Ollaan aloittelemassa rakentamista ja kun itse
en tiedä mitään ja mies tuntuu 'tietävän kaiken' niin ei hänen kanssaan voi kovin rakentavasti erilaisista vaihtoehdoista keskustella.
Auttakaa siis taidon ja tiedon miehet naista.
Kysymys olisi, millaista lämmitysjärjestelmää taloon hankitaan. Mies on sitä mieltä että maalämpöpumppu on ainoa oikea, lopulta edullinen ja kannattava ratkaisu.Ei juuri ole vaivautunut muista ratkaisuista mitään selvittämään.
Meilläpä vaan on sellanen tontti että vieressä kulkee maakaasu,kaukolämpö ja ties mitkä putket.
Olen näissä keskusteluissa huomannut että ei se maalämpöpumppu automaattisesti takaa mitään parasta tulosta pitkälläkään tähtäimeilä?
Kalliskin kuulemma on. Helkkarin kallis.
Talo on n. 150 neliöinen 1/2 kerroksinen lammin kivitalo.
Mitäs sanotte?
Olisiko asiantuntevia kommentteja joita voisin heittää keskusteluun kun mies ei tunnu muuten
kuuntelevan.
en tiedä mitään ja mies tuntuu 'tietävän kaiken' niin ei hänen kanssaan voi kovin rakentavasti erilaisista vaihtoehdoista keskustella.
Auttakaa siis taidon ja tiedon miehet naista.
Kysymys olisi, millaista lämmitysjärjestelmää taloon hankitaan. Mies on sitä mieltä että maalämpöpumppu on ainoa oikea, lopulta edullinen ja kannattava ratkaisu.Ei juuri ole vaivautunut muista ratkaisuista mitään selvittämään.
Meilläpä vaan on sellanen tontti että vieressä kulkee maakaasu,kaukolämpö ja ties mitkä putket.
Olen näissä keskusteluissa huomannut että ei se maalämpöpumppu automaattisesti takaa mitään parasta tulosta pitkälläkään tähtäimeilä?
Kalliskin kuulemma on. Helkkarin kallis.
Talo on n. 150 neliöinen 1/2 kerroksinen lammin kivitalo.
Mitäs sanotte?
Olisiko asiantuntevia kommentteja joita voisin heittää keskusteluun kun mies ei tunnu muuten
kuuntelevan.
Vastaukset 44
Vanhimmat
kaukolämpöputket niin ei kannata ottaa riskiä ja laittaa maalämpöä. Ehdotomasti valmiiseen putkeen vaan talo kiinni, jälleenmyyntiarvokin suurempi kuin vanhoilla laitteilla.
ihmettelen vaan
pumppu ottaaa lopputilin kun viettää ydeksänvuotis päiviään. Uusitaan pumppu ja kuluja tulee 4-5k€.
Ja nyt ei sitten kannata kertoa siitä kummin sedän mummon kaimasta jolla on jo 15 vuotta vanha pumppu.
1) jos pumppu leviää ennen aikojaan sen korvaa takuu tai kotivakuutus
2) kompressorin uusinta maksaa MAX 1000-3000€ (5 vuotta vanhan kompuran vaihto maksaa jotain 300€ tai sinnepäin koska loput maksaa vakuutus)
3) synnyin kodin naapurissa on 24 vuotias pumppu josta on uusittu kompura kertaalleen
www.maalampofoorumi.fi ja sieltä ongelmat
Jos avioliittonne on jo nyt sellaisella tolalla, että et usko miestäsi, vaan ennemmin tällaista humpuukipalstaa, niin ei kannata sitä taloakaan rakentaa.
En tarkoita etteikö nainenkin voisi päättää mitä lämmitysjärjestelmää taloon laitetaan, mutta olisitko kauhean onnellinen, jos aviomiehesi kyselisi kodin kuvalehden keskustelufoorumilla, että onko harmaa sohva ainoa oikea meidän olohuoneeseen, kun vaimo ei suostu muusta puhumaankaan ja onhan noita muitakin värejä.
Kunnioittakaa vaimot miehiänne sen verran, että jos miehenne on jotain mieltä ja ei siitä mielipiteestä luovu, niin on hän silloin asioista selvääkin ottanut!!
Kun talonne on vain puoli kerrosta, lämmitettävää on niin vähän, että kannattaa laittaa investointikustannuksilta edullisin lämmitys (tosin patterilämmitys on nuijan näköinen). Kaukolämmössä olette riippuvaisempia pyydetyistä hinnoista; sähköä voi paremmin kilpailuttaa. Maalämpö on edullinen. Usko ja kunnioita miestäsi,tai sitten kannattaa ottaa jo tässä vaiheessa avioero, jos ette voi keskustella rakentavasti.
Käyppä Maikki Motivan sivuilla tekemässä vertailu mikä lämmitysmuoto olisi kokonaistaloudellisin. Arvelen, että se olisi teidän tapauksessa kaikesta huolimatta sähkölämmitys, ryyditettynä ilmalämpöpumpulla. Tee vertailu ja tulosta tulos ja lyö se miehesi eteen. Avierohakemuksen voi laittaa liitteeksi, niin eiköhän synny keskustelua.
Niin sitten ei ole syytä tehdä lapsia. Idiotismi kun periytyy...
150m2 talossa se kaukolämpö ois varmaan tämän hetken kustannustehokas ratkaisu
15 vuoden päästä maalämpö luultavasti olisi kustannustehokkain
eli kannattaa valita sen mukaan kuinka pitkällä aikäjänteellä haluaa sijoittaa
lisää maalämmöstä
www.maalampofoorumi.fi
että kustannustehokkain ratkaisu on nyt suorasähkö vesikiertoisella lattialämmöllä, jolloin lämmönlähteen voi vaihtaa ja 15 kuluttua...en osaa ennustaa, mutta hyvinkin se voi olla suorasähkö.
Sähkönhinta on tällä hetkellä keinotekoisen korkealla, koska Fortum ja Vattenfall ovat saaneet probagandansa läpi. Ja tämähän on sitä huuhaata, että sähkö on muualla euroopassa kalliimpaa. Onhan se kuluttajalle, mutta tuottaja hinnassa ei ole juuri eroa. Mutta muualla sähköä verotetaan ankarasti ja meillä ei, koska täällä se on peruselintarvike niin monelle.
en jaksa uskoa että minun elinaikana energia alkaisi halpenemaan...
jos laittaa vesikiertoisen lattialämmön niin minun mielestä se ois järkevä tehdä tulistinvaraajalla johon saa sitten joskus minkämöisen maalämmön tahansa kytkettyä tai vaikka ilma-vesilämpöpumpun.
Teillä on talossa sen verran vähän eliöitä että todennäköisesti järkevintä olisi laittaa suora sähkö, varaava takka ja ILP. Maalämpöä ei kannata edes harkita ja kaukolämpökin tulee investointikuluiltaan ja käytössä kalliimmaksi.
Kannattaa laskea tarkkaan ennen kuin päättää sähkön ja kaukolämmön välillä.
Ainoa oikea lämmitysratkaisu on kaukolämpö jos putket vieressä menee täysin huoltovapaa , 1pv kojeiden asennus hommissa menee.
onko jo ero
...selvittämässä eri lämmitystavoilla toteutuvaa energian "todellista" hintaa. Laskentaa olen suorittanut siten, että lämmitysjärjestelmän perustamiskustannukset jaetaan talon pitoaikana kertyville kilowattitunneille (korot tietysti huomioiden).
Ensimmäiset maistiaiset tuloksista:
http://www.taloapu.fi/kuvat/yhteenveto.jpg
Maalämpö näyttäisi edullisimmalta yli 20 MWh/a energiankäytöllä - eli sitä ei kannata ihan pieneen mökkiin laittaa.
Toinen seikka, joka kannattaa huomioida on se, että maalämpölaitos tulee yli 10.000 euroa kalliimmaksi perustaa kuin suorasähkö.
Jos laitteiston perusinvestoinnit jaetaan vaikkapa 15 vuodelle - koko teknistaloudellisen pitoajan sijasta - niin suorasähkön kilpailukyky paranee olennaisesti.
http://www.taloapu.fi/kuvat/yhteenveto_15.jpg
Maa-, kauko- tai pellettilämpö on siis kannattavampaa vain silloin, kun talo on tarkoitus pitää pitkään. Toisaalta, jos taloa myydessä saa lisähintaa sillä perusteella, että talossa on maalämpö tai muu kalliimpi järjestelmä, niin tilanne taas vastaa paremmin tuota ensimmäistä kuviota.
Hieno käppyrä.
Olisi kiva tietää että oletko laskenut maalämmön kustannuksiin mukaan lämpökaivon vai et? Tuolla nimittäin tulee jokunen tonni lisää alkuinvestointiin, ja ainakin näillä eteläsuomen pienillä tonteilla tuo lämpökaivo on se todellisempi vaihtoehto.
Samoin uusi käppyrä kombinaatiolle suorasähkö ILP olisi hyödyllinen.
...käppyrät on pyritty tekemään todellisin luvuin. Itseasiassa tiedot on osittain kerätty sfnet.keskustelu.rakentaminen ryhmässä keskustelevien omista hankkeista.
Suorasähkö ILP tulee mukaan, kunhan saamme lähtoetietoja riittävästi kokoon.
pitkään kaikkia vaihtoehtoja emmekä lopulta ottaneet maalämpöä. Meille se olisi maksanut yli 20k€ isoon taloon eikä ikinä olisi maksanut itseään takaisin. Miksikö - koska sen käyttöön tarvitaan kuitenkin sähköä ja laitteen huolto/vaihtoikä on vain n. 10-15v. Jos tuolle ajalle laskee hinnan niin se on korkeampi kuin esim kaukolämpö tai sähkö. Kaukoa emme vielä saaneet, otimme sähkölämmön.
naisrakentaja myös
kompressorin vaihto on erisuuruinen huolto kuin alkuinvestointi
isossa talossa maalämpö kannattaa aina
Tutustu esim. netissä meneillä olevaan ilmstomuutokseen ja mieti miten voisit itse vaikuttaa...
Meidän uuteen tulee maalämpö ihan ekologisista syistä.
Kun aletaan pohtia ekologisia syitä, niin kannattaa tehdä asia kerralla kunnolla. Mikä on lämpöpumpun(pumppu putkistoineen ja nesteineen, huollot ja sähkökulutus) lattialämmitysputkiston kallioreijän tekemisen ekologinen jalanjälki verrattuna lattialämmityskaapeleihin ja niiden kuluttamaan sähköön vaikkapa 30 vuoden ajanajaksolla. Tässäpä laskutehtävää turhan mietijöille.
Jokatapauksessa alle 200 neliöiseen matalaenergiataloon on ihan turha miettiä mitään maalämpösysteemejä tai pellettipannuja tai jopa kaukolämpöäkään. Suora sähkölämmitys, ILP ja tulisija vara/lisälämmönlähteenä on ainoa järkevä vaihtoehto; niin taloudellisesti kuin ekologisesti.
Jos egologista syistä lähdetään niin tosiaan aluksi minimoidaan energiankulutus ja sitten valitaan sopiva lämmitysmuoto. Kulutuksen minimoinnissa tehokkaimmat keinot ovat talon pienentäminen ja yksinkertaistaminen.
200m2 talo ei ole mitenkään ekologinen.
Kyseessä on siis 150 neliöinen varsin massiivinen ja varmaankin hyvin lämpöeristetty omakotitalo.
Jos haluaa talon lämmittää lämpöpumpulla niin yleensä 160 neliömetriä on jonkinsorttinen rajapyykki. Sitä suurempiin taloihin suositellaan maalämpöä ja pienempiin poistoilmalämpöpumppua. Tosin poistoilmalämpöpumppu tarvitsee aivan kovimmilla pakkasilla jonkun avustavan lämmitysjärjestelmän (sähkö, takka), mutta niissä onkin kaikissa valmiina asennettuna sähkövastus.
Erilaisia laitteita ja myyjiä löytyy hyvin vaikkapa suomen lämpöpumppuyhdistyksen kotisivuilta. Poistoilmalömpöpumppu on esimerkiksi Ruotsissa kaikista yleisin lämpöpumppujärjestelmä. Laite tulee edullisemmaksi hankkia kuin maalämpöpumppu ja se hoitaa samalla ilmanvaihdon.
Mikäli taas haluaa/voi käyttää lähellä olevia putkia niin kaukolämpö ja maakaasukin ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Mikäli maakaasuputki on sellainen, että siihen voi asentaa liittymän omaan taloon niin siinä on käyttökustannuksilta tällä hetkellä kaikista halvin lämmitysmuoto mitä on tarjolla. Sensijaan tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään, voi olla, että kaasun hinta rupeaa nousemaan tulevaisuudessa varsin paljon. Ja ko. kaasulinjaan ei pakolla saa tehdä omia liitoksia.
Kaukolämpö olisi varmaan tuon kokoiseen taloon varsin hyvä lämmönlähde myös, huoleton ainakin ja jos linja menee vieressä niin hankintahintakin varmaan ihan kilpailukykyinen. Kaukolämmön hinta on noussut kyllä viime aikoina monilla paikkakunnilla, mutta jatkosta on vaikea sanoa mitään.
Varmaan kaikki vaihoehdot (maa, poistoilma, kaasu, kauko) ovat ihan kilpailukykyisiä ja niistä kannattaa ota enemmön selvää ennekuin tekee päätöksen. Mutta ehdottomasti kannattaa tehdä vesikiertoinen lämmitys niin voi tarvittaessa vaikka vaihaa lämmitysmuodon tulevaisuudessa.
Nyt kun puhutaan kivitaloista niin yleensä ne suunnitellaan yksilöllisesti. Silloin ei voi millään yleistää että tietty neliömäärä olisi joku rajapyykki.
Talon energianmenekki täytyy arvioida aina yksilöllisten tietojen perusteella. Kivitalotoimituksissa on saatavilla aina lähtöarvot selville, ts. eri elementtien (seinät, ikkunat, yläpohja jne.) u-arvot ja niiden pinta-alat. Netissä on olemassa laskureita, esim. dof-energia-ohjelma. Muitakin löytyy. Kannattaa ajan kanssa lueskella www.maalampofoorumi.fi
Kyse on energian kulutuksen ja investoinnin suhteesta, ei sen kummemmasta asiasta ole kyse. Jos on kykenevä / halukas käyttämään vähän aikaa ja eriyttämään mlp-hankkinnan eri osa-alueisiin, itse pumpun hankinnan, lämpökaivon hankinnan ja asennuksen kilpailuttamiseen voi yllättyä positiivisesti alkuinvestoinnin suuruudesta, ne hinnat eivät pyöri missään 15000 eurissa, varsinkaan 150-160 neliön talossa. Tosin omat hyötynsä on myös kokonaisvaltaisessa toimituksessa mutta se myös maksaa.
Noista poistoilmalämpöpumpuista sen verran että vaikka niitä myydään Ruotsissa paljon, niin pelkästään myyntimäärien perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä niiden soveltuvuudesta Suomeen. Kannattaa selvittää myös niiden alueellinen jakautuminen. Suurin osa pilp:stä lienee kuitenkin asennettu Tukholman eteläpuolelle, miksiköhän...?
Olet sää sekaisin jos suosittelet PILP:ä Suomen ilmastoon. Lue nyt helvetisti lisää ja auttaisi varmasti jos myös ymmärtäisit lukemaasi. Tiedon soveltaminen voisi olla seuraava askel...
matalaenegiatalo ja kulutus noin alle 17KWh/m3 vuodessa. Sisäältää myös lämpimän käyttöveden neljälle hengelle. ELi energiaa kuluu alle puolet tavanomaiseen verrattuna.
Maalämmöstä huusivat tähän taloon noin 17 000€ ja osissa toimitettuna vielä kalliimpi, joten nyt kun tiedän, että lämpöenergiaan meni alle 800€ viime vuonna, niin kyllä meikäläisestä virta loppuu ennen kuin pumput on maksettu. PILP ei vaatinut lisäneliöitä taloon, koska se on niin pieni paketti. Täällä meidän nurkilla maksaa tontin rakennusoikeusneliö reilun tonnin, niin ei niitä viitsi tekniseen tilaa hassata.
Jos nyt lisään ähän kolossiin ILP:n asennettuna 1800€, se kykenisi lämmittämään miltei koko talon aina -15 asteen keleille, jos lämpöjakautuu hyvin, niin sovittamalla oman talon tuon ILP:n mitattuun COP käyrään voisin päästä alle 10KWh/m3/a kulutukseen.
osiossa juuri viime viikolla kävi ihan mitatulla datalla ilmi, että jotkut PILP ovat enegiatehokkaampia kuin parhaat roottorikoneet vielä -17 pakkasilla. Tilastollisesi talven kylmin kuukausi on helmikuu, jolloin keskilämpötila etelässä on -4 ja -5 välissä.
Revi siitä hanu.
Kyllä poistoilmalämpöpumppu sopii vallan mainiosti suomen ilmastoon.
Etelä-Suomessa poistoilmalämpöpumpun pitäisi ainakin toimia vallan mainiosti. Asennetaanan Suomessa ilmalämpöpumppujakin ja poistoilmalämpöpumppu on vastaava järjestelmä sillä erotuksella, että se toimii yhtä hyvällä teholla missä lämpötilassa tahansa sillä sen käyttämän ilman lämpötila on vakio. Keskitalvella se tosin tarvitsee rinnalleen avustavan lämmitystavan (kuten ensimmäisessä viestissänikin jo kirjoitin). Sen takia kaikissa PILP:ssa onkin sähkövastus. Myös takka on vallan mainio avustava lämmitysjärjeselmä.
Onko kenellään ihmisellä jolla on kokemusta nykyaikaisesta poistoilmalämpöpumpusta mitään pahaa sanotavaa ko. järjestelmästä?
Ilmalämpöpumpun ja poistoilmalämpöpumpun toimintaperiaatteissa ei ole muuta yhteistä kuin kompressorit. Energiaa ei synny tai häviä mihinkään, energia ainoastaan siirtyy.
ILP siirtää energiaa ulkoa sisään. Se kykenee siirtämään pakkasellakin lämpöenergiaa sisään, mitä kylmemmäksi mennään sitä huonommalla hyötysuhteella.
Pilp puolestaan ottaa ulos siirtyvästä energiasta osan talteen. Se yrittää pelastaa osan poistuvasta energiasta mutta se ei tuo yhtään uutta energiaa sisään kompressorin myötävaikutuksella kuten ilp ja mlp tekee. Eli jostain se energia täytyy Pilp taloihin tulla sisään. Yleisimmin se tulee pilp:n omasta suorasähkövastuksesta, myös kodinkoneiden ja muiden sähkölaitteiden, takan, uunin jne. kautta.
Kyllä pilp toimii Suomessa, siitä ei ole epäilystä. Siinä on iso sähkövastus. Mutta millaisella hyötysuhtella se toimii? Pääsisikö samaan lopputulokseen muilla edullisimmilla ja yksinkertaisemmilla ratkaisuilla?
Tehkää testi ja kytkekää Pilp:stä sähkövastus pois päältä. Kovin pitkälle talveen ei tarvi mennä kun kylmä jo tulee, ellei talo ole hyvin eristetty ja täynnä halogeeneja, plasma-televisioita, tietokoneita...
Eikö poistoilmalämpöpumpun ulos puhaltama ilma ole kylmempää kuin sisään otettu? Eli eikö pilp ihan yhtälailla tuo energiaa taloon sisään kuin ilmalämpöpumppu, ottaa energiaa siitä sisäänotetun ilman ja poispuhalletun ilman lämpöerosta?
Poisoilmalämpöpumpun koko ideahan on siinä, että se hyödyntää kotona syntyvää hukkalämpöä. Saunomisen tuottamaa lämpöä, telkkareiden hukkalämpöä, ihmisen lämmintä uloshengitystä, hehkulampun lämpöä tai vaikkapa takan lämpöä. Sitä syntyy nykyään aivan hirveästi kun kodit on lähes aina täynnä kaikenmaailman vekottimia.
Kuinka monesta paikasta oikein kysyit? Osa maalämpömyyjistä yrittää rikastua ostajien kustannuksilla. On tainnut osua sellainen kohdalle. Mulla täysin erilainen kokemus eri osa-alueiden erikseen kilpailuttamisesta.
Maalämpöpumppu ei muuten vaadi yhtään sen isompaa tilaa kuin pilp:kään. Ja kyllähän se pilp toimii Suomessa, onhan siinä se iso sähkövastus ;)
" Eikö poistoilmalämpöpumpun ulos puhaltama ilma ole kylmempää kuin sisään otettu? " Olet aivan oikeilla jäljillä.
Lukuisissa keskusteluissa tuota on pohdittuja ja jotkut ovat jopa mittailleet lämpötilaja. Niiden perusteella nibe puhaltelee 3 - 8 asteista ilmaa ulos ja nilan -4 - 4 asteista. Sitä voi myös miettiä että missäpäin eurooppaa lämmitystä tarvitaan kun ulkolämpötila on plussalla.
Nyt Meptek on lakanut myymään suomessa omalla ilto-nimellään erästä ruotsalaista pilpiä joka tohottaa -15 asteista poistoilmaa. Ovat vaan lisänneet vekottimeen tuloilman lämmityksen. Tuossa voisi olla saumaa lämmityslaitteeksi jos ei lastentauteja vaan ole. Tämä selvinnee ajan kanssa.
" Eikö poistoilmalämpöpumpun ulos puhaltama ilma ole kylmempää kuin sisään otettu? " Olet aivan oikeilla jäljillä.
Lukuisissa keskusteluissa tuota on pohdittuja ja jotkut ovat jopa mittailleet lämpötilaja. Niiden perusteella nibe puhaltelee 3 - 8 asteista ilmaa ulos ja nilan -4 - 4 asteista. Sitä voi myös miettiä että missäpäin eurooppaa lämmitystä tarvitaan kun ulkolämpötila on plussalla.
Nyt Meptek on alkanut myymään suomessa omalla ilto-nimellään erästä ruotsalaista pilpiä joka tohottaa -15 asteista poistoilmaa. Ovat vaan lisänneet vekottimeen tuloilman lämmityksen. Tuossa voisi olla saumaa lämmityslaitteeksi jos ei lastentauteja vaan ole. Tämä selvinnee ajan kanssa.
Harkitsemme suorasähköllä toimivan vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän valintaa. Mikä lämmitysjärjestelmä mielestänne sopisi parhaiten 170 m2 (huoneistoala) yksikerroksisen kivitalon lämmittämiseen? Tarvitsisimme vinkkejä luotettavista ja hankintakuluilta kohtuuhintaisista järjestelmistä. Heittäkää asiantuntijat muutama laitevaihtoehto hinta-arvioineen (järjestelmä asennus). Sähkön hintakehitystä seuraten tällaisen järjestelmän vuosikustannuksiksi veikkaan 3000 e. Minkä kokoinen kattila tulee asentamaan ja montako neliötä on varattava teknistä tilaa varten (vai meneekö ko. järjestelmän laitteet kodinhoitohuoneeseen)?. Kiitos etukäteen.
Mun mielestä kannattaa harkita oikeasti tuon vesikiertoisen lämmityksenkin mielekkyyttä.
Sähkölämpökaapelit laattaan maksavat jotakuinkin samaa luokkaa kun nuo pelkät vesilämmitysputket. Ja ovat helpompia asentaa ja laatan ei tarvitse olla niin paksu. Toki vesilämmitysputketkin ovat helpot itse asentaa, noiden kummankaan asennuksesta ei mielestäni kannata maksaa ulkopuolisille vaan tehdä itse.
Aina toki sanotaan että kannattaa pistää vesikiertoinen lämmitys, jotta voi vaihtaa lämmitysjärjestelmän tulevisuudessa.
Itse olen hieman toista mieltä, nimittäin toimivan lämpöjärjestelmän korvaamista toisella ei voi juuri koskaan perustella taloudellisesti kannattavasti. Eli esim. öljyllä toimivaa lämmityssysteemiä ei kannata vaihtaa pois ennenkuin sen käyttöikä tulee täyteen. Ja koska suorat sähkölämmitysjärjestelmät ovat hyvin yksinkertaisia, niitä ei joudu juurikaan uusimaan. Suorasähkö on nopeasäätöinen ja hukkaa energiaa vähemmän kuin tuo sähköllä lämpiävä vesikiertoinen systeemi.
Lisäksi vesikiertoisessa lattialämmityksessä tulee riski rakenteissa piilossa olevista vesiputkista.
En tiedä mitä tarkoitat tuolla 3000€:n vuosikustannuksilla, mutta ei tuollaista summaa saa kyllä menemään kovinkaan helposti tuon talon sähkönkulutukseen käyttösähköineenkään. Vaikka kuinka yrittäisi.
Painotanpa vielä että kustannuksissa ei ihan älytöntä eroa tule suorasähkökaapelit varaaja tai lattialäpöputket ja tehowatti tms. vaihtoehtojen kesken. Mutta eroa kuitenkin on.
Itse olen vain hieman epäileväinen nykyiselle innolle haudata vesiputkia rakenteisiin. Käyttövesiputket ovat sentään suojaputkessa.
Huomatkaa please että jos sellainen ihme tapahtuu että jossain päin maailmaa lattialämpöputki menee puhki joku maailman päivä niin siitä ei montaa litraa vettä karkaa rakenteisiin koska kyseessä on suljettu järjestelmä.
Eli jos/kun järjestelmän paine laskee pitää heti selvittää missä se vuoto on.
Jos tuohon haluaa järkevästi varautua niin kannattaa vetää kaikkiin huoneisiin ylimääräiset suojaputket sinne lattiavaluun. Silloin niiden suojaputkien kautta voi asentaa vesipatterit ikkunoiden alle ja siirtää lattialämmön korjauksen myöhemmäksi. Ja kun kaikki huoneet on omina lattialämmityspiireinään niin riittää että suljetaan vain rikkoutunut lattialämmityspiiri.
Eli kämppäkään ei edes kerkiä kylmetä vikatilanteessa.
rintaäänellä. Kannattaa huomioida, että uudessa talossa se paine katoaa sieltä vaikka vuotoa ei olisikaan. Jos vettä on lisätty muutama kerta ja paine edelleen putoaa merkittävästi on aika alkaa etsiä vuotoa.
Lattialämmitys putkistoissa on aikoinaan ollut paljon vuotoja. Nykyisistä putkista otetaan mittaa sitten 2030 luvulla.
Mikä olisi fiksuin lämmitys olemassa olevaan rakennukseen lisärakennus?
Vanhaan v1968 rakennettuun tiilitaloomme (118m) tulee lisärakennus (100m2) . Pohjatyöt jo tehty ja seiniä nousee. Kaikki ikkunat uusitaan energia-ikkunoiksi. Nyt mietimme mikä lämmitysjärjestelmä olisi paras ja edullisin n. 10v sisällä arvioituna?
Tällä hetkellä meillä on sähkölämmitys, alkuperäinen vesiboileri ja vesipatterit. Toimii yösähköllä. Uusio-osioon olimme suunnitelleet vesikierto- lattialämmitystä ja ehkä myös osittain vanhaan osioon. Vanhoihin makuuhuoneisiin olimme ajatelleet vesipattereita mutta ne kuulemma eivät lämmittä yhtä hyvin kuin lattialämmitys ja vaatisivat oman boilerin, eli tulisi turhan kalliiksi. Maalämpö on melko kallis investointi ja hinta vaihtelee valmistajsta toiseen, eikä laadusta ole tietoa. Avotakka on vanhalla puolella, uudelle tulisi varaava(?).
Onko kenelläkään kokemusta ilmavesipumpusta? Tämä yhdistettynä vaikka aurinkoenergiavaraus järjestelmään voisi olla vaihtoehto.
T. Villasukka
Meille tulee 250 50 m2 talo. Kaukolämpöön ei ole mahdollisuutta, joten se jäi pois laskuista. Tein valinnan sähkön ja maalämmön välillä ja meidän tapauksessa kun lämmitettävää on noin paljon niin maalämpö on ilmeisen kannattava. Jos lämmitettävää olisi vähemmän, esim. 150 m2 niin valinta olisi vaikeampi.
Mutta teidän tapauksessa ottaisin kyllä kaukolämmön. Olisin itse ottanut myös meidän neliöillä kaukolämmön jos se olisi vain ollut saatavilla.
Jos vaan maakaasua on saatavilla niin sitä ehdottomasti. Ehdottomasti edullisinta kun laskee mukaan investoinnit. Tarkista kuitenkin toimittajalta että kaasua todellakin on saatavilla. Voi olla että putkessa on liikaa painetta.
Seuraavaksi tulee kaukolämpö.
Sitten maalämpö ja öljy.
Kaukana perässä suora sähkö.
Tämä siis 20v perspektiivillä.
Joka tapauksessa kannattaa asentaa vesikiertoinen lattialämmitys ja tarpeeksi suuri varaaja (paitsi kaukolämmöllä). Silloin lämmitysmuodon vaihto tulevaisuudessa on edes teoriassa mahdollista.
Maalämmöllä ei lämmitetä käyttövettä juuri halvemmalla kuin suorasähköllä.
Vaihdoimme rivarissa juuri kaukolämpöön ja kävimme vaihtoehdot läpi.
Mielellään jos pannuhuoneeseen myös mahtuu puukattila joka lämmittää varaajaa.
Älä usko ukkoasi ilman kunnon laskelmia!
Älä usko ketään ilman laskelmia.
Koska en itsekkään esitä laskelmia tämä on kehoitus laskelmien tekemiseen. :-)
Ehdottomasti parhain lämmitysinvestointi on laittaa 200 mm ylimääräistä villaa seiniin ja 500 kattoon.
Maalämpö on mielestäni hyvä lämmitysjärjestelmä, mutta jos sen toteuttaminen menee kohtuuttoman hankalaksi harkitsisin itse ainakin poistoilmalämpöpumppua. Hyötysuhde lähes yksissä maalämpöpumpun kanssa ja ympärivuotinen lämpöpumpun käyttö, toisin kuin ilma- tai vesi-ilmalämpöpumpuissa joissa
pakkasen ylittäessä -20/-25C lämmitys tapahtuu suorasähköllä. Laitteiden hinnat ovat suhteellisen kovia, mutta maalämpöön nähden jää lämmönkeruu kentän/kaivon teko
kustannukset ja vaiva pois. Tuotteista tietoa NILAN:in ja NIBE:n sivuilla.