http://www.bookplus.fi/product.php?&isbn=9529205090
Pekka Siitoinista tehty kirja on hyvinkin lukemisen arvoinen. Siinä on yllättävän paljon mielenkiitoista tietoa maamme lähihistoriasta ja natsien kultistisesta miljööstä.
Sen sijaan Siitoinin omat kommentit, jotka kirjoittaja on sijoittanut kirjaan "antaakseen Siitoinin persoonan tulla paremmin läpi" ovat todella karskia luettavaa. Mies tuntui olevan viehtynyt pahuuteen enemmän kuin mihinkään isänmaalliseen toimintaan - siis toisin kuin joskus kuulee esitettävän. Sain vaikutelman, että Siitoin oli jonkinlainen julkisuuden kipeä ja omahyväinen kaveri, jolla kieltämättä oli enemmän sanottavaa kuin olin ennen kirjan lukemista kuvitellut.
Kirja on sinänsä tervetullut avaus Suomen äärioikeiston historiaan sillä aiheesta ei ole juurikaan mitää luettavaa ennen tätä teosta.
Pekka Siitoinista tehty kirja on hyvinkin lukemisen arvoinen. Siinä on yllättävän paljon mielenkiitoista tietoa maamme lähihistoriasta ja natsien kultistisesta miljööstä.
Sen sijaan Siitoinin omat kommentit, jotka kirjoittaja on sijoittanut kirjaan "antaakseen Siitoinin persoonan tulla paremmin läpi" ovat todella karskia luettavaa. Mies tuntui olevan viehtynyt pahuuteen enemmän kuin mihinkään isänmaalliseen toimintaan - siis toisin kuin joskus kuulee esitettävän. Sain vaikutelman, että Siitoin oli jonkinlainen julkisuuden kipeä ja omahyväinen kaveri, jolla kieltämättä oli enemmän sanottavaa kuin olin ennen kirjan lukemista kuvitellut.
Kirja on sinänsä tervetullut avaus Suomen äärioikeiston historiaan sillä aiheesta ei ole juurikaan mitää luettavaa ennen tätä teosta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
luen tämänkin moninkerroin taittuneena.
Itseäni kiehtoo juuri Siitoinin kaltainen persoona sen takia, että nykyisenä aikana politiikka on pullollaan kaikenlaisia ämmiä, joilla ei ole mitään linjaa, koska heillä ei ole munaa.
Suurin osa naisista vihasi Saddamia ja kannatti jenkkejä, mutta nyt he ovat kääntyneet jenkkejä vastaan ja Saddam saa sympatiat. Naiset varmaan lähettelee rakkauskirjeitä samalla tavalla kuin sille pari poliisia ampuneelle tanskalaiskrimille.
Siitoinin tapainen järjestelmän totaalinen haastaminen miehisin arvoin on hyvää luettavaa nykyisenä lässyaikana.
miehiset arvot ovat. Tai älä sentään, en jaksa iskeä päätäni seinään ja nauraa samaan aikaan.
Kirjassa on karskia militarismia ja sovinismia ihannoivaa tarinaa pekka Siitoinin suusta. Osalle jutuista ei voi kuin nauraa. Pekka Siitoin oli kullimies parhaasta päästä. Jopa homot ihaili sitä. Kirjassa joku homppeli ottaa nukkuvan Siitoinin vehkeen jopa suuhunsa. Sellaista oli Siitoinin karisma.
...
Ensin pieni looginen virhe: ämmillä ei kuulukaan olla munaa. Toiseksi: taatusti ei löydy naista, joka ihailisi Saddamia. On eri asia vastustaa siviilien tappajia, olivatpa he keitä tahansa.
Naiset, jotka lähettelivät rakkauskirjeitä Steen Christensenille, kaipasivat varmaan miehisiä arvojasi...
Silloin harvoin, kun hän pääsi televisioon, ei kyllä mitään järkevää hänen suustaan tullut. Mies olisi pitänyt laittaa hoitoon ajoissa.
Mitkä taustatiedot ja punnitut lähtökohdat laitatkaan puntariin todetessasi jonkun vain hulluksi? Onko sinulla lääketieteellinen koulutus ja kokemus siihen?
Samoilla argumenteilla Vanhanen on hullu suojellessaan Saarelan kanaa, esiintyessään eräänlaisena naissankarina ja kullinheiluttajana yli 50 vuotiaana. Ollila on tuolla mittapuulla hullu, kun käyttäytyy, kuin omisaisi maailman tai ainakin suomalaisten sielut ja työn.
Jaha.. juu, on vielä joku Pekka-pojan karismaa täällä ihailemassa.
No niin, alkoholisoituneen pikkurikollisen ihailu on tietysti aika vaaraton ajanviete. Jatkakaa vaan.
Lues nyt uudelleen. Osaatko suomen sanojen merkityksen. KErro missä ihaillaan Siitointa?
Mitkä taustatiedot ja punnitut lähtökohdat laitatkaan puntariin todetessasi jonkun vain hulluksi? Onko sinulla lääketieteellinen koulutus ja kokemus siihen?
Samoilla argumenteilla Vanhanen on hullu suojellessaan Saarelan kanaa, esiintyessään eräänlaisena naissankarina ja kullinheiluttajana yli 50 vuotiaana. Ollila on tuolla mittapuulla hullu, kun käyttäytyy, kuin omisaisi maailman tai ainakin suomalaisten sielut ja työn.
Kirja Siitoinista tuskin saa ketään ihailemaan "valtakunnanjohtajaa". Kirjan parasta antia on mielestäni se, että siinä kerrotaa Siitoinin toiminnasta kylmän sodan taustaa vasten.
Kirjassa ei t o d e l l a k a a n ihannoida Siitoinia. Ymmärrän sen sijaan niitä, joita Siitoinin karski kielenkäyttö nykyisenä poliittisen korrektiuden aikana hymyiyttää.