Hei! Olen 23-vuotias nainen ja haluaisin ottaa kantaa uusperheiden tilanteeseen. Asiahan on näin, että uusperhe tuottaa moninaisia ongelmia parisuhteelle kuin myös lapsille, jotka ovat tärkeimmällä sijalla. Uusperhe on huolestuttava asia yhteiskunnassamme. Se vaan on niin totta, että erotaan ja otetaan uusia kumppaneita. Mutta.. Mitä se aiheuttaa lapsille? Miettikääpä tätä. Ei mitään hyvää. Jumala on tarkoittanut avioliiton ikuiseksi, ei rikottavaksi ja häpäistäväksi. Se, että isä vaihtaa nuorempaan, ei todellakaan ole kuin surullista ja pahaa oikein tekee. Se että äiti ottaa uuden isän, kuten kohdallani kävi; ei ole kivaa, vaan vaikuttaa koko psyykeeseen. Maailma on nykyään niin moraaliton paikka, että en tiedä edes mitä tehdä. Minulla itselläni on kyllä hyvä suhde isäpuoleeni, mutta ei hän minulle ole se oikea isä. Se on aina oma biologinen isä, aina. Ja ero satuttaa aina, aina. Se vaikuttaa lapsen henkiseen kehitykseen ja kaikkeen. Ymmärrrän kyllä, jos avioliitto on ollut kovin onneton esim. väkivaltainen yms hirveää. Mutta uusioperhe ei korvaa koskaan vanhaa. Ei ainakaan yleensä. En voi muuta kuin surra, että entiset kumppanit joutuvat kärsimään elinikäistä tuskaa jätetyksitulemisesta tai siitä, että nykyiset kumppanit langettavat ilkeyksiä heidän tielleen. Älkää erotko, tehkää kaikkenne, että liitto pelastuu ja rakkaus kasvaa. Sillä JUMALA VIHAA EROA. Lukekaa raamattua ja pohtikaa, ihan totta, pohtikaa. Uusioperheet ovat surullinen juttu. Ydinperhe on ainoa ja oikea, koska silloin ei synny mustasukkaisuuksia, katkeruuden noidankehää eikä elämänpituista tuskaa siitä että on tullut hyljätyksi. Te ette ole täydellisiä, tiedän. Mutta koettakaa olla yhden perheen äitejä, yhden perheen isijä. Älkää antako maailmalle valtaa. Te huomaatte joskus, mitä tarkoitin.
VAKAVAA ASIAA UUSPERHEISTÄ!
YKSI PERHE
282592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
"Te ette ole täydellisiä, tiedän."
Ikävä pudottaa sinut maan pinnalle, mutta olethan jo aikuinen joten taitaa olla jo korkea aika.
KUKAAN ei ole täydellinen, et sinäkään.
Jos todella ajattelet, että itse olet täydellinen(muut eivät) niin sinulle tulee elämästä kovin kivinen tie.
Toivoin ensin, että kysymys olisi kirjoitusvirheestä. No, lause "Me ette ole täydellisiä" ei kuulosta kovinkaan paljon paremmalta.
kannalta, sillä en ole mikään jumalaan (välttämättä) uskova.
Mutta samaa mieltä olen siitä, että uusperheiden perustaminen on itserakasta. Se joka väittää ettei se vaikuta lapsiin ei joko tiedä oikeasti lapsista mitään tai sitten on muuten vain itsekeskeinen. Ja on säälittävää vedota siihen että "kaikkihan" nykyään eroavat ja perustavat uusperheitä? Sekö oikeuttaa sen, että lapsiin sattuu? Itse olen jätetty, mutta en puhu sen vuoksi näin, vaan olen ajatelölut näin koko ikäni. Enkä ole ottamassa uutta puolisoaniin kauan kuin lasten mieli siitä voisi järkkyä. Mieluummin elän sitten yksin, minulle lasten onni on tärkeämpää kuin joku kumppani vierellä.
monta uusioperhettä, jotka ovat onnellisia. Lapset tulevat toimeen "uuden" isän tai äidin kanssa. Eronneet vanhemmat tulevat toimeen keskenään. Uudet ja vanhat samoin.
Ero voi tapahtua yhteisymmärryksessä. Rakkaus vain loppuu tai sitä ei ole koskaan ollutkaan!
Väärin on pysyä rakkaudettomassa avioliitossa!
Kyllä kypsien aikuisten pitäisi osata hoitaa niin avioliitot kuin -erotkin sivistyneesti ja toista osapuolta loukkaamatta.
Jokaisella on oikeus rakkauteen.
on aina ydinperhe, mutta mielestäni ei ole välttämättä lasten kannalta huono ajatus nuo ns.uusioperheet, monille lapsille on helpompaa elää kahdessa perheessä, missä onnellista kun yhdessä missä ainaista riitaa ja kiree tunnelma, tämän olen karvaasti kokenut itse! kyllähän se aikuisen onnikin on lapsen kannalta erittäin tärkeää, jos äiti tai isi on onnellinen se heijastuu lapseenkin.Aina vaan ei yksinkertaisesti liitot onnistu, ja aiheuttavat kaikille osapuolille tuskaa, ja ainoa tie on ero, ei se kumminkaan mielestäni ole este jatkaa elämää, tai olla onnellinen, jos sen onnen saa uudesta kumppanista, ei se nyt varmaan lapsiin satu, yleensä he tuovat oman rikkautensa lapsen elämään, kyllä lapset tottuvat muutoksiin.itse ainakin haluan olla onnellinen ja tasapainoinen, jota suureksi osaksi olen mieheni ansiosta, ja tämän haluan jakaa myös lasteni, mieheni lasten sekä mieheni kesken, samalla tarjoamalla turvallisen kodin jossa on rakkautta, eihän se voita oikean isin ja äidin rakkautta, mutta varmasti parempi kun se riitaisa koti, joka on enemmän taistelutanner kuin koti!eli en tuomitse uusioperheitä, tai että niillä olisi negatiivinen vaikutus lapsiin, päinvastoin!
Onnellinen parisuhde kaiken a&o.
Alkuperäisen kirjoittajan tulisi huomioida, että "eroaja" voi olla niin isä kuin äitikin. Eikä suinkaan aina syynä ole se, että jompikumpi olisi löytänyt uuden. Joskus lapset tulee tehtyä
alkuvuosien "huumassa" jota rakkaudeksi luullaan! Sitten kun arki astuu voimakkaammin kuvioihin, ihmiset kasvavat ihmisinä niin sitä huomataankin ettei sen toisen ihmisen kanssa ole muuta yhteistä kuin ne lapset!
Olisi täysin väärin pysyä tuollaisessa avioliitossa vain lasten kanssa.
Väärin on ne avioerot, joissa lasten kanssa ei keskustella asioista, syytellään toista osapuolta tai aiheutetaan muuta kärhämää. Niissä tilanteissa lapset kärsivät erosta.
Ja alkuperäiselle kirjoittajalle ( jos olet noinkin vanha kuin väität ): jos naimisissa oltaisiin vain lasten vuoksi, ilman rakkautta niin pitäisikö avioparin elää selibaatissa vai "rakastella" ilman rakkautta. Seksikin on osa avioelämää.
siis "uusioperheiden perustaminen on itsekästä"..mitä mitä..onko siis rakastuminen itsekästä jos sinulla on lapsi entuudestaan, tällöin ei ole suotavaa rakastua ja olla onnellinen..vaikka ex puoliso olisi mikä juopporetku sinun olisi roikuttava tässä liitossa, voiden pahoin, ja antaa lastesi voida pahoin, vain siksi ettet olisi itserakas ja haluisi uutta onnea ja rakkautta elämääsi..kyllä on taas tekstiä!!toisaalta tällä mentaliteetilla suomi kuolis sukupuuttoon, kun kukas tuolla asenteella uskaltaa lapsia enään tehdä, varsinkaan jos haluu olla onnellinenkin!!!muta joo..en ymmärrä, ja missä tässä teoriassa näkyy se lapsen parasta ajattelumalli?????
Siis onko uusperheen vika, että ydinperhe ei ole ollut onnellinen, vaan on hajonnut?
Ei sellaista kommandonaista olekaan, joka onnellisesta liitosta (ydinperheestä) miehen itselleen varastaa.
syytätkö jotenkin uusioperheitä siitä ettei ydinperheet ns.kestä??jos ei olisi uusioperheitä, joissa kaikki onnellisia olisi sitten näitä onnettomia ydinperheitäkin, jossa kaikilla paha olla, mutta tiukka ei onnellisuudelle jos se on huonon parisuhteen takia muualla..hih..höpö höpö..
mutta kirjoituksesi oli kamalan lapsellinen. Vaikutit ikäistäsi ainakin 8 vuotta nuoremmalta.
sinä vaan tee lapsia ap kirjoittaja, ettet itse kompastu siihen mitä kirjoitat!!jumala rakastaa kaikkia sellaiesena kun on, jopa uusioperheitä ja eronneita karanneita siinä missä ydinperheitäkin!!!kylläpäs taas oli juttu..
että se joka on itse synnitön, voi heittää ensimmäisen kiven??? Ja niitä "synnittömiä" näköjään on yllin kyllin kiihkouskovaisten joukosta. Huvittavinta on, että pahimmat petturit löytyvät kuitenkin usein juuri niistä toisten moraalinvartijoista (kokemusta on...)
Ja menepä sinä 23-vuotias elämään elämääsi ja tule kahdenkymmenen vuoden kuluttua kertomaan meille uudelleen, menikö elämäsi juuri niin kuin suunnittelit sen menevän.
Niin, JEESUS sanoi myös että ero ei ole hyvä asia. Jos liitto on kovin väkivaltainen, niin siihen ei auta yleensä muu kuin terapia tai ero. Mutta, yleensä ero ei ole hyvä asia kellekään. Mutta koska elätte maailmassa, ette voi tajuta jumalan tarkoitusta. Olisin sitä mieltä että tutkisitte sitä raamattua paremmin. Tuskin kukaan teistä edes lukee sitä. Ja kyllä minusta tuntuu että olen teitä vuosia edellä.
joku on jotenkin raamatussakin tulkinnut avieroja ja uusioperheitä??ja tuominnut nämä?ei kyllä se on sinun tulkintasi, ottaahan isompi käsi meiltä puolisoja pois sekä isejä lapsilta, ja ei missään sanota älä rakastu uudestaan, jokainen on ansainnut yhden onnen elämässään, ja vääriä valintoja ei ole..turhaa näihin keskusteluihin on uskontoa sekoittaa millään tavalla, kun jokainen meistä elää omalle tyytyväisyydelleen, ja yritää tehdä elämästään sekä läheisten elämästä onnellisen.
Missäs sinä sitten elät?
otahan Koraani käpälään niin saamme rauhan hetkoseksi urputukseltasi. Seuraavaksi vaikka Kalevala, mistä onkin helppo siirtyä Gilgameshiin. Niin se sivistys laajenee typykälläkin.
Minäkin pidän kovasti vanhoista tarustoista - en ole vain koskaan arvannut saada jonkin tietyn tarun pohjalta raivokohtauksia uusperhepalstalla. Kiintoisa psykologinen reaktio.
ja ilman rakkautta...??
Lasteni isä jätti meidät "vanhemman naisen vuoksi",perusti tuon kanssa uusperheen..meiltä ei kysytty haluammeko sitä??Lapsilta ei kysytty sopiiko se järjestely heille!
Vaikea on olla liitossa,jossa miehellä toinen kumppani..ja joka haluaa vanhasta perheestään eroon!
Itse pidän kuitenkin seksistä,ja koska en aikonut elää selibaatissa,en ees lasten takia,kohtasin ihana kumppanin..josta lapsille tulikin hyvä isähahmo.
Olemme siis uusperhe,7.män lapsen kera.Ja päivääkään en pois vaihtaisi!!Joten voisiko joku miettiä että ihmisellä on myös tarpeita,eikä kaikki suinkaan halua harrastaa yhden yön suhteita.
Ihmistä ei ole luotu yksin kulkemaan..ei ees lisääntymään!
Vaikeata on olla eroamatta jos toinen lähtee.
En ymmärrä miksen saisi silti perustaa perhettä.
Jumalaa ei kyllä tarvitse näihin asioihin sotkea.
No tämä on varmaan sitten yhteiskunnan ja kirkon vika.
Tämä maailma on yhtä avioliittoa, avoliittoa ja eronneita pullollaan.
Nykyään mennään hetken johteesta naimisiin, ei siis tunneta toista.
Avoliittoa pidän etsikkoaikana jolloin tutustutaan toiseen, suosittelisin 5 vuoden avoliittoa.
Kirkko taas vihkii, eikö olisi paras ettei vihkivalasta pääsisi koskaan irti, silloinhan vältyttäisiin näistä uusperhesotkuista.
Ajatellaan siis vaimoa jota mies pahoinpitelee koko elin ajan, saati että lapset saavat kärsiä riidoista.
Tätäkö siis haluat.
Kun nyt noita viisauksiasi latelet, toivon sinun löytävän itse tuon elinkumppanin jonka kanssa voit viettää tuota ydinperheen onnea, se kun taitaa olla niinkuin pian uhanalainen ja sukupuuttoon kuollut.
Itse elänyt noin 30 vuotta uusperheessä, ja meillä menee tosi hyvin.
Mieheni toista kertaa naimisissa ja minä ensimmäistä.
Myös tiedän sen mieheni pettyi ensimmäiseen liittoonsa niin pahoin, että samoja virheitä ei ole tehnyt, kertaus opintojen äiti sanotaan.
muistaakseni sanoo että kunnioita isääsi ja äitiäsi! Jos he päättävät erota, mitäpä sinä olet sitä vastaan kommentoimaan...
Muista että eroon ei suinkaan aina liity aviorikosta. Kuten täällä on jo todettu, lapset eivät ole todistus rakkaudesta vaan seksistä!
"Mutta uusioperhe ei korvaa koskaan vanhaa."
haluakkaan ikinä koskaan uudestaan samanlaista perhettä, minkä on alas ajanut. Sillä jotain vikaahan siinä parisuhteessa on ollut ja pahasti tavalla tai toisella, kun se on kerta lopetettu.
tuomitsisi kun en ole ERONNUT, en vaan ole koskaan halunnut lapseni äidin kanssa suhdetta tai perhettä vaikka lapsi sai alkunsa, lasta en ikinä kieltäisi, hän minulle maailman tärkein!Mutta en yksinkertaiseti voi enkä voinut elää naisen kanssa jota en rakasta ja kenestä en välitä seksuaalisesti, se ei estä silti minua olemasta isä lapselleni.Tapaan lasta usein, olen löytänyt uuden puolison, sen jota rakastan,kenen kanssa haluan perheen, kenet haluan pitää myös jo olemassa olevan lapseni elämässä,lapsella on luonani nyt parempi kuin silloin kun elin yksin, me olemme kaikki onnellisia, ex puolisoani myöten, tulemme toimeen, ja teemme tämän lapsen takia suurimmaksi osaksi.Meille on tulossa vauva, ja kaikki odottavat tätä innolla maailmaan, mukaanlukien lapseni, sekä jopa ex puolisoni mihensä kanssa, sekä uusien lapsien.ei tämä niin vaikeaa ole, ja en ymmärrä mistä jumala meitä rankaisisi, siitäkö ettäkö olemme onnellisia emmekä yksinäisiä surullisia vaeltajia,koska joskus teimme erheen.
Minä en tuomitse.
ei kannata edes puhua saman päivänä tästä asiasta.
huono vertailukohde...
Jeesus syntyi Neitsyt Mariasta,Jumala oli Jeesuksen Isä.
Mutta Jumalalla ja neitsyt Marilla ei koskaan ollut mitään suhdetta,mitä normaalilla miehellä ja naisella on...mistä siis lapsi syntyy...
Jeesuksen "veljet" mitä Maria ja Joosef saivat,ovat heidän omia lapsiaan.
Jeesus oli Jumalan poika!
Hei eivät olleet uusioperhe....
Vaihteeksi taas joku yleistää kaikki uusperheet omaan kokemukseensa.
Jospa kasvat muutaman vuoden ja avarrat tuota elämänkatsomustasi ja mietit sitten uudestaan onkohan asia näin kuin kerrot.
Uusperhe tuskin on ainoa asia maailmassa mikä tekee lapset perheessä kuin perheessä onnettomiksi!
Juuri tuot esille että ongelmia on ydinperheen parisuhteessakin. Nekö eivät lapsen elämään vaikuta?
Ja uudetko kumppanit niitä vaikeuksia tuovat eteen? Eiköhän riitelemiseenkin aina kaksi tarvita?
Lueppa nyt uudelleen tuo sun juttus ja mieti vähän laajemmin!
Oletko sitä mieltä, että jos nyt menisit naimisiin, vuoden päästä miehesi aloittaisi pieksämään sinua (olisivat vaikka raskaana tai juuri synnyttänyt) ja kolmen vuoden päästä eroaisit - siis 26 - vuotiaana - sinun pitäisi pysyä yksin seuraavat 50 - vuotta, koska muu olisi "surullista" ja "sairasta" ja sellaista mitä Jumala vihaa?
Hohhoijakkata. Ihan harmittaa, että elämänkokemusta ei voi kauhalla ihmisella lappaa, vaan toisen asemaan asettuminen täytyy ihan itse eläen opetella. Siinä ehtii tosiaan lukea Raamattua ja miettiä, mikä oli niin suuri synti että sadan vuoden yksinäisyyteen kirottiin nuorena tekemän virhearvion vuoksi.
että älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi ja se joka on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.
Olen pahoillani, että olet kokenut elämisen uusperheessä ahdistavaksi. Isälläsi ja äidilläsi on kuitenkin ollut todennäköisesti erolleen sellaisia syitä, joita ei lapsien kanssa keskustella. Ero on kaikille osapuolille vaikea ratkaisu, joten vanhempasi ovat todennäköisesti raskain mielin päätyneet siihen, että eläminen erillään on huomattavasti yhtenä perheenä elämistä parempi vaihtoehto.
On hienoa, että olet tullut toimeen isäpuolesi kanssa -se nimittäin ei aina ole itsestään selvää. Tuskin hän on isääsi halunnut korvata, näin eivät ainakaan useimmat halua ja toki vanhemmat ovat lapselle ykköset asutaan sitten samassa taloudessa tai ei.
Elämä ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista ja simppeliä kuin sen esität. Toivon todellakin kuten sinäkin, että avioliiton eteen taistellaan ja että siihen alunperinkin mentäisiin vakavan harkinnan jälkeen. Elämä on kuitenkin pitkä, emmekä voi loputtomiin kontrolloida tapahtumia tai suunnitella sitä etukäteen. Kukaan ei varmasti naimisiin mennessään ajattele joskus eroavansa.
Uskotko joulupukkiin? Uskotko jumalaan? Joulupukin olen nähnyt, jumalaa en. Raamattu on verrattavissa Kalevalaan tai vastaavaan kertomukseen. Sehän on vain kirja.
itse olen aikoinani ollut ns. avioerolapsi. olin 10, kun vanhempani erosivat ja kummatkin ottivat nopsaan uudet kumppanit. itse olen aina tullut toimeen heidän kanssaan ja nyt aikuisena, kun katselen isääni omassa liitossaan ja äitiäni omassaan, niin voi vain todeta, että heidän eronsa on ollut silloin ainoa oikea ratkaisu, koska kummatkin ovat paljon onnellisempia nyt, enkä osaa heitä edes ajatella yhdessä. (molemmat erilaisa; kuin yö ja päivä)...heh.
eli ei aina ole ero huonoin ratkaisu kenenkään kannalta, eikä uusioperhekään. mutta tämä vain minun kokemukseni asiasta..heh