Ylentyminen: palveluarvo/sotilasarvo!?

Upseerikokelas on varusmieskersanttia vanhempi.

Ks. vaikka yleinen palvelusohjesääntö.

Kadeteista tulee luutnanteja. Yliluutnantin arvon saa kokemus vuosien perusteella sitten myöhemmin.

Muutamia kommentteja:
"Aliupseerikoulun käynyt voi ylentyä reservissä ainakin vääpeliksi asti, sen korkeampia en itse henkilökohtaisesti tunne, saattaa olla sotilasmestarikin mahdollinen?"

Kyllä voi ylentyä sotilasmestariksi asti, mutta vääpelikin on erittäin harvinainen ylennys.

"Upseerikokelas on kersanttiin rinnastettava arvo, ja hänet ylennetään vänrikiksi reservissä kotiuttaessa. Eli jos mokaat pahasti kokelaskautena, voit joutua reserviin "vain" kersanttina. Vänrikki voi ylentyä reservissä majuriksi asti, erikoistapauksessa jopa everstiluutnantiksi."

Kokelaskautena pitää mokata todella pahasti, jos meinaa olla ylentymättä vänrikiksi. Ja jos mokaakin, niin ylennys vänrikiksi seuraa todennäköisesti seuraavana itsenäisyys- tai lippujuhlapäivänä. Reservin vänrikki voi todellakin ylentyä majuriksi, mutta valtaosa menestyneistäkin reservinupseereista "jää" luutnanteiksi tai yliluutnanteiksi. Olisiko everstiluutnanttiylennyksiä pelkästään reserviupseerikoulun suorittaneille kaikkiaan alle 10 ja heistäkin moni on työskennellyt puolustushallintoa sivuavissa tehtävissä tai ansioituneet sodan aikana.

Oikaiskoon joku, jos olen väärässä.

Suomalainen sotilas kirjoitti:

Muutamia kommentteja:
"Aliupseerikoulun käynyt voi ylentyä reservissä ainakin vääpeliksi asti, sen korkeampia en itse henkilökohtaisesti tunne, saattaa olla sotilasmestarikin mahdollinen?"

Kyllä voi ylentyä sotilasmestariksi asti, mutta vääpelikin on erittäin harvinainen ylennys.

"Upseerikokelas on kersanttiin rinnastettava arvo, ja hänet ylennetään vänrikiksi reservissä kotiuttaessa. Eli jos mokaat pahasti kokelaskautena, voit joutua reserviin "vain" kersanttina. Vänrikki voi ylentyä reservissä majuriksi asti, erikoistapauksessa jopa everstiluutnantiksi."

Kokelaskautena pitää mokata todella pahasti, jos meinaa olla ylentymättä vänrikiksi. Ja jos mokaakin, niin ylennys vänrikiksi seuraa todennäköisesti seuraavana itsenäisyys- tai lippujuhlapäivänä. Reservin vänrikki voi todellakin ylentyä majuriksi, mutta valtaosa menestyneistäkin reservinupseereista "jää" luutnanteiksi tai yliluutnanteiksi. Olisiko everstiluutnanttiylennyksiä pelkästään reserviupseerikoulun suorittaneille kaikkiaan alle 10 ja heistäkin moni on työskennellyt puolustushallintoa sivuavissa tehtävissä tai ansioituneet sodan aikana.

Oikaiskoon joku, jos olen väärässä.

Lue lisää

Upseerikokelas on varusmieskersanttia vanhempi. Reservin everstiluutnantiksi voi yletä erityistapauksessa, jos on sen kaltainen sodan ajan tehtävä, että ylennetään. Itse tiedän yhden eläinlääkärin joka on reservin eläinlääkintäeverstiluutnantti, ilmeisesti sodan ajan tehtävä hänellä on jokin erityinen, esim. jokin hyvin korkella tasolla oleva (esim. koko maanpuolustusalueen) kenttähygienian johtaminen tai vastaavaa.

Vänrikki.I kirjoitti:

Upseerikokelas on varusmieskersanttia vanhempi. Reservin everstiluutnantiksi voi yletä erityistapauksessa, jos on sen kaltainen sodan ajan tehtävä, että ylennetään. Itse tiedän yhden eläinlääkärin joka on reservin eläinlääkintäeverstiluutnantti, ilmeisesti sodan ajan tehtävä hänellä on jokin erityinen, esim. jokin hyvin korkella tasolla oleva (esim. koko maanpuolustusalueen) kenttähygienian johtaminen tai vastaavaa.

Lue lisää

Lääkintäupseerit ovat monesti oma erityistapauksensa. Monet hoitavat paria-kolmea tehtävää, esim. joku keskussairaalan lääkäri, sotilaslääkäri ja yksityislääkäri ja tällöinhän he voivat kohota hyvinkin korkealle. Sama tilanne on varmaan eläinlääkintäupseereillakin eli tämä voi olla samalla myös puolustusvoimien palveluksessa ja sotilasarvo voi olla myös palkkauskysymys. Omana palvelusaikanani oli varuskunnan lääkärinä lääkintäeverstiluutnantti.

Suomalainen sotilas kirjoitti:

Lääkintäupseerit ovat monesti oma erityistapauksensa. Monet hoitavat paria-kolmea tehtävää, esim. joku keskussairaalan lääkäri, sotilaslääkäri ja yksityislääkäri ja tällöinhän he voivat kohota hyvinkin korkealle. Sama tilanne on varmaan eläinlääkintäupseereillakin eli tämä voi olla samalla myös puolustusvoimien palveluksessa ja sotilasarvo voi olla myös palkkauskysymys. Omana palvelusaikanani oli varuskunnan lääkärinä lääkintäeverstiluutnantti.

Lue lisää

Siis tietenkin puolustusvoimien palveluksessa olevat erikoisupseerit voivat yletä vaikka kuinka korkealle, olihan Timo Sahikin ennen eläkkeelle siirtymistään lääkintäkenraalimajuri muistaakseni puolustusvoimain ylilääkärinä ja nykyinenkin ylilääkäri Pentti Kuronen on lääkintäprikaatikenraali. Olen minäkin itse tavannut hänet ja hän on pitänyt oppitunteja joilla olen ollut, lisäksi olen ollut tekemisissä useankin lääkintäeverstin kanssa palvelusaikanani henk. koht. (ja samaten ollut tekemisissä muutaman tavallisen everstin eli prikaatin komentajan kanssa erinäisissä palvelustehtäväyhteyksissä palvelusaikanani). Mutta tämä kyseinen eläinlääkäri ei tietääkseni ole ollut puolustusvoimain palveluksessa eläinlääkintäupseerina siis vakinaisena erikoisupseerina, vaan ihan reservissä reserviupseerina ylennyt reservin lääkintäeverstiluutnantiksi, on tietääkseni ihan yksityinen eläinlääkäri.

Tietysti myös, jos eroaa vakinaisesta palveluksesta esim. everstiluutnanttina, niin jää reservin everstiluutnantiksi. Onpa noitakin muutamia olemassa tietääkseni.

Vänrikki.I kirjoitti:

Siis tietenkin puolustusvoimien palveluksessa olevat erikoisupseerit voivat yletä vaikka kuinka korkealle, olihan Timo Sahikin ennen eläkkeelle siirtymistään lääkintäkenraalimajuri muistaakseni puolustusvoimain ylilääkärinä ja nykyinenkin ylilääkäri Pentti Kuronen on lääkintäprikaatikenraali. Olen minäkin itse tavannut hänet ja hän on pitänyt oppitunteja joilla olen ollut, lisäksi olen ollut tekemisissä useankin lääkintäeverstin kanssa palvelusaikanani henk. koht. (ja samaten ollut tekemisissä muutaman tavallisen everstin eli prikaatin komentajan kanssa erinäisissä palvelustehtäväyhteyksissä palvelusaikanani). Mutta tämä kyseinen eläinlääkäri ei tietääkseni ole ollut puolustusvoimain palveluksessa eläinlääkintäupseerina siis vakinaisena erikoisupseerina, vaan ihan reservissä reserviupseerina ylennyt reservin lääkintäeverstiluutnantiksi, on tietääkseni ihan yksityinen eläinlääkäri.

Tietysti myös, jos eroaa vakinaisesta palveluksesta esim. everstiluutnanttina, niin jää reservin everstiluutnantiksi. Onpa noitakin muutamia olemassa tietääkseni.

Lue lisää

Eläinlääkäri ei aina ole vakinaisessa virkasuhteessa puolustusvoimiin. Virkoja ei taida olla kovinkaan paljoa. Muistaakseni RUK:ssa oli aikoinaan 1980-luvun alkupuolella eläinläääkärinä eläinlääkintäeverstiluutnantti res. ja herra esiintyi palveluksessa everstiluutnantin asussa, mutta muihin skappareihin poikkeuksena hänellä oli viikset. Asian voi tarkistaa vanhoista kurssijulkaisuista.

Jos siis kesken RUK:n saa "potkut" RUK:sta, esim. ei saa kokeita läpi tai vastaavaa tai ei pärjää fyysisesti RUK:ssa tai saa esim. jonkin sairauden, jonka takia RUK joudutaan keskeyttämään, niin sitten upseerioppilas laitetaan takaisin omaan joukko-osastoonsa ja arvoksi tulee alikersantti, jos on käynyt tarpeeksi pitkään RUK:a, tai jos ei katsota vielä olevan AUK:a vastaavia tietoja ehtineen hankkia, niin korpraalina palaa joukko-osastoonsa RUK:lta. Sitten erinäisistä syistä, vaikka olisi RUK:n suorittanut ja palvellut loppuun, niin saattaa kotiutua reservin upseerikokelaana. Tyypillinen syy on juuri jälki-RUK:n käyminen, jos esim. presidentti ei ole juuri paikalla ja saatavilla allekirjoittamaan ylennystä, niin sitten ei voida ylentää upseeriksi juuri kotiutumispäivänä, koska lain mukaan tasavallan presidentti ylentää upseerit, esim. myös minut on ylentänyt tasavallan presidentti reservin vänrikiksi. Toinen vaihtoehto on se, että on jotain selvittämättömiä asioita upseeriksi ylentämisen tiellä tai sitten jotain todella raskaasti tehtyä rikosta palveluksessa, esim. törkeä myöhästyminen tai niskoitteleminen. Sitten ylennetään itsenäisyyspäivänä tai joskus kait sitten puolustusvoimain lippujuhlan päivänäkin. Jälki-RUK:n suorittanut, jolla on ylentämisessä tiellä vain presidentin allekirjoitus, voidaan taas ylentää koska vaan reservin upseerikokelaasta reservin vänrikiksi/aliluutnantiksi, vaikkapa 15.3., jos silloin satutaan juuri saamaan se allekirjoitus aikaiseksi.

Sodanaikana on olemassa myös palvelusarvoja ja sotilasarvoja. Siis sotilasarvo on sotilaalle myönnetty arvo, joka on pysyvä (tosin esim. vankilarangaistukseen johtavasta rikoksesta seuraa myös sotilasarvon menetys, paitsi alinta eli korpraalinarvoa ei menetä jostakin syystä), palvelusarvo on arvo, joka on sidottu johonkin tehtävään ja palvelukseen. Esim. varusmiesalikersanttien palvelusarvo on alikersantti, ja samaten heillä on alikersantin sotilasarvo myös. Upseerikokelas on palvelusarvo, joka on ylempi kuin varusmiesalikersantin kersantin palvelusarvo, ja alempi kuin ylikersantin palvelusarvo. Upseerikokelaan sotilasarvoa ei ole lain mukaan kuitenkaan olemassa, upseerikokelaan sotilasarvo on siis kersantti, johon arvo on tässä mielessä rinnasteinen, siis voi olla reservin upseerikokelas, joka on sotilasarvona kersanttia vastaava, eli kersantin sotilasarvo ja siis upseerikokelaatkin ovat aliupseereja, kannattaa huomata tämä vielä erikseen.

Sodan aikana tyypillisesti komppanian päällikkönä on kapteeni, ja luutnantti on varapäällikkönä. Itse asiassa koko luutnantti-sana viittaa sijaiseen, tämä on saksan kieltä. Nimenomaan luutnantti on komppanian päällikön sijainen. Yliluutnantti on uusi hivenen keinotekoinen ja "turha" arvo, sitä ei esim. viime sodissa ollut käytössä, eikä tuollaista arvoa ollut olemassakaan. Majuri taas on sodan aikana tyypillisesti pataljoonan komentajana. Eversti toimii tyypillisesti prikaatin komentajana ja taas hänen sijaisenaan toimii loogisesti everstiluutnantti, huomaa taas, luutnantti on sijainen, varapäällikkö siis, tässä tapauksessa everstin varamiehenä on siis everstiluutnantti. Sitten taas kenraaleja on myös ollut alunperin vain kolme: kenraali, kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri. Koko prikaatikenraali-arvona on uusi ja EU:n myötä tullut: piti saada 4 leijonan kenraalit myös Suomeen. Alunpitäen siis looginen oli tämäkin systeemi: kenraali on päällikkö ja päällikön sijainen on kenraaliluutnantti jälleen eli toiseksi korkein arvo. Taas kenraalimajuri vastaa majuria tehtäviltään ikäänkuin, mutta vain pykälää korkeammalla tasolla, eli kenraalitasolla. Kenraalimajuri on tyypillisesti sodan aikana divisioonan komentaja, kenraaliluutnantti taas armeijakunnan komentaja tai puolustusvoimain komentajan eli tässä koko lafkan päällikön (kenraalin/amiraalin) sijaisena / varapäällikkönä on myös kenraaliluutnantti. Sitten presidentti on ylipäällikkönä nimellisesti vielä.

Sodan aikana palvelusarvot ovat tehtävään siis myös sidottuja: esim. sotilasarvoltaan luutnanttina/yliluutnanttina toimivat kantahenkilökunnan henkilöt ovat sodan aikana palvelusarvoltaan majureita tyypillisesti pataljoonan komentajina. Sitten taas kantahenkilökuntaan kuuluvat kapteenit saattavat olla everstiluutnantteja palvelusarvoltaan ja esim. prikaatin komentajan varapäällikköjä, taas kantahenkilökunnan majurit ovat tyypillisesti everstejä palvelusarvoltaan ja prikaatin komentajia sotatilanteessa. Siis palvelusarvo on tehtävään sidottu, viime sotien jälkeen kuitenkin "jätettiin" arvoja ansioituneille kantahenkilökunnan sotilaille, jos he jäivät sodan jälkeenkin palvelukseen, eli esim. luutnantti, joka oli palvellut majurin palvelusarvolla, saatettiin ylentää majuriksi sotilasarvoltaankin sitten pysyvästi.

Komppanian päälliköt ja varapäälliköt ovat sodan aikana reserviupseereita käytännössä kaikki. Ei riitä muuten millään kantahenkilökunnan upseereita, he toimivat komppaniatasosta seuraavalla, eli pataljoonatasolla ja rauhan aikana pataljoonatasolla toimineet toimivat taas prikaatitasolla jne.

Pataljoonan komentajakin voi olla reserviupseeri kyllä, esim. reservin majuri voi toimia sodan aikana pataljoonan päällikkönä.

Pataljoonataso on myös se taso, missä sotilastehtävä vasta alkaa ohittaa siviilissä hankitun erityisosaamisen: esim. RUKin käynyt reservikapteeni, joka olisi innokas sotilas, laitetaan kuitenkin lääkärinä sodankin aikana lääkärintehtäviin, tuo tehtävä ohittaa tärkeydessään komppanian päällikön tehtävän, koska lääkintäupseeri toimii pataljoonatasolla. Jos kuitenkin lääkäri olisi reservin majuri, niin saatetaan sitten laittaa kuitenkin pataljoonan komentajaksi, eikä lääkintäupseeriksi ja lääkärin käytännön tehtäviin sodan aikana. Sijoitus muuttuu ja elää.

Vänrikki.I kirjoitti:

Jos siis kesken RUK:n saa "potkut" RUK:sta, esim. ei saa kokeita läpi tai vastaavaa tai ei pärjää fyysisesti RUK:ssa tai saa esim. jonkin sairauden, jonka takia RUK joudutaan keskeyttämään, niin sitten upseerioppilas laitetaan takaisin omaan joukko-osastoonsa ja arvoksi tulee alikersantti, jos on käynyt tarpeeksi pitkään RUK:a, tai jos ei katsota vielä olevan AUK:a vastaavia tietoja ehtineen hankkia, niin korpraalina palaa joukko-osastoonsa RUK:lta. Sitten erinäisistä syistä, vaikka olisi RUK:n suorittanut ja palvellut loppuun, niin saattaa kotiutua reservin upseerikokelaana. Tyypillinen syy on juuri jälki-RUK:n käyminen, jos esim. presidentti ei ole juuri paikalla ja saatavilla allekirjoittamaan ylennystä, niin sitten ei voida ylentää upseeriksi juuri kotiutumispäivänä, koska lain mukaan tasavallan presidentti ylentää upseerit, esim. myös minut on ylentänyt tasavallan presidentti reservin vänrikiksi. Toinen vaihtoehto on se, että on jotain selvittämättömiä asioita upseeriksi ylentämisen tiellä tai sitten jotain todella raskaasti tehtyä rikosta palveluksessa, esim. törkeä myöhästyminen tai niskoitteleminen. Sitten ylennetään itsenäisyyspäivänä tai joskus kait sitten puolustusvoimain lippujuhlan päivänäkin. Jälki-RUK:n suorittanut, jolla on ylentämisessä tiellä vain presidentin allekirjoitus, voidaan taas ylentää koska vaan reservin upseerikokelaasta reservin vänrikiksi/aliluutnantiksi, vaikkapa 15.3., jos silloin satutaan juuri saamaan se allekirjoitus aikaiseksi.

Sodanaikana on olemassa myös palvelusarvoja ja sotilasarvoja. Siis sotilasarvo on sotilaalle myönnetty arvo, joka on pysyvä (tosin esim. vankilarangaistukseen johtavasta rikoksesta seuraa myös sotilasarvon menetys, paitsi alinta eli korpraalinarvoa ei menetä jostakin syystä), palvelusarvo on arvo, joka on sidottu johonkin tehtävään ja palvelukseen. Esim. varusmiesalikersanttien palvelusarvo on alikersantti, ja samaten heillä on alikersantin sotilasarvo myös. Upseerikokelas on palvelusarvo, joka on ylempi kuin varusmiesalikersantin kersantin palvelusarvo, ja alempi kuin ylikersantin palvelusarvo. Upseerikokelaan sotilasarvoa ei ole lain mukaan kuitenkaan olemassa, upseerikokelaan sotilasarvo on siis kersantti, johon arvo on tässä mielessä rinnasteinen, siis voi olla reservin upseerikokelas, joka on sotilasarvona kersanttia vastaava, eli kersantin sotilasarvo ja siis upseerikokelaatkin ovat aliupseereja, kannattaa huomata tämä vielä erikseen.

Sodan aikana tyypillisesti komppanian päällikkönä on kapteeni, ja luutnantti on varapäällikkönä. Itse asiassa koko luutnantti-sana viittaa sijaiseen, tämä on saksan kieltä. Nimenomaan luutnantti on komppanian päällikön sijainen. Yliluutnantti on uusi hivenen keinotekoinen ja "turha" arvo, sitä ei esim. viime sodissa ollut käytössä, eikä tuollaista arvoa ollut olemassakaan. Majuri taas on sodan aikana tyypillisesti pataljoonan komentajana. Eversti toimii tyypillisesti prikaatin komentajana ja taas hänen sijaisenaan toimii loogisesti everstiluutnantti, huomaa taas, luutnantti on sijainen, varapäällikkö siis, tässä tapauksessa everstin varamiehenä on siis everstiluutnantti. Sitten taas kenraaleja on myös ollut alunperin vain kolme: kenraali, kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri. Koko prikaatikenraali-arvona on uusi ja EU:n myötä tullut: piti saada 4 leijonan kenraalit myös Suomeen. Alunpitäen siis looginen oli tämäkin systeemi: kenraali on päällikkö ja päällikön sijainen on kenraaliluutnantti jälleen eli toiseksi korkein arvo. Taas kenraalimajuri vastaa majuria tehtäviltään ikäänkuin, mutta vain pykälää korkeammalla tasolla, eli kenraalitasolla. Kenraalimajuri on tyypillisesti sodan aikana divisioonan komentaja, kenraaliluutnantti taas armeijakunnan komentaja tai puolustusvoimain komentajan eli tässä koko lafkan päällikön (kenraalin/amiraalin) sijaisena / varapäällikkönä on myös kenraaliluutnantti. Sitten presidentti on ylipäällikkönä nimellisesti vielä.

Sodan aikana palvelusarvot ovat tehtävään siis myös sidottuja: esim. sotilasarvoltaan luutnanttina/yliluutnanttina toimivat kantahenkilökunnan henkilöt ovat sodan aikana palvelusarvoltaan majureita tyypillisesti pataljoonan komentajina. Sitten taas kantahenkilökuntaan kuuluvat kapteenit saattavat olla everstiluutnantteja palvelusarvoltaan ja esim. prikaatin komentajan varapäällikköjä, taas kantahenkilökunnan majurit ovat tyypillisesti everstejä palvelusarvoltaan ja prikaatin komentajia sotatilanteessa. Siis palvelusarvo on tehtävään sidottu, viime sotien jälkeen kuitenkin "jätettiin" arvoja ansioituneille kantahenkilökunnan sotilaille, jos he jäivät sodan jälkeenkin palvelukseen, eli esim. luutnantti, joka oli palvellut majurin palvelusarvolla, saatettiin ylentää majuriksi sotilasarvoltaankin sitten pysyvästi.

Komppanian päälliköt ja varapäälliköt ovat sodan aikana reserviupseereita käytännössä kaikki. Ei riitä muuten millään kantahenkilökunnan upseereita, he toimivat komppaniatasosta seuraavalla, eli pataljoonatasolla ja rauhan aikana pataljoonatasolla toimineet toimivat taas prikaatitasolla jne.

Pataljoonan komentajakin voi olla reserviupseeri kyllä, esim. reservin majuri voi toimia sodan aikana pataljoonan päällikkönä.

Pataljoonataso on myös se taso, missä sotilastehtävä vasta alkaa ohittaa siviilissä hankitun erityisosaamisen: esim. RUKin käynyt reservikapteeni, joka olisi innokas sotilas, laitetaan kuitenkin lääkärinä sodankin aikana lääkärintehtäviin, tuo tehtävä ohittaa tärkeydessään komppanian päällikön tehtävän, koska lääkintäupseeri toimii pataljoonatasolla. Jos kuitenkin lääkäri olisi reservin majuri, niin saatetaan sitten laittaa kuitenkin pataljoonan komentajaksi, eikä lääkintäupseeriksi ja lääkärin käytännön tehtäviin sodan aikana. Sijoitus muuttuu ja elää.

Lue lisää

Jos se yliluutnantti on turha arvo, niin mitä ne oikein tekevät?

hei vänskä kirjoitti:

Jos se yliluutnantti on turha arvo, niin mitä ne oikein tekevät?

Yliluutnantit hoitavat samoja tehtäviä kuin kapteenit ja kapteenien sijaiset, eli komppanian päällikkö tai komppanian varapäällikkö (siis sodan ajan tehtävät ja sijoitukset).

Vänrikki.I kirjoitti:

Yliluutnantit hoitavat samoja tehtäviä kuin kapteenit ja kapteenien sijaiset, eli komppanian päällikkö tai komppanian varapäällikkö (siis sodan ajan tehtävät ja sijoitukset).

Lue lisää

samoja hommia siis kuin kapteenit ja luutnantit

eli siis komppapäällikkö= kapteeni tai ylil.

komppavarapääll.= ylil. tai ltn.

Vänrikki.I kirjoitti:

Jos siis kesken RUK:n saa "potkut" RUK:sta, esim. ei saa kokeita läpi tai vastaavaa tai ei pärjää fyysisesti RUK:ssa tai saa esim. jonkin sairauden, jonka takia RUK joudutaan keskeyttämään, niin sitten upseerioppilas laitetaan takaisin omaan joukko-osastoonsa ja arvoksi tulee alikersantti, jos on käynyt tarpeeksi pitkään RUK:a, tai jos ei katsota vielä olevan AUK:a vastaavia tietoja ehtineen hankkia, niin korpraalina palaa joukko-osastoonsa RUK:lta. Sitten erinäisistä syistä, vaikka olisi RUK:n suorittanut ja palvellut loppuun, niin saattaa kotiutua reservin upseerikokelaana. Tyypillinen syy on juuri jälki-RUK:n käyminen, jos esim. presidentti ei ole juuri paikalla ja saatavilla allekirjoittamaan ylennystä, niin sitten ei voida ylentää upseeriksi juuri kotiutumispäivänä, koska lain mukaan tasavallan presidentti ylentää upseerit, esim. myös minut on ylentänyt tasavallan presidentti reservin vänrikiksi. Toinen vaihtoehto on se, että on jotain selvittämättömiä asioita upseeriksi ylentämisen tiellä tai sitten jotain todella raskaasti tehtyä rikosta palveluksessa, esim. törkeä myöhästyminen tai niskoitteleminen. Sitten ylennetään itsenäisyyspäivänä tai joskus kait sitten puolustusvoimain lippujuhlan päivänäkin. Jälki-RUK:n suorittanut, jolla on ylentämisessä tiellä vain presidentin allekirjoitus, voidaan taas ylentää koska vaan reservin upseerikokelaasta reservin vänrikiksi/aliluutnantiksi, vaikkapa 15.3., jos silloin satutaan juuri saamaan se allekirjoitus aikaiseksi.

Sodanaikana on olemassa myös palvelusarvoja ja sotilasarvoja. Siis sotilasarvo on sotilaalle myönnetty arvo, joka on pysyvä (tosin esim. vankilarangaistukseen johtavasta rikoksesta seuraa myös sotilasarvon menetys, paitsi alinta eli korpraalinarvoa ei menetä jostakin syystä), palvelusarvo on arvo, joka on sidottu johonkin tehtävään ja palvelukseen. Esim. varusmiesalikersanttien palvelusarvo on alikersantti, ja samaten heillä on alikersantin sotilasarvo myös. Upseerikokelas on palvelusarvo, joka on ylempi kuin varusmiesalikersantin kersantin palvelusarvo, ja alempi kuin ylikersantin palvelusarvo. Upseerikokelaan sotilasarvoa ei ole lain mukaan kuitenkaan olemassa, upseerikokelaan sotilasarvo on siis kersantti, johon arvo on tässä mielessä rinnasteinen, siis voi olla reservin upseerikokelas, joka on sotilasarvona kersanttia vastaava, eli kersantin sotilasarvo ja siis upseerikokelaatkin ovat aliupseereja, kannattaa huomata tämä vielä erikseen.

Sodan aikana tyypillisesti komppanian päällikkönä on kapteeni, ja luutnantti on varapäällikkönä. Itse asiassa koko luutnantti-sana viittaa sijaiseen, tämä on saksan kieltä. Nimenomaan luutnantti on komppanian päällikön sijainen. Yliluutnantti on uusi hivenen keinotekoinen ja "turha" arvo, sitä ei esim. viime sodissa ollut käytössä, eikä tuollaista arvoa ollut olemassakaan. Majuri taas on sodan aikana tyypillisesti pataljoonan komentajana. Eversti toimii tyypillisesti prikaatin komentajana ja taas hänen sijaisenaan toimii loogisesti everstiluutnantti, huomaa taas, luutnantti on sijainen, varapäällikkö siis, tässä tapauksessa everstin varamiehenä on siis everstiluutnantti. Sitten taas kenraaleja on myös ollut alunperin vain kolme: kenraali, kenraaliluutnantti ja kenraalimajuri. Koko prikaatikenraali-arvona on uusi ja EU:n myötä tullut: piti saada 4 leijonan kenraalit myös Suomeen. Alunpitäen siis looginen oli tämäkin systeemi: kenraali on päällikkö ja päällikön sijainen on kenraaliluutnantti jälleen eli toiseksi korkein arvo. Taas kenraalimajuri vastaa majuria tehtäviltään ikäänkuin, mutta vain pykälää korkeammalla tasolla, eli kenraalitasolla. Kenraalimajuri on tyypillisesti sodan aikana divisioonan komentaja, kenraaliluutnantti taas armeijakunnan komentaja tai puolustusvoimain komentajan eli tässä koko lafkan päällikön (kenraalin/amiraalin) sijaisena / varapäällikkönä on myös kenraaliluutnantti. Sitten presidentti on ylipäällikkönä nimellisesti vielä.

Sodan aikana palvelusarvot ovat tehtävään siis myös sidottuja: esim. sotilasarvoltaan luutnanttina/yliluutnanttina toimivat kantahenkilökunnan henkilöt ovat sodan aikana palvelusarvoltaan majureita tyypillisesti pataljoonan komentajina. Sitten taas kantahenkilökuntaan kuuluvat kapteenit saattavat olla everstiluutnantteja palvelusarvoltaan ja esim. prikaatin komentajan varapäällikköjä, taas kantahenkilökunnan majurit ovat tyypillisesti everstejä palvelusarvoltaan ja prikaatin komentajia sotatilanteessa. Siis palvelusarvo on tehtävään sidottu, viime sotien jälkeen kuitenkin "jätettiin" arvoja ansioituneille kantahenkilökunnan sotilaille, jos he jäivät sodan jälkeenkin palvelukseen, eli esim. luutnantti, joka oli palvellut majurin palvelusarvolla, saatettiin ylentää majuriksi sotilasarvoltaankin sitten pysyvästi.

Komppanian päälliköt ja varapäälliköt ovat sodan aikana reserviupseereita käytännössä kaikki. Ei riitä muuten millään kantahenkilökunnan upseereita, he toimivat komppaniatasosta seuraavalla, eli pataljoonatasolla ja rauhan aikana pataljoonatasolla toimineet toimivat taas prikaatitasolla jne.

Pataljoonan komentajakin voi olla reserviupseeri kyllä, esim. reservin majuri voi toimia sodan aikana pataljoonan päällikkönä.

Pataljoonataso on myös se taso, missä sotilastehtävä vasta alkaa ohittaa siviilissä hankitun erityisosaamisen: esim. RUKin käynyt reservikapteeni, joka olisi innokas sotilas, laitetaan kuitenkin lääkärinä sodankin aikana lääkärintehtäviin, tuo tehtävä ohittaa tärkeydessään komppanian päällikön tehtävän, koska lääkintäupseeri toimii pataljoonatasolla. Jos kuitenkin lääkäri olisi reservin majuri, niin saatetaan sitten laittaa kuitenkin pataljoonan komentajaksi, eikä lääkintäupseeriksi ja lääkärin käytännön tehtäviin sodan aikana. Sijoitus muuttuu ja elää.

Lue lisää

Kirjoitit:"Sodan aikana palvelusarvot ovat tehtävään siis myös sidottuja: esim. sotilasarvoltaan luutnanttina/yliluutnanttina toimivat kantahenkilökunnan henkilöt ovat sodan aikana palvelusarvoltaan majureita tyypillisesti pataljoonan komentajina. Sitten taas kantahenkilökuntaan kuuluvat kapteenit saattavat olla everstiluutnantteja palvelusarvoltaan ja esim. prikaatin komentajan varapäällikköjä, taas kantahenkilökunnan majurit ovat tyypillisesti everstejä palvelusarvoltaan ja prikaatin komentajia sotatilanteessa. Siis palvelusarvo on tehtävään sidottu, viime sotien jälkeen kuitenkin "jätettiin" arvoja ansioituneille kantahenkilökunnan sotilaille, jos he jäivät sodan jälkeenkin palvelukseen, eli esim. luutnantti, joka oli palvellut majurin palvelusarvolla, saatettiin ylentää majuriksi sotilasarvoltaankin sitten pysyvästi."

Viime sodissa ylennettiin sotilasarvossa ja upseeritasolla luutnantista alkaen pykälä kerrallaan. Ylennykset tosin saattoivat tulla hyvinkin nopeasti. Kyllä sodan aikana majurina toiminut oli aina majuri sodan jälkeenkin eri asia, löytyikö hänelle majurin virkaa sodan jälkeen. Samoin upseeriksi ylennetty aliupseeri oli upseeri sodan jälkeen. Aliupseeriarvoissa saatettiin hyppiä arvojen ylikin ja ylentää vaikkapa ansioitunut kersantti suoraan vänrikikiksi samoin erikoisupseereja saatettiin ylentää upseeriksi, vaikkeivät he olisi edes käyneet armeijaa. Tiedän itse erään armeijaa kokonaan käymättömän lakimiehen, joka kotiutui sodasta luutnanttina.