Olisimme ostaneet rivitaloasunnon 3h k. Meitil on pieni lapsi ja asutaan kaksiossa kerrostalossa.
Löysimme tosi hienon asunnon jossa oli hinta kohdallaan, mutta pankkisetä torjui pankkilainan tosta vaan, pitäs katella halvempia.
Kysynvaan mitä järkeä on sitten ostaa joku homeloukku, josta ei saa ikinä rahojaan takaisin.
Tuo asunto ois ollut 1987 rakennettu ja hyvin hoidettu taloyhtiö, jossa asunnossakin tehty kaunis remppa, ja hinta oli mielestämme edullinen.
Pankkisetä teki laskelman, ettei muka pystyttäs maksamaan ja kantin kontit, väärässä se oli.
Nyt sitten se asunto on kait myyty kun ei näy enää Oikotiellä olevan myynnissä.
Ottaa tosiaan pannuun.
Löysimme tosi hienon asunnon jossa oli hinta kohdallaan, mutta pankkisetä torjui pankkilainan tosta vaan, pitäs katella halvempia.
Kysynvaan mitä järkeä on sitten ostaa joku homeloukku, josta ei saa ikinä rahojaan takaisin.
Tuo asunto ois ollut 1987 rakennettu ja hyvin hoidettu taloyhtiö, jossa asunnossakin tehty kaunis remppa, ja hinta oli mielestämme edullinen.
Pankkisetä teki laskelman, ettei muka pystyttäs maksamaan ja kantin kontit, väärässä se oli.
Nyt sitten se asunto on kait myyty kun ei näy enää Oikotiellä olevan myynnissä.
Ottaa tosiaan pannuun.
Vastaukset 16
Vanhimmat
eli älä huoli.
ei rommaa vielä vuoteen.
Et ole ainoa, jolle näin on käynyt. Pankit ovat laittamassa lainahanoja kiinni ja kohta omaisuus kerätään ylivelkaantuneilta takaisin. Isojen poikien kartelli pitää huolen, että hinnat putoavat ja sen jälkeen aletaan kinuamaan lisävakuuksia aivan kuten vuonna 1990. Sitten vaan kämpät pakkohuutokauppaan.
Siis tarkennan lausuntoasi sen verran, että pankit eivät tietenkään voi vaatia lisävakuuksia voimassaolevalle lainalle.
Sen sijaan, mikäli asuntoa haluaa vaihtaa tai muuten vain muuttaa lainaehtoja tavalla, joka purkaa vanhan lainasopimuksen, pankit saattavat vaatia uudelle lainalle korkeammat vakuudet. Voi käydä niinkin, että mikäli rahastosijoittaminen menee muodista, marginaalitkin alkavat kiivetä taas ylöspäin. Siitä voi tulla vielä monelle ongelma.
Vanhempi sukupolvi muistaa vuoden 1990 romahduksen, jonka voimakkuutta lisäsi se, että pankit alkoivat vaatia lisävakuuksia velallisilta. Kun vakuuksia ei löytynyt, pakkohuutokaupattiin asunnot ja parhaat menivät tietysti alehinnalla pankinjohtajien sukulaisille ja kavereille.
Omaisuuden uusjako käynnistyy taas kohta, miksi ihmeessä mikään olisi muuttunut?
Nykyään lainapapereihin on erikseen kirjattu ne tilanteet, joissa pankki voi vaatia lisävakuuksia. Pelkkä asuntojen arvon putoaminen ei yksin riitä, siis pankin ja kuluttajan välisessä sopimuksessa.
Lisävakuuksia voi vaatia esimerkiksi: Jos asiakas on antanut virheellistä tietoa pankille, myy asunnon, joku velallisista kuolee, velallinen vaikuttaa itse asunnon arvon putoamiseen esimerkiksi laiminlyömällä tarpeelliset huoltotoimet, pankin vakavaraisuus putoaa liian alas, ym. ym.
ei ne asuntojen hinnat mihinkään putoa, pysyvät nykytasossa (tuskin enää nousevat),vaikka korot tästä vähän nousevatkin. turhaa lietsoa paniikkia.
Puhutko nyt nimellishinnoista vai reaalihinnoista?
Jos puhut reaalihinnoista, niin mikä mekanismi mielestäsi estää niitä putoamasta tällä kerralla, kun talous jossain vaiheessa kääntyy laskusuhdanteeseen? Ne ovat tähänkin asti seuranneet suhdanteita.
Jos puhut nimellishinnoista, niin miksi ajattelet niiden pysyvän korkealla? Onko odotettavissa tasaista asuntotarjonnan vähenemistä joka kumoaa kuluttajien vähenevän maksukyvyn? Vai pysyykö työllisyys edelleen talouden hidastumisesta huolimatta hyvällä tasolla ja palkat nousussa, mutta inflaatio ja näin myös korot alhaalla (mikä olisi aika outo yhtälö)? Vai mihin perustat väitteesi?
Jos lainanottaja on johtanut pankkia harhaan ja väittänyt asuntoa arvokkaammaksi kuin mitä se onkaan, ehdot lisävakuuksien suhteen kyllä täyttyvät.
Pankin vakavaraisuus taas putoaa liian alas, jos asuntojen hinnat rommaavat. Näinhän se meni edelliselläkin kerralla.
Niin että mikään ei todellakaan ole muuttunut.
Just näin siinä viimeksi kävi. Siis 90-luvun alussa. Historia toistaa itseään ja pankit ovat lainoittaneet löysin perustein tämän kansan äärilleen. Pari nokkelaa liikettä ja pankeilla on käsissä hillitön asunto-omaisuus. Viimeksi kävi vielä niin, että pankkien vakavaraisuuden "horjuessa" (aivan valhetta oli koko homma) valtio syöksyi apuun jakaen avokätisesti meidän veronmaksajien rahoja pankkien kyltymättömiin holveihin. Tää aika tulee vielä uudelleen, koska pankkiirien silmin se oli yksi parhaista rahan ansaitsemiskeinoista.
Kyseessä oli siis nyt tämän syksyn juttu.
Olen varma, ettei hinnat putoo!
Ja mitä väliä sit,jos putois, ko samalla putois oman kaksionkin hinta, eli väliraha ois sama kuiteskin.
Vuokralle en mee se on saletti, sillä vuokrarahat menis taivaantuuliin, kymmenes kuukaudessakin häviäisin jo n.5000e jos otettas olettettu hoitokulu pois.
Ja jos myyt niin, pörssiin ei nyt kannata sijoittaa ja pankeissa on edelleen isommatkin korot niin pienet, että inflaatio syö sen, joten paras maksaa asuntoaan lyhenee se velka jo sinäkin aikana kun ihmetellään mitä tapahtuu.
Mutta lainaa en saanut, koetetaan toisesta pankista paremmalla onnella, jos löytyy yhtä kiva toinen kohde. Onneksi meitil on sentään tää kaksio. Mut se ensimmäinen asunto men, vahinko!
Tietäisit että ei ne 90-luvun velalliset sittenkkään, kovin huonosti ole pärjänneet.
Mutta nyt on muutenkin aivan uudet keissit ja tuo on historiaa ja pysyy sellaisena.
Sama ei toistu, ei voi tulla niin paljon päällekkäisyyksiä kuin silloin tuli.
Se on jo mahdottomuus!
Hinnat tulee nousemaan!
Eivät vuokrarahat mene taivaan tuuliin, jos ajoitus on oikea. Joka tällä hetkellä asuu vuokralla, tekee todella kovaa tiliä joka kuukausi hintojen rommatessa. Mitä kalliimman asunnon jättää nyt ostamatta, sitä suurempi tili on sitten ostovaiheessa.
kun ei niitä eurojakaan ole.
Ei niitä virtuaali euroja kannata laskea.
Olen kyllä jäänyt huomattavasti kauemmas historiaan, jopa satojen vuosien taakse. Siksi siis höpisen täällä kaikenlaista omituista talouden sykleistä ja ikuisen kasvun mahdottomuudesta. Ehkä tämä houraileminen johtuu kaikista noista tomuisista kirjoistani, jotka ovat väärällään tylsääkin tylsempää teoriaa, joka yrittää mallintaa niitä ilmiöitä, jotka ovat tuhonneet kerta toisensa jälkeen todellisuuspakoisten ääliöiden omaisuuden.
Mutta älkää minusta välittäkö, tarkoitukseni ei ole olla vaivaksi. Poimin vain tämänkin syklin muistikirjoihini osastolle: "ei mitään uutta auringon alla", ja poistun sitten tältä palstalta. Uskoisin että tulee valmista vielä ensi vuoden aikana.
Älkääkä vain luulko, että haluaisin estää jotakuta ottamasta harkittua riskiä velkaantumisen kanssa. Monesti riskinotto palkitsee. Yritän vain tiedottaa ihmisille, mitä kaikkea olisi syytä ottaa huomioon, jotta riskinotto olisi todella harkittua... Mutta jos jotkut kaikesta varoittelemisesta huolimatta kokeilevat ja epäonnistuvat, ja päätyvät sen vuoksi vuosikausiksi velkavankeuteen, heilutan kyllä itsekin ruoskaa heidän selkänahallaan. Talouspeleissä yhden tappio on toisen voitto ja varomattomuus kostautuu. Valitusoikeutta pelaajilla ei kuitenkaan ole, sillä peli on avoin kaikille ja säännötkin suhteellisen oikeudenmukaiset.
Vai voisiko kaikki olla tällä kerralla tosiaan toisin? Ihmisethän ovat nyt aivan erilaisia kuin viime vuosikymmenellä tai vuosisadalla... Vaan ei. Mikään ei ole tosin, eikä ihminen ole muuttunut. Toisin kuin moni tänään luulee, historiasta voi oppia paljonkin. Ongelmana oppimattomuudessa on vain se, että emme halua uskoa olevamme yhtä tyhmiä kuin edeltäjämme... Me luomakunnan kruunut, me vuosimiljoonia jatkuneen geneettisen voittoputken huipentumat.
Taidat lukea viestejä vähän huolimattomasti? Kuten kirjoitin, sopimuksessa on mainittu tietyt poikkeukset. Siitä ei kutenkaan nyt ollut kysymys, vaan lisävakuuksien vaatimisesta asuntojen hintojen laskiessa. Jos pankille on kerrottu asunnosta kaikki haluamansa tiedot, ja he hyväksyvät sen vakuudeksi, asia on silloin asiakkaan puolelta selvä. Jos lainanantaja johtaa pankkia harhaan, se on hänen valintansa, ja sen seuraukset on merkitty sopimukseen.
Huomaa muuten, että tällä hetkellä pankkien vakavaraisuus on hyvällä mallilla. Tilanne voisi vielä muuttua holtittoman luotonannon myötä, mutta nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että pankit ovat alkaneet suhtautua lainanantoon kriittisemmin. Käännettä huonompaan ei siis ole siltä puolelta vielä näkyvissä. Lisäksi Basel II helpottaa vakavaraisuusvaatimuksia niillä pankeilla, jotka toimivat ensisijaisesti kuluttajamarkkinoilla. Tämä jopa helpottaa nykyistä tilannetta ja johtaa pankit sikäli erikoiseen tilanteeseen, että niillä onkin liikaa rahaa.
Ja jos nyt aletaan historiaa opiskelemaan, niin suhteellisen harva kuluttaja joutui vaikeuksiin asuntovelkojensa takia viime laman aikana. Ongelmat tulivat yrityspuolen velkaantumisesta, erityisesti ulkomaisista valuuttaluotoista, ja lisävakuuksien vaatiminen koski ennen kaikkea yritysten lainoja. Yrittäjien omaisuutta myös meni paljon myyntiin, kun he eivät veloista selvinneet ja tässä kaatui myös takaajia.
Yrityspuoli pelaa kuitenkin omilla säännöillään, kuluttajat omillaan, ja näiden sääntöjen erot voit selvittää oman pankkisi kanssa, jos asia kiinnostaa syvällisemmin. Tällä kerralla yritykset eivät ole kovinkaan velkaantuneita, joten tämä asia on muuttunut. Enää ei myöskään harrasteta avoimia takauksia nykyisille ja tuleville lainoille, joten tämäkin on muuttunut.
Pankit voivat toki lisävakuuksia yrittää vaatia kuluttajiltakin, jos asuntomarkkinoilla tapahtuu huomattava pudotus keskimääräisissä hinnoissa, mutta siitä ei tarvitse sen enempää välittää. Lainasopimus kertoo pelisäännöt ja siitä löytyvät molempien osapuolten allekirjoitukset.