Alvariinsa

Aaltoillen

Puhutaanpa Alvar Aallosta:

Mainitkaapa yksikin AA:n talo Helsingin keskustasta, joka sopii ympäristöönsä, on rakennettu kestävistä aineista, ei ole rakennettu kauniimman rakennuksen tilalle.

Enson pääkonttori? Tosi hyvin sopii joo paikalleen, ja se Norrmenin talo saikin lähteä?

Rautatalo? Vähän pimentää Keskuskatua, yhdentekevä ulospäin. Ehkä paras AA:n töistä.

Akateemisen kirjakaupan talo? Karmea läävä, riitelee ympäristönsä kanssa. Sen tilalta purettiin upea kertaustyylinen talo. Kiitti Allu.

Finlandia-talo. Huoh.

Niin että missäs se Alvarin nerokkuus oikein näkyy?

15

1340

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Finlandia-talo

      on huikaisevan kaunis.

      • Tyylitietoinen

        ...sisältä kuin ruotsinlaiva: kokolattiamattoa ja matalaa kattoa heti sisään käytäessä.

        Ulkoa talo on laatikko joka pitää sisällään akustiikaltaan kehnon konserttisalin. Ei kovin kaunista, minun mielestäni ainakaan.


    • vanhan purkamisesta

      Kyllä ne kaikki purkupäätökset on tehty aivan muualla kuin Alvarin toimistossa. Turha syyttää arkkitehtia, kun rahalle on annettu valta. Purettu on siksi, että tilalle on saatu lisää neliöitä vuokrattavaksi tai myytäväksi. - Kunpa arkkitehdeilla olisikin niin paljon valtaa, että kaupunkia voitaisiin rakentaa muun kuin rahan näkökulmasta. Rakennusympäristö olisi varmasti ihmisläheisempi.

      Se, että Rautatalo pimentää Keskuskatua johtuu suoraan rakennuksen koosta, jonka tilaaja on päättänyt - ei arkkitehti. Arkkitehti suunnittelee rakennuksen asiakkaan tietyn kokoiselle tontille, tilatulle käyttäjäryhmälle, tilattuun käyttötarkoitukseen ja tilatun suuruisena. Hänen tehtäväkseen jää sovittaa tietty toiminta kyseisen suuruiseen rakennusmassaan.

      Käykää katsomassa Taka-Töölössä Kansaneläkelaitosta. Oikeasti valtavan laitoksen Alvari on saanut istumaan töölöläiseen kerrostalomaisemaan erinomaisesti. Ei pompöösisti mahtavuutta korostaen, vaan tarkoituksenmukaisena ja arvokkaana, kuitenkin suomalaiseen rakennuskulttuuriin ominaisella vaatimattomuudella.

    • Juu gend

      Yrität kai provosoida keskustelua? Noh... Norrmenin talo totta tosiaan sai lähteä, ruma mörskä kun oli. Rautatalo on sieltä Alvarin töiden tylsimmästä päästä. Akateeminen ja Finlandia-talo ovat rakennustaidetta. Ja oli hyvä että se hökkeli purettiin Akateemisen alta (vaikka pikkukundina kävinkin Kino-Palatsissa).

      Olisit ehkä voinut lisätä tekstiisi muutaman omasta mielestäsi onnistuneen rakennuksen (niin olisimme saaneet makeat naurut).

      • Alvariinsa - niinkö

        No tavallaan yritän.

        Yksittäisen onnistuneen rakennuksen nostaminen muiden yläpuolelle on mielestäni sikäli turhaa, että alueet ovat kokonaisuuksia. Näkisin, että vaikka Akateemisen talo olisi "rakennustaidetta" (vaikka se mielestäni on vain tylsä), ei se tuolla paikalla ole lainkaan onnistunut. Pohjois-Espa olisi upea yhtenäinen kokonaisuus ilman paria 60-luvun röyhkimystä.

        Kyse ei siten ole siitä, että haluaisin nostaa jalustalle yksittäisiä Jugend-taloja.

        Jos kuitenkin haluat mielipiteeni onnistuneista taloista, mainitsen Huvilakadun ilman sitä yhtä 60-luvun kauhistusta, tai Korkeavuorenkadun osuutta Vuorimiehenkadun ja Tarkk'ampujankadun välissä, tosin siinäkin on yksi 60-luvun laatikko ja joitain 30-luvun taloja sotkemassa. Kokonaisuus on kuitenkin toimiva.


      • juu gend
        Alvariinsa - niinkö kirjoitti:

        No tavallaan yritän.

        Yksittäisen onnistuneen rakennuksen nostaminen muiden yläpuolelle on mielestäni sikäli turhaa, että alueet ovat kokonaisuuksia. Näkisin, että vaikka Akateemisen talo olisi "rakennustaidetta" (vaikka se mielestäni on vain tylsä), ei se tuolla paikalla ole lainkaan onnistunut. Pohjois-Espa olisi upea yhtenäinen kokonaisuus ilman paria 60-luvun röyhkimystä.

        Kyse ei siten ole siitä, että haluaisin nostaa jalustalle yksittäisiä Jugend-taloja.

        Jos kuitenkin haluat mielipiteeni onnistuneista taloista, mainitsen Huvilakadun ilman sitä yhtä 60-luvun kauhistusta, tai Korkeavuorenkadun osuutta Vuorimiehenkadun ja Tarkk'ampujankadun välissä, tosin siinäkin on yksi 60-luvun laatikko ja joitain 30-luvun taloja sotkemassa. Kokonaisuus on kuitenkin toimiva.

        Olen ollut joskus samoilla linjoilla kuin sinä. Minulla kesti aikansa tottua Akateemiseen koska, niinkuin sanot, se murtaa et-Espan harmonian. Mutta Akateeminen on niin hieno rakennus että se on jo ajat sitten saanut minut puolelleen.

        Kaupunki, erityisesti keskusta, ei saa olla niin jäykkä että siellä voitaisiin ruveta suojelemaan kokonaisuuksia, katuja, kortteleita. Yksittäisiä rakennuksia kylläkin.

        Töölöötä rakennettiin aikoinaan sinun suosimillasi periaatteilla ja lopputulos on tylsä. Hieman löysempiä suitsia kokeiltiin uudella Katajanokalla ja se onnistui jo paremmin.

        Voit kävellä kaupungilla ja ihailla niitä muutamia tyylipuhtaita kokonaisuuksia mutta älä unohda, että sellaiset asiat ovat tärkeitä hyvin harvoille. Kaupunki on tarkoitetu enemmistölle, ei pienelle vähemmistölle.


    • suunnitteleman talon

      Meillä on yksityisomistuksessa Alvar Aallon suunnittelema iso talo. Oikeastaan hän pääasiassa vastasi talon sisätilojen muuttamisesta asuinkäyttöön. Julkisivussa hänellä ei hirveän paljon ollut sanan valtaa. Jonkin verran kylläkin. Talo on tietenkin sisältä ja päältä suojeltu mikä ei aina ole ihan hyvä juttu. Museovirasto voi tarvittaessa sanoa kaikissa asioissa viimeisen sanan. Joskaan eivät ole puuttuneet toistaiseksi ollenkaan.
      Mutta arkkitehtuurillisesti talossa on tiettyä selkeyttä ja etenkin kun on nähnyt Alvarin alkuperäiset suunnitelmat ja sen miltä sisätilat näyttivät 1947 niin ne vasta linjakkaat olivat. Vuosien saatossa muutoksia on tehty ja kaikki eivät ole olleet parhaiksi päin. Ennekuin museovirasto ehti talon suojelemaan, on muutamia huonoja muutiksia tehty ja ne on nyt suojeltu joten enää ei taida edes päästä palauttamaan Alvarin aikaiseen asuun taloa vaikka haluaisi....?

      Ottamatta kanataa Alvarin hyvyyteen tai huonouteen, niin talon arvon kannalta pitkällä juoksulla on vain etu, että talolla on nimekäs suunnittelija.

      • Rullatehti

        "Ennekuin museovirasto ehti talon suojelemaan, on muutamia huonoja muutiksia tehty ja ne on nyt suojeltu joten enää ei taida edes päästä palauttamaan Alvarin aikaiseen asuun taloa vaikka haluaisi....?"

        Ihan varmasti saa. Museovirasto tullee valvomaan suunnittelua ja toteutusta, mutta myönteisessä hengessä. Siellä on ihan fiksua porukkaa!


    • Ex-Helsinkiläinen

      Meillä tuo Aalto on parasta mitä ajatella saattaa. Ja totta on, että mm. Jyväskylän yliopiston kampus on hienoimpia koko maassa - pääasiassa Aallon piirtämä jossa eri aikakausien tyylit hienosti erottuvat (päärakennuksen punatiili vs. liikunnan valkoinen julkisivu).

      Mutta toisaalta Jyväskylä on kaupunkina todella ruma jossa "laattikkotehdit" ovat päässet mellastamaan vanhojen purettujen rakennusten raunioille. Kiitokset edes seminaarinmäen ja Kukkumäen säilyttämisestä :)

    • Unohtuiko Kampissa Sähötalo (Helsingin Energia)
      ja Erottajan kioski?

      • Alvar ei

        olisi ollut mahtisukujen. Gullischen, Ahlström, Rosenlewien "suojeluksessa" ja juoksupoikana, ei hän olisi koskaan päässyt pilamaan suomalaista rakennuskulttuuria siinä määrin kuin nyt. Ennenvanhaan jokainen joka oli tekemisissä mahtisukujen siipien alla, oli automattisesti jotain "suurta". Kuten Aaltokin.
        Hiton rumia ja epäkäytännöllisiä lähes kaikki hänen tekeleensä.


      • nimityskomitea
        Alvar ei kirjoitti:

        olisi ollut mahtisukujen. Gullischen, Ahlström, Rosenlewien "suojeluksessa" ja juoksupoikana, ei hän olisi koskaan päässyt pilamaan suomalaista rakennuskulttuuria siinä määrin kuin nyt. Ennenvanhaan jokainen joka oli tekemisissä mahtisukujen siipien alla, oli automattisesti jotain "suurta". Kuten Aaltokin.
        Hiton rumia ja epäkäytännöllisiä lähes kaikki hänen tekeleensä.

        Olet palstan ensimmäinen todellinen pölkkypää! Voit käydä hakemassa piippolakkisi toimistosta, avoinna klo 9 - 16.


      • Alvari on nero
        Alvar ei kirjoitti:

        olisi ollut mahtisukujen. Gullischen, Ahlström, Rosenlewien "suojeluksessa" ja juoksupoikana, ei hän olisi koskaan päässyt pilamaan suomalaista rakennuskulttuuria siinä määrin kuin nyt. Ennenvanhaan jokainen joka oli tekemisissä mahtisukujen siipien alla, oli automattisesti jotain "suurta". Kuten Aaltokin.
        Hiton rumia ja epäkäytännöllisiä lähes kaikki hänen tekeleensä.

        Kävisit kirjakaupassa tai kirjastossa katsomassa arkkitehtuurikirjoja Alvarin teoksista ja laajentaisit vähän perspektiiviäsi. Perustele väittämäsi Alvari suunnittelemien rakennusten rumuudesta ja epäkäytännöllisyydestä.

        Alvar Aalto oli suuri lahjakkuus,nero, jonka töitä arkkitehtien polvi polven jälkeen tulee ihailemaan ympäri maailmaa. Alvari oli edellä aikaansa. Hänen rakennuksensa, jotka on rakennettu jo 1900-luvun alkupuoliskollakin, ovat yhä täysin moderneja.

        Kulkiessani TKK:n Otaniemen kampusalueella, en voi olla ihailematta sen harmoonista kokonaisuutta, rakennusten istumista maisemaan ja monia hienoja yksityiskohtia Alvarin suunnittelemissa rakennuksissa. Yksityskohtia, joita aina löytää lisää, vaikka ensitutustumisesta on jo vuosikymmeniä.

        Kommentit mahtisukujen osallisuudesta ovat älyttömiä. On onni, että näiden mahtisukujen edustajissa oli myös lahjakkuutta, lahjakkuutta tajuta Alvar Aalloon suuruus arkkitehtina ja älytä palkata hänet tehtaidensa, niiden henkilökunnan asuntojen ja oman kotinsa, Villa Mairean, suunnittelijaksi.

        Yksittäiset virheet Alvarin suuressa tuotannossa eivät vähennä koko hänen valtavan elämäntyönsä arvoa. Nerotkin ovat vain ihmisiä.


    • arxitehti

      hommansa, siitä ei pääse mihinkään.

      Hyviä ovat Alvarin tekemät pääasiallisesti. Mielestäni kaikkein parhaita ovat pienet talot, Alvarin oma talo Riihitiellä ja toimitsto Tiilimäessä. Hyviä ovat myös KELA töölössä ja Rautatalo.

      Ja tuosta mahtisuhujen suojeluksesta, kyllä sekin vaatii diplomaatin taitoja että tuohon asemaan pääsee. Ei tuommoinen asema tule taivaan lahjana.

      • Alvar oli

        aikoinaan ok. Mutta eikö tuo Aalto tyyli jo ole vanhanaikaista? Kuinka sitä voidaan vieläkin pitää modernina?
        Ja toinen asia, jos Alvar osasikin hommansa niin aivan eri lukunsa ovat nämä nykyajan kopioitsija-arkkitehdit jotka kopioimalla Aallon tyyliä sijoittelevat näitä laatikkoluomuksiaan mihin sattuu. Kun ei itse osata mitään niin yritetään paistatella edes suomalaisen arkkitehtiylijumalan varjossa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8416
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2565
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      122
      2277
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1946
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1684
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1499
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1399
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1282
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe