Kysymys hoitokokouksissa mukana

Kysymys hoitokokouksissa mukana olleille ja niitä nähneille. Mikä sai kuitenkin jäämään vanhoillislestadiolaisuuteen, miten selvitit tapahtuneet ja näkemäsi asiat itsellesi?

Lainaan tähän palstan sheriffin kommenttia

"Sanoisinpa...
Kirjoittanut: moppaajasefu 6.10.2006 klo 18.57


...että kohtuullisen rankoissa hoitokokouksissa olen joutunut pakosta mukana olemaan. Jopa niin rankoissa, että ne ovat seuranneet minua koko aikuiselämäni ajan."


Jos aiheesta sopii keskustella, niin kertoisittteko muutkin miksi jäitte vanhoillislestadiolaisuuteen ja millaisia ajatuksia ylipäätänsä heräsi hoitokokouksista?
Toivotaan asiallista keskustelua, ilman provoilua ja yllytyksiä.
171404
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

voinut mennä?
Jos on ruokittu sellaista mielikuvaa, että muualla ovat vain metsän pedot ja ryövärit, niin minne uskaltaisi mennä?

Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan, sanotaan sanassa. Oliko se uskon vai uskalluksen puutetta, etten rohjennut?

Äänestä
  • etten ole kokenut hoitokokouksia. Aivan uskomatonta, että tälläistä voi tapahtua kenellekään suomessa!
    Herätkää, Herran tähden nyt sokeudestanne!

    Se ei ikinä ole raamatun mukaista, vaan johtuu johtajien tarkoituksellisesta manipulaatiosta, yksinkertaisesti uskovia kohtaan, he ovat manipuloitavissa, jos eivät tutki kirjoituksia.

    Äänestä

  • pakko sanoa kirjoitti:

    etten ole kokenut hoitokokouksia. Aivan uskomatonta, että tälläistä voi tapahtua kenellekään suomessa!
    Herätkää, Herran tähden nyt sokeudestanne!

    Se ei ikinä ole raamatun mukaista, vaan johtuu johtajien tarkoituksellisesta manipulaatiosta, yksinkertaisesti uskovia kohtaan, he ovat manipuloitavissa, jos eivät tutki kirjoituksia.

    "Raamtun tutkiminen itsenäisesti saattaa johtaa väärään ymmärrykseen" -sanottiin. Todellinen syy oli tietenkin se, että tyhmää kansaa on helpompi johtaa kuin valistunutta!

    Jos vl-ihmiset olisivat tunteneet raamattua muiltakin osin kuin siltä, mitä kerrasta toiseen saarnamiehet tulkitsivat, olisi saattanut jäädä koko hoitokokousoperaatio tekemättä!

    Äänestä

minäkin hoitokokouksissa ja ei niistä mitään traumoja jäänyt.Minusta ne olivat jotenkin huvittavia.Ovia ei kyllä lukittu eikä ketään poispotkittu.Ihmettelen miksi niistä "hoidoista"pidetään niin suurta ääntä.Jokaisella on mahdollisuus palata jos halu on.Vaan eipä näytä kiinnostavan.

Äänestä

Kaikki eivät jääneet yhteisöön koska heidät erotettiin. Kiellettiin olemasta missään tekemisissä erotettujen kanssa. Ei saanut edes kylässä käydä.

Äänestä
  • Olen ymmärtänyt, että hoitokokouksissakin on ollut valtavia eroja.

    Joillakin paikkakunnilla oli menty todella pitkälle henkilökohtaisuuksiin ja kaikki vanhatkin riidat on nostettu esiin.

    Itse näen asian niin, että Jumala salli nähdä valtakuntansa riippummatta siitä hullutuksesta, joka silloin vallitsi.

    Ei sitä voi sanoin kuvata. Alle 35v. ei siitä voikkaan olla käsitystä.

    Joka seuroissa oli sama kaava. Joku "sidottu" yritti saada parannuksen armoa, jota ei välttämättä herunut. Nolostunut sidottu palasi penkkiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa. SRK:n johtokunnan nykyinenkin jäsen oli "valistanut" etukäteen seurakuntaa, että X:llä ei ole tuntoa ja siksi on sidottuna. Kun poloinen X yritti saada parannuksen armon, niin lammasmainen seurakunta oli hiljaa. Joku pälyili mitä "johtaja" tekee. Valtaa oli kuin keisari Nerolla, jonka peukalonliikettä rahvas seurasi. Tapetaanko vaiko jätetäänkö henkiin.

    Kaikilla ei ollut kuulemma uskonymmärystä. Pari heikkopäisempää kiitti hysteerisenä ja osa teki parannusta ymmärtämättä missä oikeasti mennään.

    Kun teki parannuksen pääsi vähällä ja takaisin penkkiin "tuomitsemaan" muita ja ikävä asia oli pyyhkäisty pois. Osalla oli hyvin käytännön läheinen suhtautuminen asiaan ja ei niille jäänyt varmasti traumoja. Kovapäisemmät tai siihen aikaan sanottiin että "kovakorvaiset" joutuivat sitten tiukemmalle, kun "tuntoa" ei oikein tahtonut löytyä.

    Tai löytyihän sitten 4 aikaa yöllä, mahdollisesti.

    Kaikki kunnia Matti nimiselle veljelle. Hän istui selkä suorana ja sanoi, että en tee kososlaisuudesta parannusta. Eikä koskaan tehnyt. Oli tosin niin tuima kaveri, että halukkaat puhuttelijatkin olivat vähissä.

    Toinen muistikuva liittyy jo edesmenneeseen veljeen, jota tultiin puhuttelemaan Kokoomuslaisuuden synnistä. Innokas maanviljelijä ei pysynyt nahoissaan, vaan huomasi elämänsä tilaisuuden. Puhuttelu päätyi saman tien, "syntinen" väärän puolueen kannattaja sanoi, että tuossa on ovi, ulos.

    Isäni ei koskaan hyväksynyt tätä hengellistä väkivaltaa, joten hän joutui itse "sidotuksi" synteihinsä.

    Ei omin voimin siitä hullutuksesta voi jäädä uskovaiseksi. Kyllä se on Jumalan työ.

    En ole ollenkaan varma, jäisinkö itse uskomaan, jos kyseinen aika ja hullutus palaisi takaisin. Ei sillä ollut mitään tekemistä elävän uskon kanssa, vaikka jotkut näkevät sen siunauksellisena. Rohkenen olla toista mieltä.

    Elävässä uskossa oleva ihminen on vapaa ja onnellinen, ei ahdistunut ja kiusattu.

    Äänestä

  • Kososlaisen-poika kirjoitti:

    Olen ymmärtänyt, että hoitokokouksissakin on ollut valtavia eroja.

    Joillakin paikkakunnilla oli menty todella pitkälle henkilökohtaisuuksiin ja kaikki vanhatkin riidat on nostettu esiin.

    Itse näen asian niin, että Jumala salli nähdä valtakuntansa riippummatta siitä hullutuksesta, joka silloin vallitsi.

    Ei sitä voi sanoin kuvata. Alle 35v. ei siitä voikkaan olla käsitystä.

    Joka seuroissa oli sama kaava. Joku "sidottu" yritti saada parannuksen armoa, jota ei välttämättä herunut. Nolostunut sidottu palasi penkkiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa. SRK:n johtokunnan nykyinenkin jäsen oli "valistanut" etukäteen seurakuntaa, että X:llä ei ole tuntoa ja siksi on sidottuna. Kun poloinen X yritti saada parannuksen armon, niin lammasmainen seurakunta oli hiljaa. Joku pälyili mitä "johtaja" tekee. Valtaa oli kuin keisari Nerolla, jonka peukalonliikettä rahvas seurasi. Tapetaanko vaiko jätetäänkö henkiin.

    Kaikilla ei ollut kuulemma uskonymmärystä. Pari heikkopäisempää kiitti hysteerisenä ja osa teki parannusta ymmärtämättä missä oikeasti mennään.

    Kun teki parannuksen pääsi vähällä ja takaisin penkkiin "tuomitsemaan" muita ja ikävä asia oli pyyhkäisty pois. Osalla oli hyvin käytännön läheinen suhtautuminen asiaan ja ei niille jäänyt varmasti traumoja. Kovapäisemmät tai siihen aikaan sanottiin että "kovakorvaiset" joutuivat sitten tiukemmalle, kun "tuntoa" ei oikein tahtonut löytyä.

    Tai löytyihän sitten 4 aikaa yöllä, mahdollisesti.

    Kaikki kunnia Matti nimiselle veljelle. Hän istui selkä suorana ja sanoi, että en tee kososlaisuudesta parannusta. Eikä koskaan tehnyt. Oli tosin niin tuima kaveri, että halukkaat puhuttelijatkin olivat vähissä.

    Toinen muistikuva liittyy jo edesmenneeseen veljeen, jota tultiin puhuttelemaan Kokoomuslaisuuden synnistä. Innokas maanviljelijä ei pysynyt nahoissaan, vaan huomasi elämänsä tilaisuuden. Puhuttelu päätyi saman tien, "syntinen" väärän puolueen kannattaja sanoi, että tuossa on ovi, ulos.

    Isäni ei koskaan hyväksynyt tätä hengellistä väkivaltaa, joten hän joutui itse "sidotuksi" synteihinsä.

    Ei omin voimin siitä hullutuksesta voi jäädä uskovaiseksi. Kyllä se on Jumalan työ.

    En ole ollenkaan varma, jäisinkö itse uskomaan, jos kyseinen aika ja hullutus palaisi takaisin. Ei sillä ollut mitään tekemistä elävän uskon kanssa, vaikka jotkut näkevät sen siunauksellisena. Rohkenen olla toista mieltä.

    Elävässä uskossa oleva ihminen on vapaa ja onnellinen, ei ahdistunut ja kiusattu.

    Onneksi en ole kokenut hoitokokousaikaa.

    Äänestä

  • Kososlaisen-poika kirjoitti:

    Olen ymmärtänyt, että hoitokokouksissakin on ollut valtavia eroja.

    Joillakin paikkakunnilla oli menty todella pitkälle henkilökohtaisuuksiin ja kaikki vanhatkin riidat on nostettu esiin.

    Itse näen asian niin, että Jumala salli nähdä valtakuntansa riippummatta siitä hullutuksesta, joka silloin vallitsi.

    Ei sitä voi sanoin kuvata. Alle 35v. ei siitä voikkaan olla käsitystä.

    Joka seuroissa oli sama kaava. Joku "sidottu" yritti saada parannuksen armoa, jota ei välttämättä herunut. Nolostunut sidottu palasi penkkiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa. SRK:n johtokunnan nykyinenkin jäsen oli "valistanut" etukäteen seurakuntaa, että X:llä ei ole tuntoa ja siksi on sidottuna. Kun poloinen X yritti saada parannuksen armon, niin lammasmainen seurakunta oli hiljaa. Joku pälyili mitä "johtaja" tekee. Valtaa oli kuin keisari Nerolla, jonka peukalonliikettä rahvas seurasi. Tapetaanko vaiko jätetäänkö henkiin.

    Kaikilla ei ollut kuulemma uskonymmärystä. Pari heikkopäisempää kiitti hysteerisenä ja osa teki parannusta ymmärtämättä missä oikeasti mennään.

    Kun teki parannuksen pääsi vähällä ja takaisin penkkiin "tuomitsemaan" muita ja ikävä asia oli pyyhkäisty pois. Osalla oli hyvin käytännön läheinen suhtautuminen asiaan ja ei niille jäänyt varmasti traumoja. Kovapäisemmät tai siihen aikaan sanottiin että "kovakorvaiset" joutuivat sitten tiukemmalle, kun "tuntoa" ei oikein tahtonut löytyä.

    Tai löytyihän sitten 4 aikaa yöllä, mahdollisesti.

    Kaikki kunnia Matti nimiselle veljelle. Hän istui selkä suorana ja sanoi, että en tee kososlaisuudesta parannusta. Eikä koskaan tehnyt. Oli tosin niin tuima kaveri, että halukkaat puhuttelijatkin olivat vähissä.

    Toinen muistikuva liittyy jo edesmenneeseen veljeen, jota tultiin puhuttelemaan Kokoomuslaisuuden synnistä. Innokas maanviljelijä ei pysynyt nahoissaan, vaan huomasi elämänsä tilaisuuden. Puhuttelu päätyi saman tien, "syntinen" väärän puolueen kannattaja sanoi, että tuossa on ovi, ulos.

    Isäni ei koskaan hyväksynyt tätä hengellistä väkivaltaa, joten hän joutui itse "sidotuksi" synteihinsä.

    Ei omin voimin siitä hullutuksesta voi jäädä uskovaiseksi. Kyllä se on Jumalan työ.

    En ole ollenkaan varma, jäisinkö itse uskomaan, jos kyseinen aika ja hullutus palaisi takaisin. Ei sillä ollut mitään tekemistä elävän uskon kanssa, vaikka jotkut näkevät sen siunauksellisena. Rohkenen olla toista mieltä.

    Elävässä uskossa oleva ihminen on vapaa ja onnellinen, ei ahdistunut ja kiusattu.

    Mutta koko ajan on mahdllisuus, että SRK aloittaa homman uudelleen, koska se on pitänyt edellistäkin operaatiotaan siunauksellisena eikä ole luopunut henki- ja hoitokokousopistaan.

    Onkohan seuraavissa hoitokokouksissa enemmän "kovakorvaisia seurakunnan neuvoille"?

    Äänestä

  • Kososlaisen-poika kirjoitti:

    Olen ymmärtänyt, että hoitokokouksissakin on ollut valtavia eroja.

    Joillakin paikkakunnilla oli menty todella pitkälle henkilökohtaisuuksiin ja kaikki vanhatkin riidat on nostettu esiin.

    Itse näen asian niin, että Jumala salli nähdä valtakuntansa riippummatta siitä hullutuksesta, joka silloin vallitsi.

    Ei sitä voi sanoin kuvata. Alle 35v. ei siitä voikkaan olla käsitystä.

    Joka seuroissa oli sama kaava. Joku "sidottu" yritti saada parannuksen armoa, jota ei välttämättä herunut. Nolostunut sidottu palasi penkkiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa. SRK:n johtokunnan nykyinenkin jäsen oli "valistanut" etukäteen seurakuntaa, että X:llä ei ole tuntoa ja siksi on sidottuna. Kun poloinen X yritti saada parannuksen armon, niin lammasmainen seurakunta oli hiljaa. Joku pälyili mitä "johtaja" tekee. Valtaa oli kuin keisari Nerolla, jonka peukalonliikettä rahvas seurasi. Tapetaanko vaiko jätetäänkö henkiin.

    Kaikilla ei ollut kuulemma uskonymmärystä. Pari heikkopäisempää kiitti hysteerisenä ja osa teki parannusta ymmärtämättä missä oikeasti mennään.

    Kun teki parannuksen pääsi vähällä ja takaisin penkkiin "tuomitsemaan" muita ja ikävä asia oli pyyhkäisty pois. Osalla oli hyvin käytännön läheinen suhtautuminen asiaan ja ei niille jäänyt varmasti traumoja. Kovapäisemmät tai siihen aikaan sanottiin että "kovakorvaiset" joutuivat sitten tiukemmalle, kun "tuntoa" ei oikein tahtonut löytyä.

    Tai löytyihän sitten 4 aikaa yöllä, mahdollisesti.

    Kaikki kunnia Matti nimiselle veljelle. Hän istui selkä suorana ja sanoi, että en tee kososlaisuudesta parannusta. Eikä koskaan tehnyt. Oli tosin niin tuima kaveri, että halukkaat puhuttelijatkin olivat vähissä.

    Toinen muistikuva liittyy jo edesmenneeseen veljeen, jota tultiin puhuttelemaan Kokoomuslaisuuden synnistä. Innokas maanviljelijä ei pysynyt nahoissaan, vaan huomasi elämänsä tilaisuuden. Puhuttelu päätyi saman tien, "syntinen" väärän puolueen kannattaja sanoi, että tuossa on ovi, ulos.

    Isäni ei koskaan hyväksynyt tätä hengellistä väkivaltaa, joten hän joutui itse "sidotuksi" synteihinsä.

    Ei omin voimin siitä hullutuksesta voi jäädä uskovaiseksi. Kyllä se on Jumalan työ.

    En ole ollenkaan varma, jäisinkö itse uskomaan, jos kyseinen aika ja hullutus palaisi takaisin. Ei sillä ollut mitään tekemistä elävän uskon kanssa, vaikka jotkut näkevät sen siunauksellisena. Rohkenen olla toista mieltä.

    Elävässä uskossa oleva ihminen on vapaa ja onnellinen, ei ahdistunut ja kiusattu.

    Ei puheenvuoroosi ole paljoa lisättävää, jollen intoudu kertomaan omia vastaavia kokemuksiani, jotka liippaavat varsin läheltä...

    Äänestä

  • Kososlaisen-poika kirjoitti:

    Olen ymmärtänyt, että hoitokokouksissakin on ollut valtavia eroja.

    Joillakin paikkakunnilla oli menty todella pitkälle henkilökohtaisuuksiin ja kaikki vanhatkin riidat on nostettu esiin.

    Itse näen asian niin, että Jumala salli nähdä valtakuntansa riippummatta siitä hullutuksesta, joka silloin vallitsi.

    Ei sitä voi sanoin kuvata. Alle 35v. ei siitä voikkaan olla käsitystä.

    Joka seuroissa oli sama kaava. Joku "sidottu" yritti saada parannuksen armoa, jota ei välttämättä herunut. Nolostunut sidottu palasi penkkiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa. SRK:n johtokunnan nykyinenkin jäsen oli "valistanut" etukäteen seurakuntaa, että X:llä ei ole tuntoa ja siksi on sidottuna. Kun poloinen X yritti saada parannuksen armon, niin lammasmainen seurakunta oli hiljaa. Joku pälyili mitä "johtaja" tekee. Valtaa oli kuin keisari Nerolla, jonka peukalonliikettä rahvas seurasi. Tapetaanko vaiko jätetäänkö henkiin.

    Kaikilla ei ollut kuulemma uskonymmärystä. Pari heikkopäisempää kiitti hysteerisenä ja osa teki parannusta ymmärtämättä missä oikeasti mennään.

    Kun teki parannuksen pääsi vähällä ja takaisin penkkiin "tuomitsemaan" muita ja ikävä asia oli pyyhkäisty pois. Osalla oli hyvin käytännön läheinen suhtautuminen asiaan ja ei niille jäänyt varmasti traumoja. Kovapäisemmät tai siihen aikaan sanottiin että "kovakorvaiset" joutuivat sitten tiukemmalle, kun "tuntoa" ei oikein tahtonut löytyä.

    Tai löytyihän sitten 4 aikaa yöllä, mahdollisesti.

    Kaikki kunnia Matti nimiselle veljelle. Hän istui selkä suorana ja sanoi, että en tee kososlaisuudesta parannusta. Eikä koskaan tehnyt. Oli tosin niin tuima kaveri, että halukkaat puhuttelijatkin olivat vähissä.

    Toinen muistikuva liittyy jo edesmenneeseen veljeen, jota tultiin puhuttelemaan Kokoomuslaisuuden synnistä. Innokas maanviljelijä ei pysynyt nahoissaan, vaan huomasi elämänsä tilaisuuden. Puhuttelu päätyi saman tien, "syntinen" väärän puolueen kannattaja sanoi, että tuossa on ovi, ulos.

    Isäni ei koskaan hyväksynyt tätä hengellistä väkivaltaa, joten hän joutui itse "sidotuksi" synteihinsä.

    Ei omin voimin siitä hullutuksesta voi jäädä uskovaiseksi. Kyllä se on Jumalan työ.

    En ole ollenkaan varma, jäisinkö itse uskomaan, jos kyseinen aika ja hullutus palaisi takaisin. Ei sillä ollut mitään tekemistä elävän uskon kanssa, vaikka jotkut näkevät sen siunauksellisena. Rohkenen olla toista mieltä.

    Elävässä uskossa oleva ihminen on vapaa ja onnellinen, ei ahdistunut ja kiusattu.

    on vedetty syntilistaan? Sotiemme eturintamamies kaikkien rakastama kirkkoherra Väinö Havaskin oli kokoomuslainen ja vieläpä kansanedustaja , eli julkisesti kokoomuslainen. En ole kuullut koskaan ja missään, että häntäkään olisi " tuomittu " siitä silloin, niin kuin ei nyt minuakaan.

    Äänestä

Moppikin on jäänyt edelleen pelkäämään hoidettavaksi joutumistaan. SRK ei ole vieläkään irtisanoutunut hoitokokous- ja henkiopistaan, eli se suunnittelee jälleen uutta puimatantereen puhdistamisoperaatiota mutta vl-ihmiset vain odottavat sitä ilman vastarintaa. Miksi?

Ihan järkevän oloiset ja elämässäänkin menestyneet ihmiset odottavat päästäkseen taas seurakunnan eteen selvittelemään seksiasioitaan ja parisuhteen puuttuessa henkimaailman juttujaan sekä vanhoja syntejä. SRK:lla täytyy olla todella vahva ote alamaisiinsa, että saa heidät alistumaan lähes mihin tahansa. On vaikea ymmärtää.

Äänestä
  • Tuhannet kirkkoon kuuluvat ei-vl:t ovat myös eroamassa kirkosta näiden vl-hoitokokousten tähden, koska he eivät voi kuulua kirkkoon, jossa sallitaan sellaista psykologista väkivaltaa kuin hoitokokoukset oli. Vl-hoitokokoukset tehtiin kirkon sisällä, eikä kirkko puuttunut niihin. Kirkko teki siinä väärin. Kirkon tulis nyt alkaa tehdä jotain a selvittää näitä hoitokokousasioita. Ihmiset alkaa jo erota kirkosta, koska ne ei voi kuulua sellaiseen yhteisöön, jossa väkivalta sallitaan. Hoitokokousasioiden selvittämättömyys on hiljaista väkivallan hyväksyntää, ihmisten mielestä.

    Äänestä

  • kirkonvastuu kirjoitti:

    Tuhannet kirkkoon kuuluvat ei-vl:t ovat myös eroamassa kirkosta näiden vl-hoitokokousten tähden, koska he eivät voi kuulua kirkkoon, jossa sallitaan sellaista psykologista väkivaltaa kuin hoitokokoukset oli. Vl-hoitokokoukset tehtiin kirkon sisällä, eikä kirkko puuttunut niihin. Kirkko teki siinä väärin. Kirkon tulis nyt alkaa tehdä jotain a selvittää näitä hoitokokousasioita. Ihmiset alkaa jo erota kirkosta, koska ne ei voi kuulua sellaiseen yhteisöön, jossa väkivalta sallitaan. Hoitokokousasioiden selvittämättömyys on hiljaista väkivallan hyväksyntää, ihmisten mielestä.

    Jos se alkaa kyselemään ja tutkimaan SRK:n tekemisiä, SRK uhkaa erota kirkosta, kuten se teki 70-luvulla. SRK-laisuuden menettäminen on kirkolle taloudellisesti niin suuri menetys, että se sallii Oulun vanhoilta miehiltä melkein mitä vain pitääkseen "tukipilarinsa" yhteydessään.

    Piispat vaan ylistävät SRK:n toimintaa, vaikka tietävät SRK:n tuomitsevan kaikki kirkkomme piispat epäuskoisina kadotukseen -arkkipiispaa myöten! Halvalla piispatkin kunniansa myyvät..

    Raha ratkaisee. Muilla perusteilla arvioituna SRK on opillisesti kaikkine hoitokokousoppeineen niin kaukana kansankirkostamme, että sen pitäisi ehdottomasti erota!

    Äänestä

  • SRK:ta! kirjoitti:

    Jos se alkaa kyselemään ja tutkimaan SRK:n tekemisiä, SRK uhkaa erota kirkosta, kuten se teki 70-luvulla. SRK-laisuuden menettäminen on kirkolle taloudellisesti niin suuri menetys, että se sallii Oulun vanhoilta miehiltä melkein mitä vain pitääkseen "tukipilarinsa" yhteydessään.

    Piispat vaan ylistävät SRK:n toimintaa, vaikka tietävät SRK:n tuomitsevan kaikki kirkkomme piispat epäuskoisina kadotukseen -arkkipiispaa myöten! Halvalla piispatkin kunniansa myyvät..

    Raha ratkaisee. Muilla perusteilla arvioituna SRK on opillisesti kaikkine hoitokokousoppeineen niin kaukana kansankirkostamme, että sen pitäisi ehdottomasti erota!

    Ev.lut kirkossa Suomessa on miljoonia ihmisiä. Vl-aikuisia (kirkollisveronmaksajia siis) kirkossa on noin 30 000. Vl-liike on siis äärimmäisen pieni vähemmistö kirkon jäsenistössä ja veronmaksajina he ovat erittäin mitätön porukka kirkossa.

    Kirkossa on useampi tuhat pappia. Heistä vl-pappeja on kai noin 100. Vl-pappejakin on mielettömän vähän suhteessa kirkon papistoon.

    Kirkko on menettänyt jäseniää vuosittain vl-liikkeen tähden tuhansia. Kirkossa ei enää jakseta sitä, että vl-liikkeen tähden ihmiset kaikkoavat kirkosta (vl-liike ei ole ainoa syy siihen, miksi ihmiset eroaa).

    Kirkossa ei pelätä vl-liikkeen eroamista.

    Äänestä

  • eipelätä kirjoitti:

    Ev.lut kirkossa Suomessa on miljoonia ihmisiä. Vl-aikuisia (kirkollisveronmaksajia siis) kirkossa on noin 30 000. Vl-liike on siis äärimmäisen pieni vähemmistö kirkon jäsenistössä ja veronmaksajina he ovat erittäin mitätön porukka kirkossa.

    Kirkossa on useampi tuhat pappia. Heistä vl-pappeja on kai noin 100. Vl-pappejakin on mielettömän vähän suhteessa kirkon papistoon.

    Kirkko on menettänyt jäseniää vuosittain vl-liikkeen tähden tuhansia. Kirkossa ei enää jakseta sitä, että vl-liikkeen tähden ihmiset kaikkoavat kirkosta (vl-liike ei ole ainoa syy siihen, miksi ihmiset eroaa).

    Kirkossa ei pelätä vl-liikkeen eroamista.

    Kirkkoon kuuluu Suomen 5,2 milj kansasta vajaa 80%, eli n 4.000.000 kansalaista. Vl-liikkeeseen kuuluu yli 100.000 henkeä, mikä luku perustuu viimeisimpiin näkemiini tutkimustietoihin (joka SRK:n ja rauhanyhdistysten yhteenlaskettuna jäsenmääränä voidaan ilmaista vieläkin tarkemmin. Samoin vl-liikkeeseen kuuluvien pappien määrä).

    Muutoin mielipiteesi lienee oikeaan osuva.

    Äänestä

  • hannestapani kirjoitti:

    Kirkkoon kuuluu Suomen 5,2 milj kansasta vajaa 80%, eli n 4.000.000 kansalaista. Vl-liikkeeseen kuuluu yli 100.000 henkeä, mikä luku perustuu viimeisimpiin näkemiini tutkimustietoihin (joka SRK:n ja rauhanyhdistysten yhteenlaskettuna jäsenmääränä voidaan ilmaista vieläkin tarkemmin. Samoin vl-liikkeeseen kuuluvien pappien määrä).

    Muutoin mielipiteesi lienee oikeaan osuva.

    Kirkossa on noin 4 milöjoonaa ihmistä.
    veroamaksavia aikuisia vanhoillislestadiolaisia heistä on noin 26 000 - 32 000.
    vanhoillislestadiolaiset ovat siis äärimmäisen pieni vähemmistö kirkossa.

    Jos vanhoillislestadiolaisia olisi 100 000, niin he edelleen olisvat yksi pienimmistä ävhemmistöistä kirkossa, jossa jäseniä on 4 miljoonaa. Mutta vanhoillislestadiolaisia ei kirkossa ole 100 000, vaan noin 32 000.

    Laske prosentteina mitä tekee 32 000 kokonaismäärsät. eli 4 miljoonasta ;)

    Voit laskea sen myös vaikka siten, että mitä tekee prosentteina 100 000 neljästä miljoonasta ;)

    Vanhoillsilestadiolaisten lukumäärä kirkon 4 miljoonaisesta jäsenistöstä on laskettu myös kirkon sivuilla, joten se on siellä valmiinakin ;)

    Äänestä

  • vähemmistövl kirjoitti:

    Kirkossa on noin 4 milöjoonaa ihmistä.
    veroamaksavia aikuisia vanhoillislestadiolaisia heistä on noin 26 000 - 32 000.
    vanhoillislestadiolaiset ovat siis äärimmäisen pieni vähemmistö kirkossa.

    Jos vanhoillislestadiolaisia olisi 100 000, niin he edelleen olisvat yksi pienimmistä ävhemmistöistä kirkossa, jossa jäseniä on 4 miljoonaa. Mutta vanhoillislestadiolaisia ei kirkossa ole 100 000, vaan noin 32 000.

    Laske prosentteina mitä tekee 32 000 kokonaismäärsät. eli 4 miljoonasta ;)

    Voit laskea sen myös vaikka siten, että mitä tekee prosentteina 100 000 neljästä miljoonasta ;)

    Vanhoillsilestadiolaisten lukumäärä kirkon 4 miljoonaisesta jäsenistöstä on laskettu myös kirkon sivuilla, joten se on siellä valmiinakin ;)

    tässä oolutkin se, että myös vanh.lest. maksavat kirkollisveronsa , eli he kuuluvat myös tuohon mainitsemaasi yhteismäärään.Mehän olemme kaikki yksilöinä kirkon jäseniä ,eikö?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


olleille kirjoitti:

Kysymys hoitokokouksissa mukana olleille ja niitä nähneille. Mikä sai kuitenkin jäämään vanhoillislestadiolaisuuteen, miten selvitit tapahtuneet ja näkemäsi asiat itsellesi?

Lainaan tähän palstan sheriffin kommenttia

"Sanoisinpa...
Kirjoittanut: moppaajasefu 6.10.2006 klo 18.57


...että kohtuullisen rankoissa hoitokokouksissa olen joutunut pakosta mukana olemaan. Jopa niin rankoissa, että ne ovat seuranneet minua koko aikuiselämäni ajan."


Jos aiheesta sopii keskustella, niin kertoisittteko muutkin miksi jäitte vanhoillislestadiolaisuuteen ja millaisia ajatuksia ylipäätänsä heräsi hoitokokouksista?
Toivotaan asiallista keskustelua, ilman provoilua ja yllytyksiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu