Aina kuulee sanottavan ettei"vanha koira opi haukkumaan"
Tarkoitan uusien tapojen oppimista ja edes opettelua ettei aina parisuhteessa kolahda,kun toista ei saa neuvoa,ei ohjailla eikä muutenkaan arvostella tai se otetaan arvosteluna.
Loukkaannutaan ja siitä seuraa päivien murjotus ja syyttely ja puolustautuminen.
Eikö olis helpompaa korjata väärin tai huonosti tekemänsä asia -eikä odottaa että toinen pääsee taas huomauttamaan vai pitäisikö aina kaikki hyväksyä ja hammasta purren olla hiljaa.
Mitä ajattelette asiasta?
Tarkoitan uusien tapojen oppimista ja edes opettelua ettei aina parisuhteessa kolahda,kun toista ei saa neuvoa,ei ohjailla eikä muutenkaan arvostella tai se otetaan arvosteluna.
Loukkaannutaan ja siitä seuraa päivien murjotus ja syyttely ja puolustautuminen.
Eikö olis helpompaa korjata väärin tai huonosti tekemänsä asia -eikä odottaa että toinen pääsee taas huomauttamaan vai pitäisikö aina kaikki hyväksyä ja hammasta purren olla hiljaa.
Mitä ajattelette asiasta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
,,,
Täällä 60:sten osastolla sen varsinkin huomaa.
Jos ei osaa hienosti vihjata, pitää jättää sanomatta.
Ajattele itseäsi: ei aikuinen ihminen enää, eikä paljon lapsetkaan, halua kuulla ohjeita, miten elää ja olla.
Millä oikeudella voit vaatia toista muuttamaan tapojaan ja tottumuksiaan? Mikä oikeus Sinulla on oikaista kumppaniasi? Eikö kumppanillasi saa olla omia näkemyksiään? Miksi et itse muuta tapojasi, kumppanisi hyväksymään suuntaan? Oletko aivan varma että Sinun tapasi ja näkemyksesi ovat ainoat oikeat? Nämä, aina oikein tekevät, kaiken tietävät ja kaiken paremmin osaavat kumppanit ovat juuri niitä, joiden takia kaveri hyppää, mieluusti, vieraan kaverin kelkkaan.
perustuksiltaan paljon eli toista ei voi muuttaa ihan mieleisekseen. Elin vuosituhannen rakkausavioliiton, jossa kunnioitimme toisiamme. Sanoimme ystävällisesti, jos jokin teko ei toista miellyttänyt ja toinen myönsi, että ehken oli ollut ajattelematon. Emme koskaan arvostelleet toisiamme henkilöinä, vain tekoja. Minulle valkeni vähitellen, että kumppanissani oli niin paljon ihania asioita, että ne vähemmän ihanat olivat sopivia mausteita. Sain kokea, että jokainen hyvästijättö voi olla ikuinen, on hyvä omatunto, kun se oli ihana suudelma, ei murjotus, vaikka puolisoni kuoli auto-onnettomuudessa.