Milloinkohan nuo vesieristeet ovat tulleet markkinoille ja määräykset niistä? Rivitaloasunnossani rakennettu -85, siinä ei ollut vielä.
Mistä vuodesta alkaen vesieristeet ovat tulleet?
utelias
104300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Noin niinkuin pakollisiksi. Mutta kyllähän vesieristeitä on käytetty, bitumipaperia ja sittemmin massoja.
Eikös noissa 80-luvun ja vanhemmissakin asunnoissa, ehkä jo 60-luvulla vesi tuli taloihin sisään kantamatta ja oli peseytymismahdollisuus ja suihkut, vesieristeenä ollut tai siis on muovimatto. Seinistä en tiedä... laatathan meilläkin on ja olemme päättäneet, että niiltä laatoilta ja lattialta pyyhitään enimmät vedet aina suihkuttelun jälkeen pois että seinät ja lattiat kuivuvat nopeammin eikä tule kosteusongelmia (ja ei tarvitse tehdä kph-remonttia ihan niin heti).
on käytetty suomessa yleisesti 1600 luvulta alkaen. Aluksi sitä käytettiin kattojen tervaukseen. Terva ja vesijohto mahdollisti kylpy/pesutilojen rakentamisen asuintaloihin 1800 luvulla ja siitä lähtien on vesieristyksiä tehty.
pakollisiksi uusiin asuntoihin, kertoi kosteusvaurioremonttia valvonut inssi. Reiska puolestaan kertoi, että maailmalta kuuluu: vesieristeet homehtuvat 10 vuodessa.. Mikään ei ole ikuista. Suosittelen muuten vesieristeitä ja suihkukaappia.
Rakentamismääräyskokoelman osa C2, johon nämä vesieristeet sisältyvät, astui voimaan 1.1.1999. Vanhoja määräyksiä sai soveltaa sellaiseen rakentamiseen, johon lupa oli haettu 1.7.1999 tai aikaisemmin. Ratkaisevaa on siis koska rakennuslupa on haettu. Käytännössä se tietysti merkitsee varsinkin kerrostalojen osalta, että niitä tuli uudisrakennuksiin vasta 2000-luvun puolella.
Tais olla koneinssi joka tuollaisia suustaan päästeli...
Hyvään rakennustapaan on kuulunut lattian vesieristys varmaan kohta 100 vuotta.
Kerrostaloasuntoni on rakennettu 1925 ja siinä on ollut alusta alkaen vesieristys
kylppärin lattiassa. Seinistä ei ole ollut niin väliksi, koska asunnossa on kylpyamme.
Rakentamismääräyskokoelma on eri juttu.
Se on ollut olemassa suunnilleen 1970-80-luvun vaihteesta.
40-luvulta alkaen on noudatettu RT-kortistoa, ja siinä on aina
ollut ohjeet vesieristyksestä.
Ennen osattiin tehdä märkätilojen vesieristyksiä. Käytettiin bitumia ja huopaa. Ei takuulla vuoda. Kestää koko rakennuksen iän. Nykyään sivellään jotain kempparia. Sisältää formldehydiä ym. myrkkyjä. Sanovat niitä homeenestoaineiksi. Kun ihmiset sairastuvat syyttävät homeita. Pääsevät kosteusmittari taskussa kulkevat hämärämiehet apajoille ja rahaa palaa. Laittavat niitä myrkkyjä jopa seiniin vaikka seinät kuuluu vesieristää ainoastaan uima-altaissa. Tulee sulkukerroksia ja rakenteet vaurioituu. Ei ihmiset käsitä, että märkätilojen pintamateriaalit, kuten laatat kestää vettä. Jopa pelkkä maali kestää.
Sellaista se on nykyään. Ei näy rakennuksilla pikipatoja. Missä lienevät. Kukkapurkkeina pihoilla.
Hyvää rakennustapaa on tullut aina noudattaa. Rakentamismääräyksissä (eikä muussakaan lainsäädännössä) ei ole aikaisemmin yksityiskohtaisesti selvitetty, mitä tämä hyvä rakennustapa pitää sisällään, vaan ohjeet on täytynyt hakea RT-kortistosta yms. Kun nyt tässä uudessa C2:ssa on hyvin seikkaperäisesti lueteltu näitä hyvän rakennustavan mukaisia menetelmiä, niin ihmiset kokevat, että ne ovat vasta nyt tulleet "pakollisiksi".
rakentaa turvalliseksi ja terveelliseksi. Lähtönä on aina pidettävä lakia. Hyvä rakennustapa on ollut sitä, että se täyttää lain vaatimukset. Määräyskokoelman määräykset ovat olleet aina velvoittavia, RT-korteissa on selvitetty miten päästään määräysten kautta lain vaatimuksiin.