Hei,
Nyt kun korot alkavat pikkuhiljaa nousta, kannattaako silloin sijoitus korkorahastoon? Neuvokaa muutaman sadan euron sijoittajaa.
kiitos. Mitä eroa on lyhyen, keskipitkän ja pitkän koron rahastoilla?
kannattaako korkorahastot
8
1818
Vastaukset
- Master mies
Niissäkin riski vaihtelee lyhyen koron rahastosta kehittyvien markkinoiden riskikorko rahastoihin.
Tuotto myös vaihtelee ja kulut vertaile rauhassa ennen valintaa.. Pidempi korko = suurempi riski = suurempi tuottomahdollisuus/arvonalennusmahdollisuus.
Muutaman sadan euron sijoitus on kuitenkin sen verran pieni, että korkojen nousun vaikutus tuottoon on melkeinpä häviävän pieni. Tämä on etenkin silloin, jos hankkii noita matalariskisiä lyhyen koron rahastoja. Keskipitkän ja pitkän koron rahastoissa on vähän sama juttu, eli vaikka arvo laskeekin, se laskee enintään jotain vitosen luokkaa vuoden ajalta.
Lyhyen koron rahastolla voi aloittaa, ja vaikka vaihtaa ne jonkun ajan päästä sitten toiseen, kun kyllästyy niiden melkein viivasuoraan ennustettavaan kurssikehitykseen. Jännitystä elämään.- korkorahastoilla
Lyhyen koron rahastoilla tuotto on tällä hetkellä 1,5-2,5 % vuodessa.
Keskipitkissä korkorahastoissa -0%
Pitkän koron rahastoissa tuotto on negatiivinen tällä hetkellä.
Määräaikaiset talletukset tuottavat hieman paremmin.
Korkorahastojen etu on siinä, että ne voi lunastaa milloin haluaa. Ne ovat jonkinlainen turvasatama rahoille, joita ei uskalleta sijoittaa tuottavammille markkinoille, mutta ovat milloin hyvänsä käytettävissä. - Nordea Euro Korko
korkorahastoilla kirjoitti:
Lyhyen koron rahastoilla tuotto on tällä hetkellä 1,5-2,5 % vuodessa.
Keskipitkissä korkorahastoissa -0%
Pitkän koron rahastoissa tuotto on negatiivinen tällä hetkellä.
Määräaikaiset talletukset tuottavat hieman paremmin.
Korkorahastojen etu on siinä, että ne voi lunastaa milloin haluaa. Ne ovat jonkinlainen turvasatama rahoille, joita ei uskalleta sijoittaa tuottavammille markkinoille, mutta ovat milloin hyvänsä käytettävissä.Esim. Nordean lyhyen koron rahasto N.Euro Korko on tuottanut tasan 1 % viidessä kuukaudessa eli jos tilanne ei muutu, niin tuotto vuodessa on 2,4 %.
- björn
Nordea Euro Korko kirjoitti:
Esim. Nordean lyhyen koron rahasto N.Euro Korko on tuottanut tasan 1 % viidessä kuukaudessa eli jos tilanne ei muutu, niin tuotto vuodessa on 2,4 %.
nousevien korkojen aikaan katsoa rahaston viimekuun tuottoa, etenkin lyhyen koron. nordean euro korko tuotti viime kuussa 0,22% eli samaa tahtia eli 2,64% vuodessa. koska korkojen nousu todennäköisesti jatkuu samaa tahtia, myös rahaston tuotto nousee samaa tahtia.
uusista lainoista saa nyt paremman koron ja sen takia (keski)pitkään koron rahastojen arvo laskee tai kehitys on maltillisempaa. - kelatkaa
björn kirjoitti:
nousevien korkojen aikaan katsoa rahaston viimekuun tuottoa, etenkin lyhyen koron. nordean euro korko tuotti viime kuussa 0,22% eli samaa tahtia eli 2,64% vuodessa. koska korkojen nousu todennäköisesti jatkuu samaa tahtia, myös rahaston tuotto nousee samaa tahtia.
uusista lainoista saa nyt paremman koron ja sen takia (keski)pitkään koron rahastojen arvo laskee tai kehitys on maltillisempaa.Markkinakorot ja EKP:n ohjauskorko liittyvät toisiinsa, mutta ensin mainitut ovat huomattavasti vaikeammin ennustettavissa, sillä talouskehitys/markkinat vaikuttaa niihin ohjauskoron lisäksi. EKP:n koronnostot ovat taas suhteellisen helposti ennustettavissa lyhyellä aikavälillä. Mikäli korkojen tuotto paranisi aina korkojen noustessa eli jälkimarkkinoiden korkopapereiden hinnat laskisivat, voisi tällaista tietoa hyödyntää itse kukin ja rahan tienaaminen olisi helppoa. Aika pitkälti ohjauskoron muutokset on kokoajan diskontattu korkoinstrumenttien tuottoihin. Esim USA:ssa on tällä hetkellä ns inverted yield curve, eli lyhyen aikavälin korko on suurempi kuin pitkän, sillä korkojen odotetaan laskevan tulevaisuudessa (talouskasvu hidastuu). Vasta odottamattomat markkinamuutokset heilauttelevat korkoinstrumenttien tuottoja.
Eli näilläkin markkinoilla keinottelu ei ole mitään bulleroiden puuhaa.
Btw, ei ollut tarkoitus olla näin faktanomainen, koska tietämystä ei ole todellakaan kovin paljoa. Saa siis korjata.. - -Teukka-
kelatkaa kirjoitti:
Markkinakorot ja EKP:n ohjauskorko liittyvät toisiinsa, mutta ensin mainitut ovat huomattavasti vaikeammin ennustettavissa, sillä talouskehitys/markkinat vaikuttaa niihin ohjauskoron lisäksi. EKP:n koronnostot ovat taas suhteellisen helposti ennustettavissa lyhyellä aikavälillä. Mikäli korkojen tuotto paranisi aina korkojen noustessa eli jälkimarkkinoiden korkopapereiden hinnat laskisivat, voisi tällaista tietoa hyödyntää itse kukin ja rahan tienaaminen olisi helppoa. Aika pitkälti ohjauskoron muutokset on kokoajan diskontattu korkoinstrumenttien tuottoihin. Esim USA:ssa on tällä hetkellä ns inverted yield curve, eli lyhyen aikavälin korko on suurempi kuin pitkän, sillä korkojen odotetaan laskevan tulevaisuudessa (talouskasvu hidastuu). Vasta odottamattomat markkinamuutokset heilauttelevat korkoinstrumenttien tuottoja.
Eli näilläkin markkinoilla keinottelu ei ole mitään bulleroiden puuhaa.
Btw, ei ollut tarkoitus olla näin faktanomainen, koska tietämystä ei ole todellakaan kovin paljoa. Saa siis korjata..Tuota "korot nousee, ei kannata ostaa pitkää korkoa" mantraa saa täällä lukea vähän joka välissä. Ja onhan tuo perusperiaate niin, mutta jos markkinat toimisivat täysin ennustettavasti, niin aika moni spekulantti tekisi tosiaan paljon rahaa. Itse asiassa niin paljon, etteivät markkinat enää olisi ennustettavissa.
Lyhyen koron tuotto tosin on melko tarkkaan ennustettavissa (puhutaankin riskittömästä korosta) Korkopaperit salkussa vaihtuvat niin nopeasti, että odottamattomatkin korkotason muutokset eivät heilauta arvoa 2-3 kk aikaskaalalla. - Master mies
-Teukka- kirjoitti:
Tuota "korot nousee, ei kannata ostaa pitkää korkoa" mantraa saa täällä lukea vähän joka välissä. Ja onhan tuo perusperiaate niin, mutta jos markkinat toimisivat täysin ennustettavasti, niin aika moni spekulantti tekisi tosiaan paljon rahaa. Itse asiassa niin paljon, etteivät markkinat enää olisi ennustettavissa.
Lyhyen koron tuotto tosin on melko tarkkaan ennustettavissa (puhutaankin riskittömästä korosta) Korkopaperit salkussa vaihtuvat niin nopeasti, että odottamattomatkin korkotason muutokset eivät heilauta arvoa 2-3 kk aikaskaalalla.Mielestäni on kuitenkin varmempaa kun osa sijoituksesta on korko puolella ja suhteen voi valita riskinottokyvyn mukaiseksi.
On se vain mukava seurata vaikka tulisi osakerahastoissa laskupäiviä niin joku käy aina plussaan päin. Kyllä pitkän koron rahastoista löytyy myös aika hyvin rullaavia vaihtoehtoja esim. OP:n High Yield, Mandatum Emerging Markets Debt ym.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kun väestö ikääntyy ja veronmaksajat vähenee, mitä sitten vasemmistolaiset?
Maahanmuutto ei vaan ole ratkaisu väestön ikääntymiseen. Maahanmuutto lykkää ja hidastaa väestön ikääntymistä ja työv1794183"Mitä sä nainen tuot sitten pöytään" ?
Jos mies provaidaa ja suojelee... Pitääkö miesten kysyä tuollaisia?892740Aktivistinainen pysäytti ICE-agentin luodin päällään USA:ssa!
Video ampumistilanteesta: https://edition.cnn.com/2026/01/07/us/video/ice-shooting-minneapolis-digvid "Media: ICE:n am1322219Minja jytkyttää vas.liiton kannatusta ylöspäin
Alkaa raavaat duunarimiehetkin palaamaan vasemmistoliiton kannattajiksi. Eduskunnassahan on vain kaksi työntekijöiden p782186- 192021
Oikeistopuolueiden kannatus vain 37,8 %, vasemmiston 43,0 %
Keskustaan jää 17,4 prosenttia ja loput ovat sitten mitä ovat. Mutta selvästikin Suomen kansa on vasemmalle kallellaan.2519586 kW saunan lämmityksestä kohta 10 euron lisämaksu / kerta
Kokoomuslainen sähköyhtiöiden hallitsema Energiavirasto ehdottaa 5 kW:n rajaa, jonka ylittämisestä tulee lisämaksu. Tark41815Mahonselän jäät - Saaristokunta Lieksa brutaalisti kriisin partaalla!
Lieksan loppuvuoden hyvän kehityksen jälkeen ei olisi uskonut että palstan ahkerista kommentoijista huolimatta matkailu1251783- 831777
Ekologinen kommunismi tulee voittamaan fossiilikapitalismin
Kiina on mahtitekijä uusiutuvien energialähteiden kehityksessä, ja Trump osoitus viimeisestä öljyn perään itkemisestä, m201763