Minkähänlainen on kamera esim. 20 v kuluttua. Onko tulevaisuuden ennustajia?
Minkälainen on
kameran kehitys?
17783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
... että halvemmanpään "kynnysjärkkärit" pyrkivät edelleen ajattelemaan kuvaajan puolesta ja noin kymmenkertaisella hinnalla joku Leica tekee mahdollisimman "mekaanisia" kameroita heille, jotka haluavat itse kuvata. Oikeastihan tuo kysymys viittasi koko kameragenreen joten ihan yksiselitteistä vastausta on vaikea arvata. Ehkä kamera kaikkineen sulautuu entisestään osaksi muuta teknologiaa ja tiettyyn rajaan saakka suorituskyky paranee, 20v on kuitenkin aika lyhyt aika digimaailmassakin joten ihan järjettömän isoihin innovaatioihin en itse usko, mutta ehkä hinnat laskevat järkevälle tasolle, vaikka voi tietysti käydä päinkinvastoin energian hintojen kaiken aikaa noustessa. Tiedä sitten mitä kriisejä maailmassa ehtii tapahtua ja saakohan 20vuoden päästä edes kuvata missään.
"20v on kuitenkin aika lyhyt aika digimaailmassakin"
Jos peilaat asiaa taaksepäin, ei se nyt niin kovin lyhyt aika ole.
... onhan tässä tietysti ehtinyt kaikenlaista tapahtua, mutta suurin osa muutoksesta ainakin digikameroissa tuntuu olevan kennon resossa ja puskurimuistien koossa siis sellaisessa suorituskyvyssä, joka tuo niitä lahemmäs filmikameran käyttömukavuutta. Isompia innovaatioita vaan tuppaa tipahtamaan aika harvkseltaan ja siksi ajattelin ettei suraavan parinkymmenen vuoden kuluessa ihan älyttömiä välttämättä ehdi tapahtua. Jos nyt katselen taaksepäin, niin esim viidessä vuodessa digijärkkäreissä ei ole tapahtunut mitään valtavaa mullistusta, vaan ainoastaan hinta on tullat alaspäin, seroluutio kasvanut ja puskurimuistit on kasvaneet, tjsp. Kuvanvakaajissa on keksitty, että kennoakin voi heilutella. Tälläisiä viiden vuoden kehitysaskeleita kahteenkymmeneen vuoteen mahtuu neljä joten en usko siinä juuri muuta tapahtuvan kuin mitä ensimmäisessä viestissä mainitsin. Tekniikan kiihkeä kehitys ja valtava vauhti ja mullistus on tietysti tosiasia, mutta myös markkinamiesten ylläpitämä harha, koska ihmisten pitää olla vakuuttuneita siitä, että kolme kuukautta sitten hankittu hyödyke (tai paremminkin haitake) on nyt jo auttamattomasti vanhanaikainen. Markkinointikoneistolla on myös erittäin tehokkaita välineitä ylläpitää tätä illuusiota ja huomaan tuon tuosta itsekin siihen haksahtavani.
Tietotekniikka kehittyy aika hurjaa vauhtia edelleen.
Voihan olla, että valokuvaukseen tulee mukaan tietotekniikan kehittymisen myötä ihan uusia juttuja vaikkapa hologramminäyttöjen kehittymisen myötä (onko se muuten näyttö vai mikä se on?). 10 vuoden päästä joka pöydällä on hologrammikuutio ja kamerat ovat sen mukaisia.
Voi olla että objektiiveja ei nykymuodossa pian ole enää ollenkaan. Tuossa joku jo jotain kirjoittikin näistä tekeleistä joiden syväterävyysalue on käytännössä ääretön. Softalla sitten vaan säädellään lopulliseen kuvaan terävyysalue.
Sun muuta...
Markkinajutuista olen kanssasi hyvin pitkälle samaa mieltä. Minäkin ostin digijärkkärin filmisellaisen tilalle. Kyllä nyt kelpaa :)
... että tekniikka kehittyy sinällään hurjaa vauhtia, mutta ei tasaisesti joka kohdassa. Mitä noihin mahdollisiin hologrammijuttuihin sun muihin tulee, niin sellaisia kaikenlaisia keksintöjä ihan taatusti tulee ja paljon jo nytkin taidetaan tietää miten sellaisia voisi toteuttaa, mutta sitten ollaankin jo rajanvedon edessä, että mikä on enää valokuvausta tai valokuva? aikanaan pian valokuvan keksimisen jälkeen tehtiin suuri harppaus yhteensuuntaan joka muutti valokuvan luonnetta tyystin, mutta sitä kutsutaan elokuvaksi eikä se ole hävittänyt perinteistä valokuvausta mihinkään kuten ei valokuvauskaan ole hävittänyt vaikkapa maalaustaidetta (näin niinkuin karkeasti rinnastaen:)). Hologrammikuutiot varmasti keksitään, mutta jotta ne yleistyvät niin niiden pitää tarjota jotakin lisäarvoa niissä tavallisissa toimissa joita ihmiset tietokoneellaan suorittavat (laskujen maksu, usenet, sähköposti, etc.) multimediallehan tuommoinen toisi valtavasti uusia näköaloja, mutta en tiedä miten se valokuvaa muuttaisi koska sitä kaksiulotteisuuden takia ei kuitenkaan voisi katsoa kuin kuution yhdeltä sivulta;)
Mutta todella isona innovaationa pitäisin esim. sitä jos tietokonenäytön sävytoisto saataisiin kasvatettua nykyisestä 6-8bitistä/kanava esim 32bittiin/kanava siten, että musta olisi oikeasti mustaa ja valkoinen valkoista ja muut sävyt sitten siinä välissä. En kylläkään usko, että moista kehitystä tapahtuu vielä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana vaikka jonkin hologrammikuution tai digitaalisen paperin ne kehittäisikin.
Tuo objektiivi johon tuossa ohessa viitattiin niin linsseihinhän sekin perustuu. Mutta kieltämättä, jos objektiivitekniikassa tulee uusia innovaatioita niin se voi vaikuttaa radikaalistikin valokuvaukseen. Onhan nytkin jo kehitelty kamerakännyihin nestemäisiä linssejä joissa ei ole varsinaisia mekaanisia liikkuvia osia, vaan tarkennus tapahtuu sähköjännitteen muuntelulla jolla linssin muotoa vaoidaan muuttaa.
Se mun perus pointti tuossa arviossani on ettei valokuvaus voi kehittyä tekniikan ehdoilla eikä itsestään selvästi ilmaisumuotona kulje kameratehtaiden talutusnuorassa, vaan siihen tekniseen kehitykseen pakostakin vaikuttaa valokuvauksen kehitys ilmaisumuotona ja minkälaisia odotuksia se asettaa tekniikalle, muuten ollaan siinä tilanteessa että keksitään jokin härpätin ja vasta sitten aletaan miettiä tarvitaanko sitä johonkin:) On siis monenlaisia voimia ja vastavoimia ja intressejä, jotka kaikki kiskoo kehitystä johonkin suuntaan enkä siksi pidä varmana että noin lyhyellä aikavalillä ehtisi ihan valtavia tapahtua. 50-100vuotta onkin sitten toinen juttu, koska sukupolvien pitää vaihtua ennenkuin mikään todella muuttuu.
En tosiaankaan kiistä tietotekniikan nopeaa kehitystä, mutta jos tutkii citymarkitin hyllyä, niin voisi kuvitella ettei se kehity lainkaan muuta kuin hinnan osalta:) tiedän toki että kaikenlaista uutta on tullut ja on tulossa, mutta katsotaan nyt.
Nyt me tosin puhutaan jo vähän eri asiasta. Ajattelin asiaa pelkästään tekniikan eli kameran kannalta. Mikä sitten mitäkin syrjäyttää, jos syrjäyttää, ja mitä se taas vaikuttaa ilmaisumuotoon, on jo ihan toinen juttu.
Tahtoo vaan olla kuitenkin niin, että sitä härpäkettä keksitään päivä päivältä lisää. Tämä on mennyt vähän sellaiseksi, että ensi keksitään väline ja sen jälkeen keksitään ongelma jonka tämä uusi väline sitten ratkaisee. Sen jälkeen ollaankin tilanteessa jossa jokainen ihan "oikeasti" tarvitsee tätä uutta hienoa välinettä joka ratkaisee tämän niin polttavan ongelman. Raha hallitsee kaikkea.
Ainoa kameramerkki tulee olemaan cannikon niminen.
... kauhuskenaario, mutta voihan joku valloittaa maailman ja sen ikeen alla me sitten rämmimme.
Joku saamarin REG NG on kehittänyt jossain yliopistossaan kivan pikku keksinnön! Kameran jolla ei tarvitse tarkentaa! Tämä keksintö on valokuvauksen tuho!
Tämä kamera sisältää jotain 70 000 linssiä joiden ansiosta kamera tallentaa kuvan jokaiselta tarkkuusalueelta. Tämä tekniikka on siis jo olemassa ja pian se on markkinoilla!
Millainen on maailma, jossa ihmiset eivät enää tarkenna?! Perinteisen valokuvauksen tuho on edessä..
Onhan noita jo nyt. Ota mikä tahansa R:n kertakäyttökamera ja kuvaa. Tarkennusta ei ole, eikä sitä tarvita. Kuva muistuttaa epäilyttävästi pannukakkua, joskin tasaisempaa. Tylsää...
Valokuvassa vähintäänkin tärkeää on myös se mitä siinä ei näy ja se mikä näkyy sumeana. Tausta, edusta, rajauksen ulkopuolinen asia... SE tekee valokuvauksesta taidetta.
Luin jokin aika sitten tuosta linssistöhärpäkkeestä (kennosta) ja siinä oli nimenomaan kysymys terävyysalueen säädöstä jälkikäteen, eli terävyysalueesta ei tarvitse huolehtia kuvaushetkellä vaan se tehdään digipimiössä kaikessa rauhassa kaffia ryystäen. Luulen että kirjoittaja tarkoitti tätä samaista keksintöä.
Erikoinen idea ja mielenkiintoinen ajatus...
Mutta oikeasti tuo vaatisi sen että olisi kolmiulotteinen kuva (vaikkain vain yhdestä suunnasta)... Vaatisi siis kaksi kuvaa joissa olisi sama rajaus, mutta kuitenkin eri syvyysvaikutelma - siitä voisi sitten laskea kaikkien pikseleiden suhteellisen syvyyden... Joo-o...
paitsi että se ei enää tällä hetkellä ole pelkkä idea tai ajataus. Homma ilmeisesti pelittää jo ainakin joten kuten. Varsinaista teknistä ratkaisua jutussa ei tuotu julki, eikä lähdetty arvailemaan markkinoille tulon ajankohtaa, mutta tuo aikaisemmin esitetty 20 vuotta on tekniikan nykyisellä kehitysvauhdilla aikas pitkä aika. Minä uskon että seuraavaan 20 vuoteen tulee mahtumaan niin paljon uutta tai uudella tavoin sovellettua tekniikkaa, että saamme ihmetellä vielä monen monta kertaa.
http://www.tieteenkuvalehti.com/Crosslink.jsp?d=157&a=1219&id=9453_10
Jos optiikan lait eivät pahemmin muutu (tai sanottakoon, jos emme onnistu hyödyntämään niitä paljoa), niin kameran perusluonne tuskin muuttuu.
Varsinkaan järkkäripuolella.
Mielenkiintoisempaa olisi miniatyrisaatio. Esimerkiksi silmälasin sankoihin voisi asentaa (video)kameran jota kontrolloitaisiin ajatuksen voimalla. Tällöin käytännössä viive jäisi kokonaan pois ja nähdessäsi hyvän tilanteen tulisi kuva otettua samalla. Lisäksi tarvittaisiin tietysti tekniikka joka seuraisi silmien asentoa ja päättelisi siitä suunnan (ja etäisyyden) kuvauskohteeseen. Ei mitenkään mahdotonta, voitaisin toteuttaa jo nyt, mutta vaatisi aika raskaat silmälasit...
Kyllähän tuotakin yritetään, mutta onko se niin kivaa olla IBM-yhteensopiva?
Kyseessä ei kuitenkaan tule olemaan silmälasit, vaan tekosilmä.
Proteesien ohjaus hermoliitintekniikalla on jo pidemmällä.
Jo jokin aika sitten tehtiin internetkoe, jossa koehenkilö käytti robottikättä hermoimpulsseillaan internetin välityksllä.
Kyborgit ovat asia erikseen. Toisaalta jos tekosilmä joka tapauksessa on, eikö sitä kannattaisi jotenkin hyödyttää? Pelkkä keraaminen kuula on niin tylsä... :D
Mutta tarkoitin kyllä ihan oikeita silmälaseja. Kaikki tekniikka on jo olemassa. Miniatyyrikameroita lötyy ("loistavalla" optiikalla varustettuina), toisella kameralla voidaan seurata katseen suuntaa (etäisyydestä en ole ihan varma, onnistunee jos suunnan tarkistus on tarpeeksi tarkka). Hermoimpulsseja voidaan jonkin verran tulkita jo nyt pääkopan ulkopuolelta, joten silmälasin sanka saattaisi osua hyvinkin kohdilleen...
Suurin ongelma tuossa varmaan on prosessointiyksikkö ja virtalähde. Prosessointiyksikönkin voisi toisaalta laittaa jonnekin muualle ja käyttää langatonta yhteyttä siihen (kuka haluaa lähettää langattomasti tietoa siitä mihin suuntaan sattuu katsomaan? Naiset ovat jo nyt välillä turhan paranoideja).