Minulla on 3,5kk vauva. Päätin jo raskausaikana että hankkiutuisin pahasta tavastani eli kiroilusta eroon lapsen synnyttyä, mutta se ei näköjään olekaan helppoa. En käytä kirosanoja välimerkkien tilalla, vaan kiroilua ilmenee ainoastaan kun hermostun tai suutun. En kiroile tai huuda koskaan vauvalle, vaan ainoastaan miehelle. Tosin vauva on aina samassa huoneessa meidän kanssamme joten kyllähän hänkin kiroilun kuulee... Lisäksi olen helposti tulistuvaa tyyppiä, joten ainakin kerran päivässä laskettelen koko litanian ilmoille ja sitten kaduttaa. Millä ihmeellä pääsisin tästä ikävästä tavasta eroon? En haluaisi että lapseni ensimmäinen sana on v...u!
Äidin kiroilu
millä eroon?
121042
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
että kuinka kiroilusta pääsee eroon. Mutta tee kaikkesi, että onnistuisit siinä!
Itsekin tunnen pari lasta lähipiirissäni, joiden ensi sanoja on ollut tuo v...u. Se jos mikä on karmeaa kuultavaa! Ja keneen katseet kohdistuu? Äitiin ja isään...
Hyvä, että olet huomannut tuon asian. Toivon, että ratkaiset sen!
ajallaan pois se kiroilu. Keksi korvaussanoja.
(3v pojalle laitoin supon yhtenä iltana niin poika sanoi "Ai saatana") :D:D
on lennellyt jo vuosia silloin tällöin.
Eipä silti lapseni ikinä ole rumia puhunut, ei puhu vieläkään vaikka lähemmäs 10v. Vielä nykyisinkin kun joskus tule vee. niin poikani katsoo ja sanoo "äiti,ei rumia saa sanoa"!
Mulla jäi, kun aloin käyttää sanoja, jotka kuulostavat järeästi sanottuina voimakkailta, kuten:
hattu, oiva vastine veelle
saapas, s...na
harvava...kele jne...
juju on siinä, että mitä pölömmältä vastine sana kuulostaa, sitä vähemmän sitä tulee käytettyä..
minäkin olin aika härskisilli joskus, mutta nykyään lapseni kauhistelee kun kuule että sanon hiivatti..
Mä kiroilen kun rantarosvo, mutta poika 6 vuotta ei ole harrastanut kyseistä lajia vielä, en osaa sanoa miten ei oo "tarttunu".. No tietää se ainakin ettei lapset saa kiroilla, aikuisena jos siltä tuntuu. Sanojahan ne vaan on?
haista kuule paska perkele!
(Ei saa suuttua, "sanoja vain") ;)
huora vittu päähän vaan :D
No joo, en nyt ajatellukaan haukkumista, vaan lähinnä tommosta manailua jos lyö vaikka varpaan johonki tjtn.
Kuulunkohan mä johonki vittu-sukupolveen kun tulee vaan niin luonnostaan nämä..:))
kova kiroilee, mutta mä joskus lasten ollessa pienii opetin itseni sanomaa ésim. "voi kukkanen"! tai "voi santamarina" jne. Mä vieläkin käytän noita ja tytär täss yks päivä sanoikin mulle että onko toi mukamas kirosana kun mä lausahdin että VOI SANTAMARINA!
kiroili kun odotti vauvaa ja häneltä kyllä lensi veetä ja muuta.muutenkin kielenkäyttö oli vähän niin ja näin.
sanoin vaan että ompas kivaa sitten kun viet kolmivuotiasta lasta seurakunnnkerhoon niin lapsi sanoo: V...u
mää tänne jää. täällä on ihan paska porukkaa. S...tna jos et V...n ämmä vie minua kotiin niin P..ka isi saa tulla hakemaan. kyllä toistekkin huvittaa sitten lasta viedä kerhoon ;-) varsinkin kun kerhotädit ja toiset lapset/äidit/isä katsovat suu pyöreenä vieressä.
no ei kyllä enää kiroile yhtään ja on kahden pikkusen ihana äiti.
mutta neuvo niinkuin muutkin kirjoitti: korvaus-sanoja.
Pkle= Perrrrhonen
S.tana= Saatavana
V..u= Villahousu
Ju......ta= Juuujärrrrveltä..
He...tti. = Hevoskyyti
(taikka sitte Perkjärveltä saatavana juna-lautoja haaalavalla.)
Sitten kun oikein ottaa päähän niin alat vaan lateleen ja keksit uusia yhdistelmiä. lopuksi ei voi kun nauraa itsekkin.
"missä saatavana olis perhoselle hevoskyydillä villahousut juujärrrrveltä. kyllä se siitä ;-)
Vauvalle kannattaa kiroilla mahdollisimman paljon. Se kasvattaa vauvasta normaalin ihmisen ja vauva tajua, että kirosanat on ain normaaleja sanoja muiden joukossa, se myös vähentää riskiä, että vauvasta tulee ahdasmielinen uskontohihhulihörhö. Eli kiroile vaan vauvalle niin paljon kuin ehdit :-D
Kiroilevassa vauvassa on vaaan luonnetta, joten kannattaa jatkaa sen opettamista :-)