Olen lukenut tältä palstalta monenmoisia kirjoituksia isovanhemmuudesta ja ongelmista joita syntyy kun eri sukupolvet törmäävät toisiinsa erillaisine kasvatustapoineen.Olisiko kuitenkin hyvä muistaa, että juuri se sinun inhoamasi isovanhempi on kasvattanut ehkäpä puolisosi( ei se isoäiti tai isä voi olla niin huono kasvattaja, kun on Sinullekkin kelvannut heidän jälkikasvu...!) ja on ehkäpä tehnyt sen erilaisessa yhteiskunnassa ja eri aikana, jolloin esim.valmiruoat eivät olleet itsestäänselvyys saatikka mikroaaltouuni.
Ajat ovat muuttuneet, mehän nykyaikaiset ihmiset olemme sivistyneitä ja suvaitsevaisia ja käymme ulkomaillakin ihmettelemässä maailman menoa ja maksamme siitä, että tutustumme erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin ja elämäntapoihin.Miksi emme voi sietää sitten sitä yhtä viikonloppua isovanhempien luona."kun he tekevät kaiken NIIN VÄÄRIN meidän pikku kullannuppujen kanssa.Liikaa karkkia, liikaa sitä, liikaa tätä...."He eivät saisi hössöttää, eivätkä kertoa mielipiteitään kasvatuksesta ja auta armias jos he sanovat "että ennen aikaan tehtiin näin.." Isovanhemmat kun ovat NIIN TYHMIÄ, että he eivät tajua nykyaikaa ja nykyaikaisia kasvatusmenetelmiä ym.
Mutta emmekö voisi suoda heille sitä iloa, että kun heillä on aikaa hössöttää lastenlapsilleen asioita mitä heillä ei välttämättä ollut omien lasten kanssa, niin antaa palaa!!.Voihan sitä lapsille antaa hyvät muistot mummolassa käynnistä, jonka muistaa vielä aikuisenakin ja voi sanoa, "että ai, kun o0limme mummolassa niinsiellä sai aina herkkuja ja mummo jaksoi tehdä asioita meidän iloksemme".Sillä rehellisesti :Kuinka moni teistä uskoo, että mummot laittavat pöydän koreaksi vain piruillakseen, tai ostavat karkkia lapsillenne silkkaa ilkeyttään...?.
Ehkä me kaikki olemme jonain päivänä mummoja ja vaareja enkä haluaisi omien lasteni sanovan, että minä en tiedä mistään mitään, enkä ymmärrä kasvatuksesta enkä mistään nykyaikaisesta jutusta mitään.Haluisin omien lasteni kunnioittavan minua, enkä haluaisi tuntea olevani vihollinen jos ostan karkkia lastenlapsilleni.
Tulipa tästä pitkä juttu, toivottavasti jaksoitte pysyä mukana ajatuksenjuoksussani.Lopuksi haluan ainakin kiittää ja kumartaa omaa mummoani, joka on nyt 75 v. ja yksi parhaista ystävistäni ja upea omien lapsieni isoisoäiti, joka jaksaa kumartua vielä leikkimään meidän 1 v ja 9 kk vanhan pojan puoleen ja hössöttää, vaikkei tarvitsisikaan.
Olkaamme suvaitsevaisia omia kasvattajiamme kohtaan, emmehän mekään tee kaikkea aina oikein..? =)
Ajat ovat muuttuneet, mehän nykyaikaiset ihmiset olemme sivistyneitä ja suvaitsevaisia ja käymme ulkomaillakin ihmettelemässä maailman menoa ja maksamme siitä, että tutustumme erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin ja elämäntapoihin.Miksi emme voi sietää sitten sitä yhtä viikonloppua isovanhempien luona."kun he tekevät kaiken NIIN VÄÄRIN meidän pikku kullannuppujen kanssa.Liikaa karkkia, liikaa sitä, liikaa tätä...."He eivät saisi hössöttää, eivätkä kertoa mielipiteitään kasvatuksesta ja auta armias jos he sanovat "että ennen aikaan tehtiin näin.." Isovanhemmat kun ovat NIIN TYHMIÄ, että he eivät tajua nykyaikaa ja nykyaikaisia kasvatusmenetelmiä ym.
Mutta emmekö voisi suoda heille sitä iloa, että kun heillä on aikaa hössöttää lastenlapsilleen asioita mitä heillä ei välttämättä ollut omien lasten kanssa, niin antaa palaa!!.Voihan sitä lapsille antaa hyvät muistot mummolassa käynnistä, jonka muistaa vielä aikuisenakin ja voi sanoa, "että ai, kun o0limme mummolassa niinsiellä sai aina herkkuja ja mummo jaksoi tehdä asioita meidän iloksemme".Sillä rehellisesti :Kuinka moni teistä uskoo, että mummot laittavat pöydän koreaksi vain piruillakseen, tai ostavat karkkia lapsillenne silkkaa ilkeyttään...?.
Ehkä me kaikki olemme jonain päivänä mummoja ja vaareja enkä haluaisi omien lasteni sanovan, että minä en tiedä mistään mitään, enkä ymmärrä kasvatuksesta enkä mistään nykyaikaisesta jutusta mitään.Haluisin omien lasteni kunnioittavan minua, enkä haluaisi tuntea olevani vihollinen jos ostan karkkia lastenlapsilleni.
Tulipa tästä pitkä juttu, toivottavasti jaksoitte pysyä mukana ajatuksenjuoksussani.Lopuksi haluan ainakin kiittää ja kumartaa omaa mummoani, joka on nyt 75 v. ja yksi parhaista ystävistäni ja upea omien lapsieni isoisoäiti, joka jaksaa kumartua vielä leikkimään meidän 1 v ja 9 kk vanhan pojan puoleen ja hössöttää, vaikkei tarvitsisikaan.
Olkaamme suvaitsevaisia omia kasvattajiamme kohtaan, emmehän mekään tee kaikkea aina oikein..? =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kirjoituksestasi, niitä saa lukea täältä todella harvoin. On hienoa että osaat ajatella noin järkevästi ja ottaa huomioon ne parjatut isovanhemmat :) Iloista ja menestyksekästä syksyä sinulle :))
Hyvää syksyä sinullekkin =) Eksyin vahingossa tänne palstalle ja olin huuli pyöreänä mielipiteistä, jotka vähättelivät ja suorastaan halveksuivat isovanhempia.
Toki erilaisia ihmisiä on ja ristiriitoja sukupolvien välillä, mutta kun täällä kirjoitetaan raivostuneita mielipiteitä siitä, että mummi laittoi pöydän koreaksi ja antoi lapsille karkkia.Varmaan isompiakin ongelmia elämässä on kuin passaava mummo.=)))
Mummoni on ollut äitini yksinhuoltaja aikana jolloin se ei ollut niin yleistä ja hyväksyttyä kuin nykyään.
Mummoni on älykäs ja viisas nainen joka on sopivassa suhteessa muistanut lelliä ja kasvattaa meistä 2lapsenlapsestaan kunnon kansalaisia.
On ihanaa antaa mummolleni lahjaksi lapsenlapsenlapsi ja sanomattakin selvää että mummo on jo nyt osallistunut vielä 86vuotiaana innostuneesti odottamiseen ja käynyt jopa vauvanvaatteita hypistelemässä kaupassa.
Hössötys vain jatkuu ja jatkuu :)
Meidänkin mummo on 86-vuotias ja pirteä, reipas ja positiivista elämäniloa täynnä :) Meille lapsenlapsille hän on ollut tärkeä auktoriteetti, joka on ennen kaikkea opettanut perheen, inhimillisyyden ja uskollisuuden merkitystä. Hän opetti meidät tytöt tekemään töitä ja muistaa myös aina kehua tarpeeksi ja antaa positiivista palautetta pienistäkin asioista. Lievästi autistinen pikkuveljeni tuskin olisi selvinnyt hyvään opiskelupaikkaan ja parempaan elämään ilman mummon tarmokkuutta, vaikka en tietenkään halua vähätellä vanhempienikaan roolia. Mummo ei koskaan hemmotellut tyrkyttämällä meille karkkia vaan tarjoamalla hyvän kakkoskodin, jossa hyvää ruokaa, seuraa ja turvallista oloa on riittänyt aina aikuisikään saakka.
Samanlainen esikuva hän on omille lapsilleni ja ollut innolla mukana heidän elämässään alusta alkaen. Yleensä hän kyselee jo vähintään kuukautta aiemmin lasten syntymä- ja nimipäivälahjatoiveista. Isomummo tai "tuplamummo" vie lapsia mielellään ulkoilemaan ja opettaa luonnon merkitystä, silloin kun vanhemmat tai isovanhemmat eivät ehdi tai tarvitsevat omaa aikaa. Keneltäkään muulta lapseni eivät voi ammentaa yhtä paljon elämänkokemusta ja elämästäselviytymiskeinoja kuin mummoltani. Olen todella kiitollinen, että hän saa olla kasvattamassa lapsiani tähän kovaan maailmaan.