Minkälainen tausta on itsemurhaa suunnittelevalla ja mistä teko nousee? Mitä kaikkea liittyy ja on mukana kun ihminen alkaa suunnitella ja jättää merkkejä pois lähtemisestään? Luen teosta Abnormal Psychology, josta ovat monet nyt kirjoittamani ajatukset.
Masennushan on tila jossa syyllisyys, vetäytyminen, unen puute, liikauni, muutokset ruokahalussa ja seksuaalisessa aktiivisuudessa ovat merkkejä jonkin asteisesta muutoksesta normaaliin käyttäytymiseen.. Masennuksen alkaminen ja akuutiksi tuleminen voivat saada kimmokkeen monesta seikasta esim. työttömyys, avioero, vaihdevuodet, konkreettiset epäonnistumiset kokeissa…jne.
Tilastollisesti 4-5 % kokee elämänsä aikana masennuskausia. Keskimääräinen ikä on 40-50 välissä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennus on yleisempää alemmissa sosiaaliluokissa.
On olemassa myös kaksisuuntaista oireilua jossa syvät depressiot vuorottelevat manian kanssa. Kaikista masennuksesta kärsivistä on vain 5-10% myös taipuvaisia kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Miksi ihminen masentuu? Jotkut ovat löytäneet omakuvasta siemenen masennuksen aluksi. Aaron Beck on esittänyt seuraavaa.
1. Pessimistinen näkemys itsestä, maailmasta ja tulevaisuudesta.
2. Negatiivinen skeema siis sisäinen malli, uskomukset joita tukee epäonnistumisien paino olettamus siitä että pitäisi olla täydellinen.
3. Sisäistynyt siis kognitiivinen ennakko-oletus omasta olemisesta ja pystyvyydestä.
4. Tämän tulos on Beckin mukaan masennus.
Kun ihminen on sitten "vajonnut" tähän pessimismin suohon saattaa hän alkaa harkita lähtöä "pois". Kaikki itsemurhaa harkitsevat eivät ole tietenkään masentuneita.
Onko yhteiskuntamme niin kilpailukeskeinen että geneettisesti heikoimmat sairastuvat? Eivät kestä sitä nopeuden ja tehokkuuden vaatimusta mikä on olemassa jo esikoulusta lähtien? Pitäisikö poliittisella päätöksen teolla luoda suojaa enemmän heikommille? Tulisiko kouluissa opettaa elämänhallintaa ja jos niin kuka siitä vastaisi? Alkoholin osuus masennukseen?
Onko luontaisella itsekurin puutteella ja masentuneisuudella yhteyttä?
Masennushan on tila jossa syyllisyys, vetäytyminen, unen puute, liikauni, muutokset ruokahalussa ja seksuaalisessa aktiivisuudessa ovat merkkejä jonkin asteisesta muutoksesta normaaliin käyttäytymiseen.. Masennuksen alkaminen ja akuutiksi tuleminen voivat saada kimmokkeen monesta seikasta esim. työttömyys, avioero, vaihdevuodet, konkreettiset epäonnistumiset kokeissa…jne.
Tilastollisesti 4-5 % kokee elämänsä aikana masennuskausia. Keskimääräinen ikä on 40-50 välissä ja on yleisempää naisilla kuin miehillä. Masennus on yleisempää alemmissa sosiaaliluokissa.
On olemassa myös kaksisuuntaista oireilua jossa syvät depressiot vuorottelevat manian kanssa. Kaikista masennuksesta kärsivistä on vain 5-10% myös taipuvaisia kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.
Miksi ihminen masentuu? Jotkut ovat löytäneet omakuvasta siemenen masennuksen aluksi. Aaron Beck on esittänyt seuraavaa.
1. Pessimistinen näkemys itsestä, maailmasta ja tulevaisuudesta.
2. Negatiivinen skeema siis sisäinen malli, uskomukset joita tukee epäonnistumisien paino olettamus siitä että pitäisi olla täydellinen.
3. Sisäistynyt siis kognitiivinen ennakko-oletus omasta olemisesta ja pystyvyydestä.
4. Tämän tulos on Beckin mukaan masennus.
Kun ihminen on sitten "vajonnut" tähän pessimismin suohon saattaa hän alkaa harkita lähtöä "pois". Kaikki itsemurhaa harkitsevat eivät ole tietenkään masentuneita.
Onko yhteiskuntamme niin kilpailukeskeinen että geneettisesti heikoimmat sairastuvat? Eivät kestä sitä nopeuden ja tehokkuuden vaatimusta mikä on olemassa jo esikoulusta lähtien? Pitäisikö poliittisella päätöksen teolla luoda suojaa enemmän heikommille? Tulisiko kouluissa opettaa elämänhallintaa ja jos niin kuka siitä vastaisi? Alkoholin osuus masennukseen?
Onko luontaisella itsekurin puutteella ja masentuneisuudella yhteyttä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Saanko kysyä, kuinka vedät johtopäätöksen, että
geneettisesti heikommat masentuvat. Uskoakseni
Beck ei kirjoita niin, vaan pohdit itse sitä. Se, että heikoimmat yhteiskunnassa tarvitsevat suojaa on totta, mutta masennusta vastaan tarvitsevat kaikki suojaa.
Miten määrittelet geneettisesti heikomman, masennusalttiin ihmisen?
Entä sen heikomman ja suhteessa mihin ja kehen?
Sairastan masennusta, olen korkeasti koulutettu, enkä koe olevani heikompi tai geneettisesti heikko.
Masennukseen johtavat tekijät listassasi ovat loogisia, mutta se ei tarkoita, että se toteutuisi vain geneettisesti heikompien kohdalla tai 'heikompien'.
Katson, että se joka uskaltaa myöntää olevansa loppu, masentunut ja jäädä pitkälle sairauslomalle
toipuakseen siitä, ei ole heikko. Vaatii rohkeutta
tunnustaa se muille ja myös itselleen.
Yhteiskunnan vähäosaiset kärsivät monin tavoin, mutta heidänkään geeneissään ei välttämättä ole vikaa, eikä taloudellinen heikommuus suhteessa
varakkaampiin johda ilman muuta masennukseen.
Jokin sairaus, vaikea, pitkäaikainen, saattaa
sen sijaan johtaa masenukseen, vaikka masennusalttiutta ei muuten olisikaan.
Siihen uskon, että on masennukselle alttiimpia ihmisiä eri syistä ja olosuhteista johtuen, mutta
se ei ole geeneissä.
Masennuksesta myös voi toipua ja minä toivun.
Geeneillä ei ole siinä tekemistä, niitähän ei manipuloida masennuksen hoidossa.
Viittasin heikkouteen saadakseni keskustelua käyntiin ja reunahuomautuksena sanottakoon, etten tarkota heikkoudella samaa kuin huonoudella tai ihmisarvolla.
Näistä asioista puhuttaessa on oltava varovainen ja ehkä olin liian "jyrkkä". En millään muotoa pidä masentuneita 2-luokan ihmisinä, mutta en tiedä onko siinä mitään pahaa ajatella, että se pehmeys ja hienotunteisuus/kiltteys mitä ihmisissä on tuo myös ongelmia. Ajattelen niin että puhuminen vahvoista ja heikoista reaktioista selkeyttää keskustelua masennuksesta. Kaikki kohtaavat miltei samat elämän myrskyt ja silti vain osa murtuu niiden edessä. Heikkous tarkoittaa heikkoutta tällä elämän alueella ei kaikilla.
Tässä juttusi viimeisen kappaleen herättämiä ajatuksia.
Mitä tarkoitat masennukseen altistavalla geneettisellä heikkoudella? Älykäs ja fyysisesti vahva voi aivan hyvin sairastua masennukseen. Täytyisikö sitten geneettisinä heikkouksina pitää masennukseen altistavia luonteenpiirteitä, herkkyyttä ja luovuutta. Ihmisen luonteenpiirteet ovat suurelta osin perinnöllisiä, siten myös masennuksen siirtyminen sukupolvelta toiselle on mahdollista. Oma kiistansa on kyllä se, miten paljon luonteenpiirteet ovat konkreettisesti riippuvaisia geeneistämme. Nykyinen elämänrytmimme voi osaltaan selittää masennuksen yleistymistä, vähemmän herkänkin ihmisen paineet nousevat helposti.
Sivujuonteena täytyy kertoa, että eräs psykiatri, muistaakseni Kalle Achté, laskeskeli vuosia sitten suomalaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden itsemurhakuolleisuutta. Oman käden kautta kuolleiden osuus oli huomattavasti keskivertoa korkeampi.
Poliittinen päätöksenteko voisi kyllä olla tarpeen mielenterveyden hoitojärjestelmämme tehostamiseksi. Nykyinen avohoito on valitettavan usein avoimen taivaan alla tai oman sohvan nurkassa oleskelua.
Elämänhallinnan opetus kouluissa kuulostaa kyllä terminä komiteamietinnöstä lainatulta. Elämänhallintaa, eli suomeksi sanottuna pitkäjänteisyyttä ja luontevaa suhtautumista muihin ihmisiin opitaan ensi sijassa kotona. Koululla, korkeista tavoitteistaan huolimatta, ei mielestäni ole olennaista mahdollisuutta vaikuttaa tällaisiin vanhemmille kuuluviin tehtäviin. Lapsen ensimmäiset, pääasiassa muun perheen keskuudessa vietetyt elinvuodet ratkaisevat paljon hänen tulevasta kehityksestään.
On todettu, että masennukseen taipuvaiset käyttävät alkoholia enemmän kuin muut. Toisaalta alkoholin runsas käyttö aiheuttaa kehon toimintojen kautta masennusta. Usein kyseessä on kehäilmiö, mutta masennusta voi myös olla ilman alkoholismia ja päinvastoin. Itse olen perinyt taipumuksen masentumiseen, mutten taipumusta alkoholin niukkaa runsaampaan käyttöön.
Itsekurin puute masennuksen aiheuttajana? Usein masennukseen sairastuvat kiltit, täydellisyyteen pyrkivät, muita liiankin hienotunteisesti kohtelevat eli suoraansanoen hyvän itsekurin omaavat ihmiset. Luontaisen itsekurin puute kuvauksena vaikuttaa luonnehäiriöltä, joka kyllä voi puolestaan altistaa masennukselle.
Miksi tämä aihe kiinnostaa sinua? Oletko tekemässä jotain opinnäytettä tämän teeman ympäriltä, vai onko sinulla itselläsi tai läheiselläsi mielenterveysongelmia?
Vaan tilanteeseen joutuneella. Alkuperäisestä Erasmuksen asetelmasta leikaten kuvaan ihmisen suht tasaista, normaalia elämää, mihin tulee täysin yllättäen huomattavan väkevä isku.
Kyseessä ei ole 'normaali' isku, kuten läheisen kuolema, oman työpaikan menettäminen, oman lapsen tai puolison vakava sairastuminen tai vastaava.
Kyseessä on isku, viilto, sivallus, minkä seuraamukset täyttävät ns posttraumaattisen stressireaktion tunnusmerkit edelleen, vuosi tapahtuneesta (ei raiskaus). Oireet ovat jokapäiväiset, mutteivät enää estä työntekoa. Muuta entisenlaista elämää kyllä, ja kohtuuttomasti.
Kysymykseni kuuluu: voiko maallikko tulkita sen, onko kyseessä masennus vai jotain muuta? Siis, vaikka laukaisija, lähtökohta, on muunlainen kuin tavallisesti, voiko silti nyt vuoden jälkeen olla kyseessä (aivan perus, sorry) masennus, jota hoidettaisiin kuten perusmasennustakin?
Vaikka oikeastaan pitäisi saada jotenkin työstettyä se alkuasia, kauhutilanne. Mikä on siis selkeä tapahtuma, päivämäärä ja kellonaika vuosi sitten.
Ihminen itse, minä, ei ole aiemmin ollut millään tavalla erityisesti taipuvainen alamielisyyteen. Nyt vuosi mennyt elämästä kun joutui todistamaan pahaa asiaa tavallaan silminnäkijänä.
Silloin vuosi sitten haudoin itsemurhaa. Niin jyrkästi muuttui elämän kuvio kerrasta.
Nyt olen enää vain muuttunut, apea, innostumaton, energiaton, säikky, pelokaskin, aloitteeton, näköalaton, uneton, huonoa seuraa ent ystäville, kalvakka olento. Mutta tiedän, että se oli yksittäinen tapaus, mikä tämän aiheutti. Ei geenit, ei kasvatus. Kaikki oli suht hyvin ennen traumatapausta.