Hei, sain vasta tietää että oon tullut raskaaksi yhden yös suhteesta. Mä ja jätkä oltiin kummatkin kännissä, ja ehkäisy jäi. Teen abortin pian, mutta pitäisikö mun kertoa tästä sille jätkälle?
Yhdenyön juttu
Nuori -90-
523626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
nuori oot, mut kyllä kannattaa kertoa.
jos et halua. Mutta helpotushan se on varmasti hänellekin, että päädyt aborttiin.
Ihme lumppuja maailmassa kyllä on.
Ihmeen asiallisia ihmisiä maaimassa kyllä on.
näytät aika hyvin tietävän...onko kenties ihan omaa kokemusta?
aloittajalle:itse kyllä kertoisin.olet tosissaan aika nuori ja jos tämä poikakin on samanikäinen en usko että ongelmaa asiasta hänellekään koituu. muista vaan jatkossa huolehtia ehkäisystä ettei tule uudestaan tälläisia tilanteita.
Kiitos vastaajille. Jätkä on 18. En mä tiedä voinko mä kertoo sille... Pelkään et se tekee mulle jtn...
tulit raskaaksi ja teet abortin eikä siitä hänelle mitään koidu. Mutta valitse jatkossa seurasi tarkemmin ja muista ehkäisy. Ehkä tälläinen tosiaan voi olla hyvä opetus. Tai sitten ei.
Miksi kukaan viitsii harrastaa yhdyntää sellaisen kumppanin kanssa, jota pelkää väkivaltaiseksi ja arvaamattomaksi? Miksei voi ensin lähteä luottamuksesta ja yhteisymmärryksestä ennen kuin fyysinen puoli menee totaaliseksi?
En ymmärrä, valaisetko vähän!
on ihmeellistä asiaa jota pikku-mikko ei voi koskaan ymmärtää. Kysypä ensin vaikka äidiltäsi ennen kuin työnnät banaaleja kommenttejasi joka ketjuun.
Sinulla on sympaattisen hellä kuva naisista. Jossakin keskustelussa kannatit sitä, että yhteiskunnan tulee tukea nuoria ja opiskelijoita, jotta kukaan ei taloudellisista syistä joutuisi tekemään aborttia. Sait pelkkiä haukkuja abortin kannattajilta. Ainoa todellinen syy tehdä abortti on se, että kun ei pätkääkään kiinnosta oma lapsi ja on niin paljon kaikkea kivempaa puuhaa: opiskelua, uralla etenemistä, matkustelua, biletystä, "itsensä" toteuttamista, seksiseikkailuja ja "kokemuksia"...
Ja vastaus esittämääsi kysymykseen: Sen takia, koska suurin osa menee sinne, minne lantionseutu käskee. Kun se naiminen nyt vain on monelle henkisen tasonsa vuoksi se ainoa tapa käyttää vapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Suurin osa näistäkin aborttia miettimistä nauravat tuollaisille arvoille kuin luottamus ja yhteisymmärrys, rakkaudesta sitten puhumattakaan.
> Suurin osa näistäkin aborttia miettimistä nauravat
> tuollaisille arvoille kuin luottamus ja
> yhteisymmärrys, rakkaudesta sitten puhumattakaan.
Itse asiassa kun tätä palstaa lukee, monet aborttia miettivät eivät naura millekään vaan itkevät kaikelle. Tarkoitit ilmeisesti, että _nauroivat_ ennen aborttipohdintojen aktualisoitumista y.m. asioille.
kyllä se on kiva kun saa nimettömänä täällä ihmisiä solvata...tosi rohkeeta.mikä se mies on nimeltään,joka pisti tytön paksuksi sekä ei halunnut kortsua käyttää?joka mies tai nainen,joka harrastaa näitä yhden yön rakkaus juttuja,tulee tietää se että,raskaaksi tuleminen sekä s.taudit ovat vain ja ainoastaan ehkäistävissä kumilla.ja tiettävästi tässä maailmassa mies on se joka naisen saa naisen raskaaksi!naisia on vaan kiva sit syyllistää horoksi ja murhaajaksi.sama kohtelu sit miehille.itse en ketään lähtisi tuomitsemaan.voimia sinulle tyttö,joka aborttia suunnittelet.jokainen olkoon ruumistansa hallitseva.
hänen tulee maksaa puolet kuluista.
No empä usko et alkaa mtn. makseleen... Mut pitää kai sitä kertoo sille...
josse vaik haluu ruveta isäks vauvat on aika kivoja
Olet toki melko nuori eikä lapsi ole ehkä saanut alkuaan toivotulla tavalla, mutta lapsi kuitenkin on jo olemassa, vaikkei vielä pystykään elämään kohdun ulkopuolella. Olet 16-v., peruskoulu takana jo, nyt lukiossa tai ammattikoulussa? Olet nuori, muttet liian nuori. Ja lapsi on jokatapauksessa jo saanut alkunsa, ja on todellakin juuri sinun lapsesi. Mietipä kuitenkin vielä, jos asiat järjestyisivät. Tietävätkö vanhempasi, olisiko heistä tukea?
Juuri tätä mä pelkäsinkin, et joku alkaa käännyttää mua. Mulla on suuret suunnitelmat tulevaisuudelle, ja haluan suorittaa lukio-opintoni loppuun ja mahdollisesti lähteä sitten ulkomaille seikkailemaan. Mä en oo valmis huolehtimaan lapsesta, eikä mulla oo töitä, eikä yhdenyönjätkää kiinnosta sit paskan vertaa. Lapsi pilais mun suunnitelmat totaalisesti. Joo, tiedän, oon itsekäs. Vanhemmille en oo kertonu, enkä usko et ne hyväksyis asian. Abortti on mulle se ainut vaihtoehto.
ei ole taaskaan pyydetty. Pidä mölyt mahassasi.
"Mulla on suuret suunnitelmat tulevaisuudelle -- Lapsi pilais mun suunnitelmat totaalisesti. Joo, tiedän, oon itsekäs."
Hienosti vastattu. Luu kurkkuun lässyttäjille ja vastustajille. Pisteet kotiin rehellisyydestä. Monet sinua vanhemmatkin täällä selittävät, miten abortti on parasta lapselle ja muuta naurettavaa lätinää. Olet ainakin rehellinen: tapan lapseni, kun mullapa on siihen oikeus ja ihan vain siitä syystä, että saan viettää hauskaa ja helppoa nuoruutta ilman mitään vastuuta omista teoista, lällällää! Sillä lailla! Sitten vain pimpsa reippaasti kohti uusia seikkailuja. Maailma on sun ja muista ihmisistä viis! On siinä tytöllä ainakin rehellisyyttä, jos ei muita hyveitä tuon hedonismin ja narsismin keskeltä sitten löytyisikään.
Kiitos, niille harvoille jotka vastasivat ASIALLISESTI. Hankkisitte oman elämän ettekä tulis toisille saarnaamaan abortista. Se on jokaisen oma päätös, ja jokainen tekee niinku tekee. Enkä alunperinkään kysynyt mtn. tyyliin abortti vai elämä? vaan kysyin vain mielipidettänne siitä kannattaako mun kertoa tästä lapsen isälle, joka ei halua nähä mua enää ikinä. Ja mun mielestä mulla on riittävät syyt aborttiin. Jos ei oo valmis synnyttämään ja kasvattamaan lasta tai ei elämäntilanteen takia halua sitä on musta parempi tehä abortti ku antaa lapsen elää jossain perheessä jossa siitä ei välitetä, ja johon sitä ei oo toivottu. Miks mun pitäs pitää tää lapsi jos mua ei kiinnosta tippaakaan, v*ttu. Sori, mutta ottaa todella päähän.
"Miks mun pitäs pitää tää lapsi jos mua ei kiinnosta tippaakaan, v*ttu."
Kirjoita tämä itsellesi ylös paperille ja katso vaikka 30 vuoden päästä. Näytä vaikka mahdollisille lapsillesi tai lapsenlapsillesi, jos sinulla joskus tulevaisuudessa sellaisia on. Kehtaisitko? Entä jos oma äitisi olisi ajatellut samalla tavalla?
mitä tuo asia sinulle kuuluu?
Jos ap:n äiti olisi ajatellut tuolla tavalla niin mitä sitten? Jos minun äitini olisi ajatellut noin niin en minä sitä tietäisi, ei minua olisi ikinä ollut olemassa..
Jos mun äiti ois ajatellu samalla tavalla en olis olemassa. Mutta nyt ei olekaan mun äiti kyseessä vaan mä ja mun valinnat. Mietippä kuule sitä.
Joo, älä välitä näistä jehovista ja muista hihhuleista täällä. He ovat elämän katkeroittamia ihmisiä, jotka menetettyään oman merkityksellisen elämänsä eivät kykene muuta kuin moralisoimaan toisten valintoja. Sellaisilla ihmisillä ei ole silmissäni mitään arvoa. Kaikista eniten tuollaisia narsisteja ja laupiaita "hyväntekijöitä" kiukuttaa kuitenkin se, jos heidän lapsellisiin vuodatuksiinsa jättää vastaamatta, sillä heidän maailmansa pyörii vain heidän oman napansa ympärillä. Abortti voi kuitenkin tulla kenen tahansa kohdalle.
Todellakin valintasi on vain ja ainoastaan sinun, koska kyseessä on sinun kehosi ja sinun elämäsi ja aborttiin jokaisella oikeus sivistys- ja oikeusyhteiskunnassamme. Kuten kirjoitat, et taatusti pystyisi huolehtimaan lapsesta rakkaudella ja tarjoamaan tässä vaiheessa tasapainoista kotia. Siinä on jo riittävästi kypsää ajattelua ikäiseltäsi.
Tsemppiä itse toimenpiteeseen ja tulevaisuuteen!
...Sen nimittäin, että Näin Nuori ja Kykenemätön hoivaamaan lasta, on myös periaatteessa kykenemätön Harjoittamaan Yhdyntää, joka siis on keino saada lapsia. Jos ei pysty olemaan ilman Seksiä, niin muistaa nyt edes ehkäisyn,.... Jomman kumman puolelta.
jotka ovat kykeneväisiä hoitamaan lasta ja harjoittamaan yhdyntää eivätkä silti halua lapsia... Ja haluavat paljon seksiä.
Kerrotaan muuten, että se maistuu naiselle parhaimmalle vasta neljänkympin jälkeen :D
...Olen sitä mieltä ettei täs 30:n iässäkään hullummalta maistu, Eikä edes lapset ole este moiselle... *WirN*
Abortti on pelkästään sinun päätöksesi.Unohda tuollaiset "olet itsekäs" viestit. Asiahan on niin, että ketään ei ikinä saa pakottaa äidiksi.Jos et lasta halua, miten kukaan voi iki maailmassa vaatia sitä. Aborttiin riittävä syy on ettei halua lasta.
Se on täysin sun valinta.
Päätös on sinun, totta kai. Perusteesi ovat täysin järkeviä ja paikkansa pitäviä. Kuitenkin kannattaa ottaa huomioon se seikka, että naisen keho on luotu kantamaan sisällään lasta, ja elimistö lähtee heti mukaan raskauteen. Abortti ei ole fyysisesti eikä psyykkisesti todellakaan helppo juttu. Ymmärrän hyvin, että olet hyvin nuori vielä. Itse olin 25-vuotias tehdessäni abortin, koska koin itseni vielä niin nuoreksi ja kypsymättömäksi. Kuitenkin kaduin tosi paljon jälkeenpäin. Kaipasin lasta ihan hirveästi, vaikka raskauden aikana minulla ei lasta kohtaan ollut kovin voimakkaita tunteita. Abortti vaikuttaa koko elämään, lapsen tekeminen myös. Lasta ei saa enää takaisin, kun sen on menettänyt. Hän on esikoisesi. Se asia tulee vastaan jossakin vaiheessa abortin jälkeen, ja järkytys menetyksestä voi silloin olla suuri. Onko sinulla ketään aikuista, jonka kanssa voit keskustella asiasta? Keskusteluapua on saatavissa, ihan luottamuksellistakin.
Jos olisit lapsen isän paikalla, toivoisitko, että sinulle kerrottaisiin? Siitä saat parhaan vastauksen kysymykseesi.
Mitä lässytystä....tarkoitushan on juuri että "lapsi" eli alkio tässä menetetään, saadaan pois alta sotkemasta nuoren ihmisen elämää. Sen kummallisempaa tämä ei ole. Jos sinä kaduit, niin kaduit. Tämä tyttö tuskin kuitenkaan katuu.
oletko kertonut asiasta vanhemmillesi tai ystäville tai ylipäätänsä kenellekkään.. uskon että saisit heiltä varmasti paljon tukea.. kerro ensin jollekin nuista.. jos et kundille uskalla kertoa..
Mun raskaudesta tietää vain mun luotettavin ystävä, joka ei ikimaailmassa kertoisi asiasta kenellekään. Ollaan puhuttu tästä, ja se on myös mun kannalla, ja lupas tukee mua ja kaikkee. En mä ala sitä kundia tällä vaivata, sit tästä sais tietää kaikki, se nimittäin tuntee paljon mun tuttuja. Ja sä joka aiemmin sanoit tehnees abortin 25-vuotiaana: vaikka sä kaduit, se ei tarkota et mä katuisin tai tulisin katumaan. Kyllä tiiän, että lapsi on mun esikoinen, mitä sitten. Voin saada lapsen myöhemminkin. Mulle tää juttu on aivan yksinkertainen: abortin jälkeen voin olla ihan kuin mtn. ei olisi koskaan tapahtunutkaan, sillä mulle abortti on vain helpotus.
No, niin kai kun sinä oletkin aivan täysi LUUSERI. Kuvittelet varmasti, että sitten voit elää ihanaa elämää, menestyä ja matkustella. Minä tiedän yhden, joka ajatteli juuri noin lukioikäisenä ja teki abortin. Nyt se on ollut lukion jälkeen jo monta vuotta hanttihommissa (siivoomassa, kaupan kassalla) pikkupalkalla eikä puhettakaan matkustelusta tai mistään muustakaan. Jos ei nuorena opi, että aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan vaan joskus on joustettava, organisoitava asiat uudestaan ja otettava myös TOISET huomioon, ei tule pärjäämään nykyisessä koulutusjärjestelmässä eikä varsinkaan työelämässä! Vielä sinäkin pikkuneiti opit, että aina kaikki ei mene just niin kuin mieli tekee, vaikka kuinka tinttaroisi ja kiukuttelisi. Todennäköisesti saat abortin ilman vanhempiesi lupaa -valitettavasti- mutta en usko, että kukaan lääkäri sinua ihan helpolla päästää. Se kun on aika ikävä tilanne (siis lääkärin kannalta, jos ei muiden), jos sattuisit vaikka vuotamaan kuiviin tai kohtu pitäisi poistaa tai tapahtuisi joku muu komplikaatio, eikä vanhemmat olisi tietoisia. Joten ymmärtänet, minkä takia sinua sitten hieman tentataan siitä, mikset suostu kertomaan vanhemmille...
Se on pelkästään hyvä asia, että abortin saa ilman vanhempien lupaa. Onneksi, sillä muuten menisi monen nuoren naisen elämä pilalle, kun vanhemmat määräisivät sikiön kohtalosta.Onneksi näin ei sentään ole!!
Kyse ei mielestäni ole siitä että ko. tyttö luulee asioiden aina menevän mielensä mukaan. Hän haluaa kehittää itseään ja elää nuoruuttaan, ja ottamaan lapsia vastaan vasta silloin kun on henkisestikin siihen kypsä. Tyttö ei ole luuseri, hän kuuntelee sydäntään ja järkeään!
Helpotus on aboritin jälkeen usein ensimmäinen tunne - onhan hankala tilanne vihdoin "ohi". Helpotus ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja myöhemmin abortin tehneet naiset kärsivät usein vaikeistakin oireista, kuten masennuksesta ja surusta, itsetunnon laskusta tai parisuhdeongelmista. Et voi mitenkän tietää tai aavistaa sitä etukäteen. Minä en ainakaan voinut. Abortissa on aina kyse kuolemasta, se tekee siitä niin vaikean asian. Naisen keho, joka kantaa sisällään lasta ja on kaikin tavoin valmistautunut uuden elämän luomiseen, kaipaa ja suree menetettyä lasta. Siinä eivät valitettavasti järkisyyt, ei nuoruuden ja vapauden tai vastuuttomuuden korostaminen, naisen oikeuksiin vetoaminen tms. auta. Abortti on keholle ja varsinkin sydämelle iso shokki. Se haavoittaa ihmisen sisintä todella paljon. En osaa sanoa, mikä tässä elämässä on oikein, mutta abortin jälkeisen surun kokeneena en suosittele kokemusta kenellekään, en varsinkaan nuorelle ihmiselle.
Jos haluat pitää aborttisi salassa, se onnistuu kyllä. Niin tekevät useimmat naiset tässä maassa. Mutta kuka on kanssasi sitten, kun suru tulee pintaan? Tietävätkö vanhempasi? Entäpä lapsen isä, eikö hänellä ole oikeutta tietää esikoisestaan ja olla tekemässä päätöstä hänen kohtalostaan kanssasi?
Te olette nuoria, mutta kun on kyse uudesta ihmisestä, te olette täysin vastuullisia hänen elämästään. Sitä vastuuta ei voi paeta aborttiin. Vastuu seuraa abortin jälkeen mukana, ja voi aiheuttaa syyllisyyttä jälkeenpäin, vaikka sitä voi olla vaikea kuvitella tässä paniikkitilanteessa. Jos kuitenkin ajattelet, että abortti on peruutusnappula, voin taata, että sitä se ei ole. Tai kyllä, kyllä se lopettaa elämän, joka tuntuu nyt niin kovin ei-toivotulta. Mutta sillä on toisenlaisia seurauksia, sillä ihminen on rakennettu tuntemaan myös vanhemmuuden tunteita (jotka itsellänikin heräsivät vasta abortin jälkeen). Syvällä sydämessä ja vaistotoiminnan keskuksessa abortti aiheuttaa suuren järkytyksen ja menetyksen tunteen. Jos katsot lapsesi ultraäänikuvaa tai selaat kirjaa sikiönkehityksestä, se voisi antaa sinulle vihiä syvemmistä tunteistasi lastasi kohtaan. Jos et sitä halua tehdä, olet kieltämisvaiheessa, ja sitten shokki tulee jälkeenpäin. Niin yksinkertaista se on.
on sairasta että ensin haukutaan (tosissaan nuori tyttö joka ei ole valmis äidiksi ja haluaa abortin)siitä abortista ja sit kun toinen samanikäinen tulee ja sanoo että odottaa vauvaa,koulut kesken jne... niin se haukutaan sit siitä että "ton ikäsenä teet ja annat soskujen elättää" plaah,plaah.... siis mikä loppujen lopuksi on oikea ratkaisu? onko sellaista? kyllä ihmiset tietää itse tekonsa ja kantaa niistä seuraukset ilman muitten moralisointia oikeasta ja väärästä...olisiko parempi että vauva syntyy ja jää heitteille?sitten tyttö ilmeisesti saisi haukut siitä?
On todellakin hyvin yksilöllistä miten ihminen käsittelee abortin jälkeen asiaa mielessään.Riippuu todellakin ihmisestä ja vallitsevasta ympäristöstä.Jotkut katuvat jälkeenpäin ja kärsivät ns.omantunnon tuskia ja toiset ovat ovat abortin jälkeenkin varmoja päättäneensä oikein ja jatkavat elämäänsä.Ei voi sanoa toiselle,että "näin ja näin sulle käy jos abortin teet!"Jokaisella on omat vallitsevat moraalinsa ja käsityksensä asiasta.On totta,että nuorella iällä abortti on erittäin hankala ja pelottava asia kokea,mutta kertakaikkisesti tälläiset "pelottelut"omalla kokemuksilla ei auta.Ei todella.
Ei ole kysymys haukkumisesta tai moralisoinnista. Kerroin asiasta oman näkemykseni oman kokemukseni valossa. Olenhan itsekin ollut siinä tilanteessa, että olen rynnännyt aborttiin sinisilmäisenä, kuvitellen elämän palaavan ennalleen abortin jälkeen. Kyllä on aivan totta, että jokainen kantaa valintansa seuraukset itse. Mutta on hyvä tehdä myös hyvin informoitu päätös. Itse olisin ainakin ollut kiitollinen, jos minulle olisi ennen omaa aborttiani kerrottu sen mahdollisista seurauksista. Tästä asiasta on voitava puhua, vaikka aihe on vaikea.
Ja kyllä, nuori tyttö on joka tapauksessa vastuussa vauvastaan, valitsipa hän abortoida tai synnyttää sen. Sormella osoitteleva, ylimielinen moralisointi on aivan turhaa, eikä kukaan ihminen voi toista arvostella, siitä olen samaa mieltä. Silti voin sanoa omana kokemuksenani, että vanhemman ja lapsen välille syntyy voimakas biologinen side jo raskauden alkuvaiheessa. Sillä ei ole moralisoinnin kanssa mitään tekemistä, jos totean, että siteen katkaisemisella voi olla äidille vakavatkin seuraukset.
Ei se ole Kirjoihin kirjoitettu, jos lasta ei tahdo nyt... Antaisi lapsen syntyä, ja sittenhän vasta sen näkee miten käy. Kai ihmisillä on sen verta järkeä hatussaan (normaalilla ihmisellä) Jotta tajuaa ettei lasta voi jättää heitteille. Antaa adoptoitavaksi, tai moni sukulainenkin on valmis kasvattamaan lapsen jne...
Vaihtoehdot puntariin :)
Olen kanssasi samaa mieltä. Jos nuori nainen ei kykene edes ajattelemaan millainen se sikiö on ja millaiseksi hänen elämänsä muodustuu abortin jälkeen, niin ei hän ole silloin kypsä tekemään aborttiakaan. Kuten minkä tahansa muun suuren salaisuuden kanssa, niin yksin siinä jää kun ei voi kertoa muille asiasta. Ja ne tunteet saattavat nousta pintaan vasta vuosien päästä. Sitä paitsi miten joku teiniystävä voisi auttaa surun ja tuskan käsittelyssä, sillä harvalla sen ikäisellä on vielä tarpeeksi tietoa ja kokemusta abortin tehneistä naisista.
Suosittelenkin että hakeudut ainakin psykologille juttelemaan tunteistasi abortin jälkeen, niin saat käsiteltyä tunteitasi rauhassa.
Kiitos viestistäsi. Oli kiva huomata, että täällä käy muitakin, joilla on samansuuntaisia ajatuksia. 16-vuotias on harvoin kypsä sen enempää lapsentekoon kuin aborttiinkaan. Tosin en tiedä, onko ihminen jälkimmäiseen koskaan "kypsä" tai onko se edes oikea termi asialle. Abortin jälkeistä olotilaa ei oman kokemukseni mukaan voi kovin hyvin ennakoida. Itsensä täytyy aina kovettaa tietyllä tapaa, kun aborttiin menee. Ei sitä muuten kestä. Järjellä sen voi sulattaa, mutta tunnetasolla asia on ihan toinen. Kovetetut tunteet pulpahtavat pintaan sitten myöhemmin, joillakin heti, toisilla vuosien kuluttua.
Kypsyys lapsentekoon on toinen asia. Äitiyteen voi aina kypsyä. Luonto kypsyttää ja kasvattaa, se on yksi oleellinen asia. Äidinvaistot lähetävät toimimaan useimmilla ihan itsestään, vaikka nainen olisi nuorikin. Äiti kasvaa lapsen mukana. Tietenkin 16-vuotias on äitinä erilainen kuin vaikkapa 26- tai 36-vuotias nainen. Mutta varsinkin jos isovanhemmat ovat tukena, se on ihan toimiva yhtälö.
Mitä omaan toipumiseeni tulee, kiitos vinkistä, jos se oli minulle suunnattu. Olenkin jo käynyt psykologilla, ja se on ollut ihan ehdottoman tärkeää abortin jälkeisen masennuksen työstämisessä, samoin käymäni vertaistukiryhmä.
Ennen äidiksi tultiin ensimmäistä kertaa pääasiassa juuri teini-ikäisinä. Luonto on tehnyt hedelmällisimmäksi iäksi kahdenkymmenen vuoden ja pikkuhiljaa alkaa hedelmällisyys tippua kahdenkymmenenviiden vuoden jälkeen. Tämän tulisi kertoa jo jotakin siitä, missä iässä on terveellisintä ja biologisesti se paras aika ottaa lapsia vastaan. Nuoren äidin jaksaminen on ihan erilaista kuin työelämään tottuneen oravanpyörä-naisen. Samoin sellaista kulttuurikuilua ei ehdi tulla lapsen ja äidin välille, kuin mitä viisikymppisen ja 15-vuotiaan. Äitiyteen on aikaa oppia 9 kuukautta ja kehon muuttuessa varmasti myös mielikin muuttuu.
Mitä tulee psykologilla käyntiin, niin suosittelisin jokaiselle abortin tehneelle sitä. Sillä vaikeista kokemuksista, kuten abortista, on hyvin hankala päästä irti ilman asiantuntevaa apua. Sitä tarvitsee syystä jos toisesta kuuntelevaa korvaa ja monikaan läheinen ei pysty ymmärtämään samalla tavalla kuin mielen asiantuntija.
Itseäni harmittaa se, että turhahan täällä on sinsänsä edes koko asiasta puhua, koska ei kukaan kuuntele eikä kenenkään aborttia aikovan mielipidettä voi juurikaan muuttaa. "Vastustajilla" ja "puolustajilla" on omat vankat mielipiteensä eikä kumpikaan toki tule vastaan, ymmärrän sen omastakin näkökulmastani.
Viisaita sanoja. Olet oikeassa niiden leirien suhteen. Tuntuu, että ihmiset linnottautuvat perusteidensa ja näkökantojensa taakse. Täytyy kuitenkin sanoa, että itse aborttia harkitessani kävin täällä samaisella keskustelupalstalla, etsien näkökantoja ja kokemuksia niiltä, joilla niitä olisi tarjota. Siksi luulen, että joku "klikkiytymätön" voi saada ajatteluunsa uusia aineksia lukiessaan tätä kirjoittelua. Eihän tästä asiasta juuri muualla keskustella kuin netissä, anonyymiteetin turvin.
Kuitenkin soisin, että olipa kanta aborttiin mikä tahansa, jäisivät syyttelyt ja tölvimiset keskustelusta pois, vaikka nimettöminä (osa meistä ainakin) kirjoitetaankin. Negatiiviset viestit käännyttivät minutkin pois tältä palstalta silloin, kun olin päätöstä harkitsemassa. Ruma kielenkäyttö ja toisia tuomitseva asenne eivät taatusti rakenna mitään arvokasta, ja lisäksi aihe on niin arka, etteivät sen kanssa painivat ihmiset kestä syyttelyä. Paineita on ihan tarpeeksi muutekin. Ihmisiä tässä kaikki ollaan.
Teet miten itse haluat abortin ja kertomisen suhteen.Siihen ei KENELLÄKÄÄN ole mitään sanottavaa.
OK, ei kai kenenkään mielestä abortti ole maailman paras juttu, mutta joskus se on ainoa oikea ratkaisu. Varsinkin tässä tilanteessa! Tuo tyttö on jopa ikäisekseen todella kypsymätön ja minä-keskeinen. Kai se nyt on ihan selvää, että tuollaiset puheet opiskelusta ja matkustelusta voi jättää ihan omaan arvoonsa. Ei kai kukaan nyt uskokaan, että tuollaisesta ihan oikeasti olisi viidenkään vuoden päästä muuhun kuin levittämään reisiään yhden illan hoidoille jos ei mitään muutosta kehityksessä tapahdu... MUTTA onko sitten parempi että sillä on sitten vielä lapsi hoidettavana kun ei itsestäkään osaa huolehtia?! Miten joku yhden illan juttuja harrastava keskenkasvuinen voi alkaa kasvattaa lasta? Hei haloo nyt... Enemmän oisin huolissani noista jutuista että "kyllähän mä sitten myöhemmin voin saada lapsia". Eikä olisi kannattavampaa toivoa, että tyttö tekee abortin eikä toivottavasti sen jälkeen enää voi tulla raskaaksi... Niin sitten ei tarvitse ainakaan miettiä enää uudestaan aborttia.
Tee itse päätöksesi, ei sun kenellekään tarvitse kertoa, kun päätöksen olet kuitenkin jo tehnyt. Hoidat sitten sen koulus, koet vanhojenpäivät ja abiristeilyt... Mietit tulevaisuutta sitten myöhemmin. Ei kukaan nuori sitten ihan oman onnen nojaan jää, kyllä sullekin vielä jotain löytyy... Ehkä jossain vaiheessa joutuu vähän palaamaan maan pinnalle ja jos sitten tuntuu, että teit väärän päätöksen, niin saat varmasti tukea ja pääset juttelemaan jonkun kanssa ja saat asias kuntoon....
Ei ole mitään järkeä kertoa pojalle tilanteesta. Jos ette kerran edes seurustele. Ongelma on yksin sinun, kun et ole huolehtinut asioistasi. Jätit viestisi 10 päivää sitten, joten ehkäpä abortti on tehty jo? Toivottavasti et ole puhunut pojalle? Nauraa sulle kavereittensa kanssa ja saat kuulla pilkkaa. Yritä kestää. Sinun tapauksessasi ymmärrän abortin. Jaksele!
Huomenna on aika aborttiin, heti aamuksi sain. En oo kertonut jätkälle lapsesta. Miks kuvittelet sen nauravan mulle kavereidensa kanssa ja pilkkaavan mua, jos se tietäs? Ei mussa tai mun teoissa oo mtn. pilkattavaa.
"Ei mussa tai mun teoissa oo mtn. pilkattavaa."
Voi itku :D Joo, okei. Olin itse lukiossa tuossa vielä reilu 5 vuotta sitten enkä usko, että asenteet on kauheasti sittemmin muuttuneet... Joo, tietysti olet varmaan tosi nätti ja nuori lukiolainen, jolla on mukavasti sosiaalista elämää. Näitä on kyllä nähty. Kyllä ihmiset on kuule niin pirullisia loppujen lopuksi, että toki ollaan reiluja ja ystävällisiä, mutta sitten selän takana... Ei nyt pahalla. Muistan lukiosta yhden tytön, joka oli ns. "suosittu" ja vieläpä hyvä koulussa, mutta Siinä Mielessä vastuuton ja sen aborttikin oli lopulta kaikkien tiedossa (yksi hyvä kaveri tietää -> kohta koko koulu tietää). Henkilökohtaisesti mua lähinnä säälittää tällaiset tapaukset, mutta ymmärrän tavallaan myös että jotkut puhuu rumaankin sävyyn... Et ehkä itse tiedosta tätä, koska ilmeisesti sinun ja lähipiirisi mielestä on ihan jees päätyä ventovieraan kanssa petiin ja tehdä jopa abortti, ja varmasti monet muutkin tekee hölmöyksiä nuorena, niin kyllä siitä silti tietynlaisen maineen saa... Varmaan sullakin sisäinen ääni sanoo, että parempi olla puhumatta tällaisista seksiseikkailuista ja aborteista omille vanhemmille, koulukavereille tai muille tutuille... Eihän kukaan tietenkään päin naamaa mitään sano tai ala tuomitsemaan, mutta kyllä tuollaista käytöstä ihan totta pilkataan. Anteeks nyt vaan... Taidat todella kaivata palautusta maan pinnalle... :( Enkä ole mikään uskovainen seurakuntanuori ollut itse ja hauskaakin on pidetty, mutta silti voi käyttää aktiivisemmin sitä yläpäätä eikä alapäätä... Jos ei omat periaatteet sano sen vertaa, niin edes sitten oman maineensa takia...
Ehkä muutat yön aikana mielipiteesi?
Tai sitten pidät vieläkin ajattelet noin. Tee edes valistunut päätös ja tiedä mitä olet tekemässä. Myöhemmin et sitten kadu ettet ainakaan tiennyt.
(Sivun kuvat saattavat järkyttää)
http://www.abortiontv.com/Pics/AbortionPictures-FirstTrimester.htm
kehitysmaita. Suomessa aborttiin on joka naisella OIKEUS!