Onko kokemusta pyöriväkennoisesta Enervent Pingvin IV-koneesta? Tällä hetkellä ykkösvaihtoehto mlp:n kaveriksi.
Enervent Pingvin
MV
73375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pyöriväkennoisten hyötysuhde on hyvä, toimivat hyvin pakkasillakin, eivätkä kuivata ilmaa, koska siirtävä kosteutta poistoilmatsa tuloilmaan. Edellä mainittuun liittyy myös niiden honopuoli, siittävä esimerkiksi vessan poistoilmasta kosteutta tuloiman mukana vaikka makuuhuoneeseen... ei tunnu kovin viehättävältä ajatukselta.
Ostin itselleni pingvin 120 ks-mallin ja juuri tänään aloin ihmettelemään tuloilman kylmyyttä ja kävin tarkistamassa koneen, niin pyörivä kenno ei sitten pyörinytkään ollenkaan, lieneekö pyörinyt koko aikana mitä kone minulla ollut? No alkoi ilma lämpenemään kun laitoin käsin sen pyörimään.
Koneen äänekkyys on hieman kyllä ihmetyttänyt, pitänee käydä kaverin luona kuuntelemassa minkälaista meteliä digit SE pitää käynnissä.
huonona puolena pidän koneen kaukosäätimen yksinkertaista ulkonäköä. Voisihan siihenkin hieman panostaa. Itse tein valinnan koneesta pelkästään lämmöntalteenoton hyötysuhteen perusteella
Pyörivä kenno kyllä siirtää pöpöjä ja kosteutta takaisin asuntoon. Aiheesta on tullut ohjelma "pallo hallussa" ja "a "-dokumentti jyväskyläisestä homekerrostalosta, jossa ongelmia syntyi juuri pyöriväkennoisesta ilmanvaihtokoneesta.
Kieltäväthän uudet rakennusmääräyksetkin asentamasta kyseessä olevaa laitetta muihin kuin yhden perheen asuntoihin. Minkähän takia??? (eihän niitä ole laatineet kuin ilmanvaihdon asiantuntijat).
Pitäytyisin kyllä ei ilmoja sekoittavissa laitteissa.
Sattumoisin tiedän ko. kerrostalotapauksen ja siellä on kyllä puurot ja vellit niin sekaisin, ettei syytä voi kyllä hakea pyöriväkennoisesta lto-koneesta.
Googlessa oli juuri keskustelu Pingviinin hyötysuhteesta. Omistaja mittasi kaikki lämpötilat, jonka tuloksena hyötysuhde oli vain 54%, kun laskennassa käytettiin ulosmenevän ilman lämpötilaa LTO:n jälkeisen tuloilman sijaan.
Jos todellinen hyötysuhde on tuolla Pinkulla noinkin korkea, peittoaa se mennen tullen normaalit LTO:t, joissa hyötysuhde saattaakin lähennellä nollaa. Suurin etu, mitä perinteisillä LTO-laitteilla tunnutaan saavuttavan on esilämmitetty tuloilma = asumismukavuus (joka sekään ei ole pieni asia).
Tosihan on että ainoastaan Enerventin koneet ottavat lämpöä oikeasti merkittävästi talteen, ja vaihtavat ilmaa yhtä paljon pakkasesta riippumatta.
Tavanomaisen LTO-koneen ristikennon päät ovat paksussa jäässä kovilla pakkasilla, pieni aukko keskellä kennoa yrittää ottaa talteen, puhaltimet käyvät 15 sek. kerralla ja taas jää sulattelemaan 10ksi minuutiksi...Osa koneista kääntää raitisilmaan läppää eteen ettei tulisi jäädyttävää ilmaa niin paljon
Talvella kovilla pakkasilla kai siitä LTO-sta pitäisi niinku jotain hyötyä olla? Muovitaloissa pitää ilmanvaihto toimia aina. Miten ristivirtauskennolla sitten pärjätään?
Nyt oli oiva tilaisuus testailla koneita kun pakkaset paukkuivat yli 30 asteessa pitkät ajat. Pyöriväkennoiset toimivat kovallakin pakkasella hyvin. Joissakin kenno on ollut "uutuudenjäykkä" jolloin se on saattanut jäädä paikalleen mutta vaiva poistuu ajan kanssa. Toisaalta muutamissa perussäätö oli pielessä tai tekemättä eikä kone pelannut täysin. Pyörivästä kennosta mittaustuloksia,kone täysillä:
Ulkona -38 c
Sisällä +25 c
Tuloilma +12 c ilman jälkilämmitystä
jäteilmaa emme mitanneet.
Laskekaa montako astetta on jemmassa.
Pyörintänopeutta pienentämällä tuloilma +14 c
Ristivirtauskoneet jäätyivät käyttökelvottomiksi jo -25 asteen pakkasella. Lämpöä tuottaa jonkin verran 500-1000w jälkilämmitysvastus, joka on päällä 6kk vuodesta yötä päivää.
Mitä pöpöihin tulee, voisi huomata muutamat seikat.
-koneessa on suodattimet sekä tulo että poistopuolella.
-kennossa on puhdistussektori sekä puhdistusharjat.
-Ilman sekoittuminen on jotain 3%luokkaa. Vessan oven avaaminen pölläyttää ilmaa seuraavaan huoneeseen enemmän kuin 3%
-kenno puhdistetaan säännöllisesti.(huoltamattomana mikään ei toimi)
-Kone ei kondensoi vettä lainkaan.Kondenssiveden poistoa ei ole ollenkaan eikä tarvitse. Kone on sisältä täysin kuiva kaikissa olosuhteissa.
-Käytäntö ja teoria ovat kaksi eri asiaa.
Enerventissäkin tarvitsee jälkilämmitystä yli 28 asteen pakkasilla, silloin tuloilma laskee jo sen verran alhaiseksi että mukavuus kärsii. Harvassa ovat ne päivät. Ristivirtauskoneen jälkilämmittimen kuulee napsuvan jo 5-10 asteen pakkasella, tiheämmässä on semmoiset kelit.
Meluisuus johtuu rakenteesta, tulopuolen suodattimet ovat ennen kennoa ja puhaltimen äänen esteenä kanavaan ei ole mitään. Muissa koneissa on usein puhaltimen jälkeen hienosuodatin joka jonkin verran hillitsee ääntä.
Myös pingviinin kiinnitys seinään on liian jämäkkä, mitään kumieristimiä ei ole ja jos kone on kevyessä väliseinässä kiinni saattaa ääni nousta muita suuremmaksi. Tehdas suositteleekin kunnon äänenvaimennusta mutta moniko on laittanut?
Nykytaloissa vaan useimmiten ei ole teknistä tilaa jossa laitteet saisivat olla rauhassa. Ei äänet eikä huollot häiritsisi asumista.
Tulipa enempi tekstiä ku aluksi ajattelinkaan mutta kun päivittäin kuuntelee jos jonkinlaisia juttuja rakentajilta ja asukkailta niin sama oikaista muutamia käsityksiä.