kivempi kirjoitella täältä ekalta sivulta käsin =)
missäs vaiheessa kukin on ja millaisin tuntemuksin ja mielin?
mun tarinan jo varmaan moni tietääkin, mutta siis perjantaihin piinaan, näkyykö uä:ssä pieni vai ei..niin kauan koen itseni lapsettomaksi ennen kun toisin todistetaan...
missäs vaiheessa kukin on ja millaisin tuntemuksin ja mielin?
mun tarinan jo varmaan moni tietääkin, mutta siis perjantaihin piinaan, näkyykö uä:ssä pieni vai ei..niin kauan koen itseni lapsettomaksi ennen kun toisin todistetaan...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Melkein kauheempaa piinailua tää kun maalailee aamuöisin uhkakuvia tuulimunasta ja kohdunulkopuolisesta raskaudesta. Tänään oon aatellu että jos se on jompikumpi edellämainituista, niin meidän hoidot loppuu siihen. Huomenna ehkä ajattelen toisin...
Muuten hyvillä mielin, viikonloput virkistää aina. Tänään nukuin kunnon päikkärit, zzz... Onneksi on töissä niin paljon hommaa, että saa edes hetkeksi ajatukset pois asioista. Yleensä en murehdi etukäteen (en edes näiden 4 vuoden lapsettomuuden aikana), mutta nyt ajatukset vaan tulvii päähän.
Stinna, sulla enää 5 yötä jännitystä, sovitaan että kaikki menee hyvin! *haleja*
mää mietin ihan samaa, että hoidot päättyy tähän, ainakin joksikin aikaa..on se sit niin iso kolahdus ja tää on ollu niin kaameeta aikaa piinailla, etten tiedä olisinko valmis heti uuteen rumpaan..
ja hassua, että huomenna taas voi aatella paremmin mielin.
välillä on ihan hyvä mieli raskaudesta, mut sit palaan realiteettiin ja sit tulee pelot..
ne on kaiken aikaa tuol taka-alalla vaikka yrittäs mitä, mut oon mää pystynyt relaankin =)
Mulla menossa pp11, niinkuin kaikki varmaan tietää=) Menkkaoireita on ajoittain, kuitenkin enemmän epätavallisia oireita...vielä kun jaksais neljä päivää, niin saa testata...ellei menkat sitä ennen ala...tsemppiä sulle perjantaille=)
sulla on kans tosi piinaavaa aikaa menossa!! mää testasin pp13 haaleen haaleen tuplaviivan.
mut katsii oottaa ainakin se 4 pv vielä (helpommin kannustettu kun toteutettu=)
itse kun sorruin.. =)
kiitos zempeistä, niitä tarvitaan!
Kirjoitan nyt sitten tähän uuteen pinoon. Paljoa en jaksa nyt kertoilla, mutta halusin vain kiittää aivan mahottomasti teitä kaikkia lohduttavista sanoista ja kanssa elämisestä. Vähitellen alkaa taas voimat palautua, onneksi lääkäri kirjoitti 2 viikkoa saikkua, ei ois kyllä todellakaan töissä jaksanutkaan.. Huomenna taas ultraan ja verikokeisiin meno..huah. Tarkistavat onko se solumyrkky tehonnut. Viime verikoe oli melkein 8000, joten pitäisi olla jo vähempi, tai sitten saan enemmän lääkettä. Se "alkio" oli muutes 9mm kokoinen vasemmassa munajohtimessa.
Uskon kyllä että teillä muilla on kaikki ihan hyvin ja vaavi kotona toukokuussa!! Eihän samaan pinoon kahta yhtä huono tuurista voi sattua. Käyn täällä välillä seurailemassa, mutta luulen että yritän ottaa vähän taukoa ja etäisyyttä näihin asioihin. Ei vain yksinkertaisesti tällä hetkellä jaksa. Hoidotkin saa odottaa nyt ihan hyvän tovin, ensivuoteen ainaski.
olen ajatellut sua paljon ja surru sun kanssa täällä..
9mm!!? ihme ettei sinulla ollut kovia kipuja tms?!
miten se solomyrkky sinuun vaikuttaa, tekeekö se huonoa?
vastaat jos jaksat.
nyt sun täytyy levätä, surra tämä asia ja kerätä voimia!
paljon voimahaleja***
Mulla pp10 menossa eikä ainakaan vielä menkkoja, tosin oma kierto ilman lääkitystä on ollu 28-58pvää, usein 42pvää, joten onhan tässä aikaa vielä ootella. Mut kuitenkin, perjantai 13 (toivottavasti pvm ei ole enne!) olis tarkotus testailla eli päivän myöhemmin kun Nipsu24;). Jos nyt jotenkin ihmeen kaupalla testi näyttäis positiivista niin mikä tässä on homman nimi jatkossa? Tietty ilmotan asiasta hoitavalle lääkärille mut mitä sitte, tiedossa hcg-verikoe ja ultra sitte joskus? Onnellista odotusta teille jotka ootte plussanneet!!!! Ja tsemppiä kaikille vielä "yrittäville"!
En vielä ole piinailijoita, kun toinen inssi on vasta edessäpäin (tehdään 12.10).
Ajattelin kuitenkin kertoa kuulumisia inssiä edeltävältä ultrakäynniltä. Tällä kertaa munasoluja oli vain yksi isompi ja toinen hieman tuota isoa pienempi (nämä olivat samalla puolella). Toisella puolella oli sitten kaksi huomattavasti pienempää, tuskin ehtivät torstaiksi kasvaa... No, yksi munasoluhan riittää mainiosti, ei niitä enempää tarvikaan.
Jotenkin jäi paha maku suuhun tuosta lääkärikäynnistä, sillä lääkäri oli keskenkaiken vaihtunut... Ei ollut kovin miellyttävä yllätys tuo =/
Siitä Pregnylpiikin ajoituksesta sain kuitenkin sanottua ja nyt sitä aikaistettiin siihen 36 h ennen inssiä pistettäväksi. Edellisessä kierrossahan pistin sen 25 h ennen operaatiota.
Nyt kun yksi epäonnistunut inssi on jo takana, niin turhia odotuksia ei ole lopputuloksesta... Jos nyt osais ihan rauhassa odotella sen pari viikkoa inssin jälkeen, mitään oireita sen kummemmin tarkkailematta. Onnistuu, jos onnistuu.
On tässä nyt se lohtu, että munasolu ehtii varmaankin irrota suurinpiirtein inssin kanssa yhtäaikaa. Lääkäri sanoi, että se ei haittaa mitään jos munasolu ehtii irrota ennen inssiä.
toiseen yritykseen!!!
mullekin tuli yhtäkkiä mieleen, että taitaa olla mun oma lääkäri pois perjantaina kun pitäs olla uä =(
tosi tyhmää!! se on niiin ihana ihminen..
ja kuulisin huonot uutiset mielummin siltä kun siltä toiselta, koska olen sen kanssa enempi ollut tekemisissä, tän toisen kans vaan kerran aiemmin.
ja tietysti haluisin kuulla hyvätkin uutiset siltä omalta, kun sit olis se henkilö siinä ketä kiittää kaikesta!
en tiiä, oon niin sekasin tunteideni kanssa tosta perjantaista, että...!!
jotenkin tuntu että pääsit tosi nopsaan seuraavalle kierrokselle, hyvä niin! eihän se kaks vkoa loppupeleissä ole pitkä aika menkoista oottaa vaikka näissä tapauksissa se on kamalan piinaavaa!!!
Vielä mainitsen, että kun saavuin polille ja ilmoittauduin saapuneeksi tämä minun "oikea" lääkäri istui hoitajan kanssa siinä kopissa, joten kyllä se ihan työvuorossa oli... Siksi kai se ottikin niin luonnonpäälle, että noin vain siirtää toisen lääkärin potilaaksi... Kyllä tämmösissä hoitosuhteissa se sama lääkäri olisi tärkeä, loisi kenties jotain luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta.
Joo, kyllä tämä hoito menikin kummasti putkeen, kun heti seuraavaan kiertoon saa yrittää uudestaan... Kuulin vain ultrakäynnillä, että tuo minun eka lääkäri oli jo hoitojen varhaisessa vaiheessa konsultoinut sitä sairaalaa, joka tekee sitten mahdollisen ICSIn. Eipä kovin herättänyt inssin onnistumisen toiveita tuollaiset konsultoinnit.
Mutta kuten sanoin, tällä kertaa olen ehkä maltillisempi tämän hoidon ja tuntemusten suhteen kuin viime kierrolla.
Tosiaan, enää ei sullakaan ole montaa päivää siihen, kun pääsee varmistamaan, että kaikki on kunnossa.
Tässä vaiheessa kyllä kannattaa positiivisesti uskoa siihen, että vauva masussa kasvaa päivä päivältä isommaksi vaikka alussa olikin pientä häikkää...
Murehtia kyllä ehtii vasta sitten, jos murehtimisen aihetta löytyy.
Jännitys tiivistyy...perjantaina ultra. Monelta Stinnalla on ultra? Meillä klo 13, mut joudutaan ajaa lähes 300km päähän ultraan, eli en o ihan heti tuloksia juoruamassa täällä. Pelottaa kyllä ja kun ei viikkoon ole ollut mitään tuntemuksia, ei nippailuja eikä enää juurikaan niitä "repäisykipujakaan". Rinnat on sitävastoin ollu pari pvää kivan turvoksissa ja arimmat tähän mennessä, tänään näyttäs helpottavan. Mieskin katteli rintoja ja tuumas; "herranjumala, ompa ne kasvanu ja turvonu". Itse siinä että niin...tätä se teettää :)
Jotenki yritän !TAAS! valmistautua, ettei kaikki olekaan hyvin. Pelottaa se kohdunulkopuolinen ihan julmetusti, sitä kun ei mistään voi ennakkoon tietää. Maailma kyllä romahtaa jos näin käy.
mulla heti sun jälkeen uä eli klo 13.45!!
kans pelottaa niin vietävästi...
maailma todellakin romahtaa jos tuomio tulee, ei sille vaan mtn voi, on se sit niin kova isku!!
mulla oli eilen jonkinlainen kivun tunne taas tuol alhaalla..vasemmalla puolen, meni ohi kun mies vähän silitteli =)
ja masu turpoo ja kerää ilmaa ihan kauheesti..huoh..
tulet sitten kun kerkiät kertomaan heti, kävi miten kävi..määkin tulen, jos vaan pystyn!
olen kotona luultavasti jo ennen 15.
PALJON ZEMPPIÄ!!
se odotus oli maailman kaameimpiin asioihin kuuluvaa mitä olen kokenut!!
mutta se palkittiin.
itku pääsi kun näki sen oman pienen siellä..
sydän pamppas kovaa, mies nousi seisomaan ja katsomaan ruudussa näkyvää pikkusta ja ihmetteli sitä kyynel silmässä...
7,5mm, WAU! ;) eli nyt lähdetään kahdeksanteen viikkoon (rv.7 0)
odotan sun viestiä innolla!!
kuinkahan emma jaksaa? on ollut mun mielessä päivittäin..*lähettää halauksen*
onko sulle tullut voimia takaisin yhtään?
Maailman paras uutinen! Onnea tosi paljon! Mihinkäs nyt siirrytään kirjottelee, odotus-puolelle? Toivottavasti meillä ja Pollella on yhtä hyviä uutisia. Ellit/plazassa on kesäkuun vauvat-palsta *vink vink*
Meilläkin sielä sydän sykki ja mies ihasteli sitä ruudusta. Katselin pientä itsekin, mutta sykkeestä en saanut selvää. Lääkäri näytti ala-ja yläosan ja ruskuaispussin.
Itse purin huulta, etten itkuun rämähdä ku siitä ei ois tullu loppua. Viikkoja nyt 7 4 ja LA 31.5. Kaik siis hyvin, lapsivettä oli sopivasti ja kuvakin saatiin mukaan, on jo kehystetty hyllylle.
Lääkäri oli jonkin verran ihmeissään, että näin eka kerralla jo onnistuttiin (vaik eihän VIELÄKÄÄN kaik o varmaa...). Hyvä näin. Kyllä mulla on ollu suu nauruasennossa koko päivän ja automatka meni "arvatkaa mitä asioita"-suunnitellessa...vauva-asioita tietty. Vielä viitisen vkoa ni ylitetään ne "kriittiset ajat". Parin vkon päästä pitäs neuvolaan ja reilun kk:n päästä taas ultraan.
Onnea Stinnalle miehelle, toivotaan et nämä piinailut kohta loppus ja päästäs "selville vesille". Ihanaa, mahtavaa!