Rakkaudesta lapsiin...

Hei vaan JJ

Uskon että, sinulla on vaikeaa...
Koeta jaksaa ja nauti koko sydänmelläsi niistä hetkistä, jotka saat viettää lastesi kanssa, tiedän ei se tainnut paljoa lohdutaa,mutta kuitenkin....

Lapsillesi olet joka tapauksessa maailman tärkein henkilö! : )


Näin lohduttaa, Pikku Myy

Sitä se on, surua, mutta kuitenkin se kaikki aika minkä saat olla lapsesi kanssa, on ihanaa ja ainutlaatuista aina! jokainen ilonne/tekemisenne muisto teille molemmille!

Älä kuitenkaan näytä sitä surua lapselle mitä tunnet itse , paha sanoa näin, mutta muuten lapsi kärsisi todella paljon, eiköhän hänelle jo ero ole kärsimys aikoinaan ollut...ja paljon salaisia toiveita vieläkin..kokemus puhuu..
äitinäkin saa tehdä paljon että lapsi tietää että molemmat välittävät hänestä todella paljon.



Ole onnellinen että saat olla lapsiesi kanssa, moni ei edes anna sitäkään, olet onnekas, tiedätkö sitä .))...samoin minun exäni..hänellä ei rajoitetta tapaamisiin...ja toivottavasti ei tule..tällä tarkoitan sitä jos elämääni tulisi mies..saisin kärsiä..no se siitä.

Ota se viikko minkä saat sydämeesi ja toinen viikko voimaksi että sinulla on ihanat lapset joiden kanssa saat olla, se kai kuitenkin suurin helpotus, koska tilannetta ei voi muuttaa...on sopeuduttava siihen...juuri se mitä sanot rakastamalla heitä joka pvä enemmän vaikka eivät aina olisi lähellä, tuntevat ja tietävät sen...missä ovatkin.

Ja onneksi puhelimet keksitty ja voi kysellä kuulumsia, kohtuudella .)).

Tosiaankaan kuten edellinen kirjoitti sanat eivät aina auta, mutta kuitenkin hyvä käsitellä totuus, sitten jaksaa olla lasten kanssa ja odotella heitä aina enemmän rakkausella .. sekä itsekkin jaksaa henkisesti enemmän...kuitenkin omaakin elämää elettävä samalla ..antaa lapsille myös turvaa että isänkin/äidinkin hyvä olla.