Valittu vai määrätty

Ennen perinnönjakoa pitää pesä selvittää (sisältää perunkirjoituksen ja pesän velkojen maksamisen).

Kuolinpesän osakkaat voivat itse hoitaa pesänselvityksen tai sitten he voivat hakea siihen ulkopuolisen pesänselvittäjän.

Riitaisissa tai velkaisissa pesissä kuolinpesälle voidaan hakea pesänselvittäjä. Velkaisissa pesissä pesänselvittäjän hakemisen laiminlyönti voi aiheuttaa osakkaille henk.kohtaisen velkavastuun.

Selvittäjän määrääminen lakkauttaa osakkaiden oikeuden määrätä jäämistöä koskevista asioista ja yleisvaltuus on siirtynyt jakajalle. Selvittäjän määrää yleensä tehtäväänsä tuomioistuin (vainajan viimeisen kotiopaikan käräjäoikeus).

Selvittäjää voi hakea kuka tahansa osakkaista, vaikka muut vastustaisivat. Myös testmentin toimeenpanijalla on oikeus hakea selvittäjää, lisäksi pesän osakkaan ulosmittausvelkoja voi hakea selvittäjää. Myös muilla tahoilla voi olla tähän oikeus, kunhan perustelevat hakemuksensa.

Pesänselvittäjä on määrättävä, jos hakija näyttää toteen, että määräyksen antaminen on hänen oikeutensa toteuttamiseksi tarpeen. Perustellun hakemuksen voi tehdä esim. erityistestamentin- eli legaatinsaaja tai pesän velkoja.

Yleensä pesänselvittäjän on oltava juristi. Käräjäoikeus antaa selvittäjälle määräyskirjan. Jos joku esiintyy selvittäjänä, on häntä syytä pyytää esittämään määräyskirja. Määräys koskee ainoastaan sitä kuolinpesää, joka määräyskirjassa on mainuittu (esim. ei siinä mainitsematonta puolison kuolinpesää).

Lähde: Naisen lakikirja (Leena Linnainmaa)