itsekseen?
Kielitaitoni ovat... no jaa, kohtuulliset. Puheen ymmärtämisessä on eniten vaikeuksia, varsinkin jos se on nopeaa ja paljon outoja sanoja, sanavarasto muutenkin on vielä "vähän" lapsenkengissään. Mutta puhumaan kyllä pystyn ja selittämään asioita, jos ei sitten muuten niin englannin kautta.
Kieli nyt rassaa sinänsä eniten, että jos sitä osaisin paremmin, niin voisin lähteä vaikka mihin. Oikeastaan olen ajatellut, että se biologian opiskelu olisi vain sellainen keino oppia vähän paremmin ruotsia, sitten pyrkisin johonkin toiseen paikkaa, varsinkin KI:ssä opiskelu kiinnostaisi.

Mutta osaisitko Hanna sinä sanoa, että kun sivulla lukee tällä tavoin:

Utländsk förutbildning

Den som har en avslutad utländsk gymnasieutbildning som ger behörighet till högskolestudier i det land där gymnasieut¬bildningen är avslutad och har:
dokumenterade kunskaper i svenska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2, Svenska B/Svenska 2 B. Betyget i Svenska B/Svenska 2 B ska vara lägst Godkänd. Du kan även styrka din behörighet i svenska med godkänt resultat på TISUS (Test i svenska för uni¬versitetsstudier). Mer information om detta test kan du få från Institutionen för nordiska språk vid Stockholms universitet.
Om du har danska, norska, isländska eller färöiska som modersmål och har en avslutad nordisk gymnasieutbildning måste du ha modersmålet dokumenterat i ditt avgångsbetyg för att ersätta förkunskapskravet i svenska. Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under minst tre år eller mer anses ha de kunskaper som behövs.
och
dokumenterade kunskaper i engelska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2 eller Engelska A. Betyget i Engelska A ska vara lägst Godkänd.

Niin tarkoittaako tuo nyt juuri sitä, että suomalainen täyttäisi ehdot ilmankin TISUS-testiä? Itse linjan särskild behörigheteissä ei sitä svenska B:tä lukenut (kyseessä siis se karolinska institutet).

Kiitti, jos jaksat vastata :)
Tietysti minun pitäisi yrittää itsekin jotain selvittää, mutta aina on kivempi, jos joku viitsii neuvoa tälla tavalla epävirallisemmin, kun mitä alkaa väsäämään joitain viestejä itse noille laitoksille.

Lue lisää

Kyseisessä sanotaan, että suomessa lukion käynyt, joka on lukenut ruotsia mainitun määrän ja saanut englannista hyväksytyn pääsee opiskelemaan ilman kielitestiä.

tjms kirjoitti:

Miten tuo jonottaminen asuntoihin käy, onko siellä siis jokin hoasin tyylinen järjestelmä? Olen katsellut lähinnä netistä suoraan joitain vuokrahuoneita, esim su.se sivuilla noita on jo jonkin verran, niin onko siinä jotain eroa, jos vuokraa kämpän/huoneen ihan itsekseen?
Kielitaitoni ovat... no jaa, kohtuulliset. Puheen ymmärtämisessä on eniten vaikeuksia, varsinkin jos se on nopeaa ja paljon outoja sanoja, sanavarasto muutenkin on vielä "vähän" lapsenkengissään. Mutta puhumaan kyllä pystyn ja selittämään asioita, jos ei sitten muuten niin englannin kautta.
Kieli nyt rassaa sinänsä eniten, että jos sitä osaisin paremmin, niin voisin lähteä vaikka mihin. Oikeastaan olen ajatellut, että se biologian opiskelu olisi vain sellainen keino oppia vähän paremmin ruotsia, sitten pyrkisin johonkin toiseen paikkaa, varsinkin KI:ssä opiskelu kiinnostaisi.

Mutta osaisitko Hanna sinä sanoa, että kun sivulla lukee tällä tavoin:

Utländsk förutbildning

Den som har en avslutad utländsk gymnasieutbildning som ger behörighet till högskolestudier i det land där gymnasieut¬bildningen är avslutad och har:
dokumenterade kunskaper i svenska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2, Svenska B/Svenska 2 B. Betyget i Svenska B/Svenska 2 B ska vara lägst Godkänd. Du kan även styrka din behörighet i svenska med godkänt resultat på TISUS (Test i svenska för uni¬versitetsstudier). Mer information om detta test kan du få från Institutionen för nordiska språk vid Stockholms universitet.
Om du har danska, norska, isländska eller färöiska som modersmål och har en avslutad nordisk gymnasieutbildning måste du ha modersmålet dokumenterat i ditt avgångsbetyg för att ersätta förkunskapskravet i svenska. Du som har finska som modersmål och har haft svenska som ämne i finskt gymnasium eller motsvarande finsk skolform under minst tre år eller mer anses ha de kunskaper som behövs.
och
dokumenterade kunskaper i engelska motsvarande minst två årskurser på någon linje i gymnasieskolan, komvux etapp 2 eller Engelska A. Betyget i Engelska A ska vara lägst Godkänd.

Niin tarkoittaako tuo nyt juuri sitä, että suomalainen täyttäisi ehdot ilmankin TISUS-testiä? Itse linjan särskild behörigheteissä ei sitä svenska B:tä lukenut (kyseessä siis se karolinska institutet).

Kiitti, jos jaksat vastata :)
Tietysti minun pitäisi yrittää itsekin jotain selvittää, mutta aina on kivempi, jos joku viitsii neuvoa tälla tavalla epävirallisemmin, kun mitä alkaa väsäämään joitain viestejä itse noille laitoksille.

Lue lisää

En nyt vastaa kielikysymykseesi (olet varmasti jo saanut siihen tyydyttävän vastauksen), mutta on mukava huomata, että joku muukin minun lisäkseni on harkinnut Karoliinista Instituuttia potentiaalisena opiskelupaikkana.

Katsoin yliopiston sivuilta lääkärilinjan valintatilastoja, ja huomasin kauhukseni, että matalin pistemäärä, jolla oli viime kerralla päästy sisään oli peräti 20,00 asteikolla 12,00 - 20,00. Lääkärilinjalle otetaan 2/3 kiintiöllä pääsykokeen ja haastattelun perusteella ja loppuun 1/3 kiintiöön valitaan opiskelijat lukion päättötodistuksen keskiarvoon ja ylioppilastodistuksen yleisarvosanaan perustavalla pisteytyslaskennalla. 20,00 pistettä saadakseen täytyy olla ylioppilastodistuksen yleisarvosana laudatur ja lukionpäättötodistuksen keskiarvo 10, ja se on kyllä ihan mahdotonta, ainakin jos siihen lasketaan kaikki aineet, kuten luulen. Niin ja tietty määrä kursseja pitää olla tietyistä aineista suoritettuna. D-tason matematiikka vastannee pitkän matematiikan kaikkia pakollisia kursseja; kemian, biologian ja fysiikan C-, C-, ja B-tasoista en ole aivan varma.

Siis ei voi kenelläkään olla lukionpäättötodistuksen keskiarvo kymppi tai oikeastaan 10,00, kun se niin tarkasti huomioidaan. Itselläni ainakin liikunnan kasi tekee sen mahdottomaksi. Minä kun olin saanut sellaisen kuvan, että Ruotsissa on jotenkin matalampi opetuksen taso lukioissa - tai että arvostelukriteerit ovat höllempiä. Toisaalta ainahan löytyy muutaman täydellisyys. Lisäksi tiedän, että KI on maailman huippuyliopistoja ( kyseenalaistetulla shanghainlistalla pohjoismaiden selvästi korkeimmalle rankattu yliopisto), joten ei sinne luultavasti ihan ketä tahansa oteta. Jossain oppaassa kerrottiin, että ulkomaalaiset ja ruotsalaiset kilpailevat samoista opiskelupaikista samalla tavalla. Tämän takia en usko, että menestyisin erityisen hyvin haastatteluissa, vaikka ruotsin kielen arvosana todistuksessani on 10 (arvosanat eivät muuten kerro läheskään kaikkea taidoista!). Jotenkin minulla vain on sellainen käsitys, että kymppi ruotsalaisessa lukiossa ei vastaa suomalaista kymppiä, jonka eteen joutuu tekemään joissakin aineissa todella kovasti töitä. Mutta kymppi on kymppi, oli se sitten suomalaisessa tai ruotsalaisessa päättötodistuksessa. Ehkä vähän epäreilua. Toisaalta KI on ruotsalainen yliopisto, jossa opiskelee pääsääntöisesti ruotsalaisia, mutta tosi hyvä sellainen. Yliopiston sivuilla tosin puhutaan kansainvälisyydestä, mutta minusta tuntuu, että se kansainvälisyys näkyy lähinnä vierastutkijoina ja vaihto-oppilaina.

Onko kenelläkään kokemuksia opiskelusta Karoliinisessa Instituutissa? Olisi todella mukava kuulla mielipiteitä - tai paremminkin vinkkejä ja neuvoja. Itse olen pitkään haaveillut ulkomailla opiskelusta ja erityisesti lääketiede, josta neurologia kiinnostaa. Karoliininen Instituutti kuulostaa jo nimenä erinomaiselta. Pelkään vain, että haaveeni todennäköisesti patoutuu sisälleni toteutumattomaksi.

Matematik C, Kemi B och Biologi B, vid val av kurs i fysik eller kemi tillkommer Matematik D och Fysik B, vid val av kurs i matematik tillkommer Matematik D.
Tällä tavalla lukee miljövetenskap.linj. jutussa.. Onko mulla mitää toivoa päästä lukee bilsaa ku oon käyny kemiaa vaan yhden kurssin? samoin fysiikkaa?

123:
Svenska B tarkoittaa suomalaisille, että täytyy suoriutua melko vaativasta kielitestistä, esim. tisus, mutta niitä muistaakseni oli muitakin
Engelska B = 8 kurssia
Samhällskunskap A = 5 kurssia historiaa yht.k.oppia
Matematik A on luultavasti jokin hyvin lyhyt, koska jo lyhyt matikka on C
Noista lopuista en tiedä, kun taitaa olla hieman erilailla suomessa noita kursseja...
Mutta varmimmiten saat selville, kun menet heti opon puheille ja otatte selvää niiden tarkoituksista, ehtiihän tässä vielä käydä puuttuvia kursseja.
Huomio tietysti, että nuo yo. tiedot on ihan vain jotain, joita nappasin netistä, paikkaansapitävyys on vähän niin ja näin, joten älä suoraan luota niihin (ihan niin kuin kannattaisi luottaa oikein mihinkään, mitä suomi24ssa lukee!)

hui kirjoitti:

123:
Svenska B tarkoittaa suomalaisille, että täytyy suoriutua melko vaativasta kielitestistä, esim. tisus, mutta niitä muistaakseni oli muitakin
Engelska B = 8 kurssia
Samhällskunskap A = 5 kurssia historiaa yht.k.oppia
Matematik A on luultavasti jokin hyvin lyhyt, koska jo lyhyt matikka on C
Noista lopuista en tiedä, kun taitaa olla hieman erilailla suomessa noita kursseja...
Mutta varmimmiten saat selville, kun menet heti opon puheille ja otatte selvää niiden tarkoituksista, ehtiihän tässä vielä käydä puuttuvia kursseja.
Huomio tietysti, että nuo yo. tiedot on ihan vain jotain, joita nappasin netistä, paikkaansapitävyys on vähän niin ja näin, joten älä suoraan luota niihin (ihan niin kuin kannattaisi luottaa oikein mihinkään, mitä suomi24ssa lukee!)

Lue lisää

Kiitos kovasti. :)
Täytyy ottaa tarkkaan selville, mutta tuo auttoijo hiukan. Täytyy myös miettiä toista vaihtoehtoa.

Todellakin, oon nyt selaillu lisää noita aineita,ja toinen mikä nappas, oli ravintotieteet. Niihin jopa taitais omat lukiokurssini istua, mikäli oon ymmärtäny oikein:
Behörighetskrav
Grundläggande behörighet samt Ma B, Sh A, Nk B (alt Fy A, Ke A, Bi A) Eli toi matikka on ainut epäselvä? sh taitaa siis riittää yhteensä 5 kussia hissaa/yhteiskunta.op Nk vaaditaa vaa 4 luonnontietee kurssia. tarkoittaakohan toi suluissa oleva jotai välttämätöntä? Tietääkö joku onko pääsykoetta? Ainaki keväällekki oli paikkoja vapanaa, joten ei taida olla kovin tunkua? Missähän yliopistois sitä voi lukea?