olen loppu! kotona kaikki pielessä enkä tunne enää jaksavani, olen osa-aikatöissä eikä rahat riitä. en pääse pois tästä ihmissuhteesta sillä eihän minulla ole varaa edes vuokrata itselleni asuntoa. hakuaisin työn jolla eläisi mutta ei minulla ole voimia hakea uutta työtä. en edes tiedä mistä hakisin apua ja vaikka tietäisin niin tuskin hakisin sillä itsetuntoni on kadonnut jonnekin. tuntuu ettei kukaan välitä eikä rakasta, olen tehnyt parhaani mutta ei se riittänytkään mihinkään. voiko joku teistä auttaa.
auttakaa
#voimaton#
6797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
paljon muuta tehdä kun sanoa, että jokaisen on löydettävä "se voima" itsestään, millä jatkaa eteenpäin. Toivottavasti sinulla on ystäviä ja sukulaisia ympärilläsi - puhu heille tunteistasi. Mene lääkäriin ja hae sieltä apua. Hae sitä toista työtä vaikka tuntuisi, että et kykene - voit yllättyä positiivisesti.
Huonosti nukutun yön jälkeen tuntuu, että aurinko ei nouse ollenkaan mutta kyllä se nousee ja sadat tuhannet ihmiset lähtevät liikennevälineineen erilaisiin arjen työaskareisiin, kukin omalle taholleen. Jotkut väsyneenpänä kuin toiset, jotkut tarmoa ja uutta intoa puhkuen.
Mene sinä sinne lääkäriin keskustelemaan asiasta, jos saisit väliaikaisen "kainalosauva" avun asiaan ja olisit lopulta tässä jälkimmäisten "intopuhkujien" joukossa ihan ominkin avuin. Tsemppiä uuteen päivään:
Katso tätä päivää
sillä se on elämä, elämä itse.
Sen lyhyessä juoksussa ovat kaikki
elämäsi todellisuudet ja totuudet:
kasvun siunaus,
toiminnan kunnia,
aikaansaannoksen loisto.
Sillä tämä päivä hyvin elettynä
tekee eilisestä onnellisen unelman
ja huomisesta näyn täynnä toivoa.
Katsele siis hyvin tätä päivää.
lainaus
kiitos kun vastasit. olen monta kertaa päättänytkin että menen lääkäriin mutta en vain jaksa. en saa itsestäni irti enää yhtään mitään. en jaksaisi puhua lääkärille ahdistuksestani. tiedän etten saisi puhutuksi mitään eikä pelkkä itkeminen siellä mitään auta. laittaisivat kai minut hullujenhuoneelle ja mitä se auttaisi. niin se kai on ettei tässä ole mitään tehtävissä kun en jaksa lähteä apua hakemaan.
paperille ne asiat, vaikka ranskalaisin viivoin, jotka sinua väsyttävät tässä elämässä juuri nyt. Voit laittaa myös muutaman pinnalla olevan tunteen kuvaukseksi siitä, mitä tällä hetkellä tunnet.
Sitten menet lääkäriin ja "luet" ne viivat lääkärille. Hän ottaa ohjat käteen ja kyselee ehkä jotakin sinulta ja sen jälkeen päättää/päätätte yhdessä, miten jatkatte. Ei se ole sen kummempaa. Tämä on lääkärin tavallista arkea nykypäivänä. Joka toinen hakee samanlaisiin "vaivoihin" apua. Ei sinun siellä tarvitse enempää puhua, jos et halua. Nyt vaan reippaasti sinne lekuriin.
kiitos neuvoista, ehkä koitan kasata voimiani ja teen niin.
Huonosti meni minullekin perille muiden kannustamiset ja kehoitukset itsensä niskasta kiinniottamiseen. Menin niin huonoon kuntoon etten jaksanut kunnolla pystyssä pysyä. Jostain sain kumminkin voimia tilata ajan. Ajattelin lääkäreistä niin kuin sinäkin. Menin kuitenkin, en saanut sanottua mitään kun lääkäri kysyi mikä vaivasi, itkin vain. Lääkäri otti ohjat, antoi lääkkeitä vaikka olin niitäkin vastaan hirveästi - mutta vuosi on mennyt ja jotenkuten "hyvä" olo. Et ole yksin. Oletko käynyt TUKIASEMAN nettisivuilla, siellä huomasin ettei tämä sairaus ole minulla ainoastaan.
Voimahaleja!
on kiire