Dalai Lama sanoi haastattelussa että ei kannattaisi vaihtaa uskontoa sillä se voi aiheuttaa sekaannusta ihmisen mielessä...
Mitäs mieltä olette? Mielummin olisin buddhalainen kun kristitty, siis jos jotain pitäisi olla.
Mitäs mieltä olette? Mielummin olisin buddhalainen kun kristitty, siis jos jotain pitäisi olla.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Dalai lama sanoi myös että jos pitkän ja syvällisen tutkimisen jälkeen todellla haluaa olla buddhalainen, niin silloin voi olla.
Mutta oikeassa hän on ihmismieli hämmentyy helposti jolloin harjoittamisesta tulee vaikeata. Saattaa olla jopa vahingollista itselle siirtyä uskonnosta toiseen. Kannattaa tutkia asioita ja omaa suhtautumista esim Jumalaan ennekuin ryhtyy buddhalaiseksi (joka siis ei usko Jumalaan).
Onam kuolemani jälkeen _tiedän_ että Jumala on kuin onkin olemassa. Mahayana on tältäosin oikeassa.
Samoin _tiedän_, että hän on kaikille uskonnoille yhteinen ja Hän on Rakkaus. Kaikissa uskonnoissa on jotain väärää ja paljon oikeaa.
Yhdyn omalta osaltani Dalai Laman sanoihin. Mielestäni asiallisinta on tutustua läpikotaisin omaan uskontoonsa ja sen eettisiin oppeihin, ja sen jälkeen tutustua myös muihin ja oppia ymmärtämään niitä ja sitä, mikä niissä on hyvää. Itse pidän mahayanabuddhalaisuutta hyvin korkeassa arvossa.
>Onam kuolemani jälkeen _tiedän_ että Jumala on
>kuin onkin olemassa. Mahayana on tältäosin
>oikeassa.
Montakohan kertaa tämä on sanottava, ennen kuin asia tulee selväksi. Kaikki buddhalaisuuden suuntaukset kieltävät jumalan olemassaolon a) logiikan perusteella ja b) kaikkitietävän kokemuksen perusteella.
Mahayana erityisesti perustuu prajnaparamita-sutrien ja madhyamakan tyhjyys-näkemykseen, joka kumoaa luoja-jumalan olemassaolon -- aivan samoin kuin buddhankin todellisen olemassaolon.
Jotakuta kristittyä tai hindua buddhalainen voi toki kannustaa uskomaan jumalaan, jos se on hyväksi tälle ihmiselle ja se kannustaa tätä käyttäytymään fiksulla tavalla. Tämä on vain taitava keino, eikä se merkitse, että kyseinen buddhalainen hyväksyisi jumalan olemassaolon.
Buddhalaisuus ei kiellä, etteikö voisi näennäisesti ilmaantua erilaisia harhakuvitelmia esim. jumalasta. Joten sitä ei voi kieltää, etteikö tietyllä henkilöllä voisi olla tällaisia kuvitelmia. Näin itsekin yöllä unta, jota erehdyin pitämään totena. Nyt kuitenkin tiedän, ettei se ollut totta, enkä ole käynyt vaalimaan tuota unikokemustani. Jos kokemus on ohimenevä, se ei voi olla todellinen. Tämä on buddhalaisuuden keskeisiä pointteja.
http://en.wikipedia.org/wiki/God_in_Buddhism
http://en.wikipedia.org/wiki/Tathagatagarbha
1) Wikipedia ei ole luotettava lähde. 2) Lukutaitoinen löytää kuitenkin tuosta artikkelista tällaisen todenperäisen ajatuksen:
"What is deemed as "Creation of the world" by an all-powerful God in many other religions is not accepted by any school of Buddhism."
Buddhaluonto (tathatagarbha 'valaistumisen siemen') ei liity millään tavalla jumala-käsitteeseen, ei edes panteistiseen jumala-käsitykseen "jumala on kaikkialla". Buddhaluonto, joka on kaikkien käsitteiden tuolla puolen, ymmärretään hieman eri tavoin sutrassa ja tantrassa, ja sen avulla kumotaan virheellinen käsitys "tyhjyydestä" jonain todella olemassa olevana entiteettinä.
Buddha itse ei suinkaan antanut opetusta buddhaluonnosta kaikille oppilailleen vaan ainoastaan niille lahjaikkaille, jotka eivät erehtyneet pitämään sitä jonkinlaisena jumalan vastikkkeena. Aivan samasta syystä Buddha antoi vain älykkäimmille oppilailleen opetuksen alaya-vijnanasta, "varastotajunnasta".
Siddharta ei opettanut buddhalaisuutta vaan oppia l.dharmaa jolla vapautuu kärsimyksistä,eli nirvanan saavuttanut on pysyvästi vapaa elämän kärsimyksistä ,kuoleman kierteestä, harha-aistimuksista ,sisäisistä ongelmista,siis kärsimyksistä täysin vapaa.alkuperäinen on SE oppi,muut buddhalaisuuden alalahkot ovat myöhempien sukupolvien juttuja jotka jotkut pitävät sisällään dharman mutta ovat jopa keskenään oppiriidoissa.(hinajana, mahajana, vayrajana..)jne.Oikea keskittyminen, oikeatoimeentulo,rohkeus ....sitä hän opetti..ja puolusti oppiansa...pysykää alkuperäisessä,unohtakaa alalahkot.
Tuollainen on fanaattista, kristinuskosta ja islamista tuttua "on vain yksi ainoa oppi" -ajattelua, jolla ei ole mitään tekemistä dharman kanssa.
Koska buddhalaisuudessa ei todellakaan ole käsitettä "buddhalaisuus", niin ei ole olemassa myöskään sen alalahkoja. On vain kokoelma menetelmiä, jotka soveltuvat eri tyyppisille ihmisille. Käytännön syistä ne voi luokitella hinayanaan, mahayanaan ja vajrayanaan, kuten Buddhan oppilaat sittemmin tekivät. Jos hieman yksinkertaistetaan, niin hinayanassa kiintymyksestä vapaudutaan kieltäymyksen kautta, mahayanassa vihasta vapaudutaan myötätuntoa kehittämällä ja vajrayanassa tietämättömyys eliminoidaan virheettömällä näkemyksellä mielen luonnosta.
tietämättömyydessään kääntävät boddhisattvat jumaliksi. Voin hyvin kuvitella wikipedialaisen tai jonkun muun kysyvän Dalai Lamalta mikä on boddhisattva, ja DL nähden ristin killuvan kysyjän kaulassa vastaa: se on vähän niinkuin jumala.. ja näin bodhisattvoista tulee jumalia.
dharma on oppi,tutustu siihen,unohda suuntaukset.alkuperäistä ei tänäpäivänäkään tarvitse muuttaa mihinkään.Jos olet noin tyrmäävän tietävä aiheesta niin selitä pieni-vaunu ja suurivaunu sekä timanttipolku ja timanttikulkuneuvo.Ei suuret buddhaselitykset tee miehestä oivaltanutta,ne on turhaan selitelly opin seurauksia.http://www.buddhalaisuus.fi/opetukset/faq3.html
http://www.buddhalaisuus.fi/opetukset/faq3.html
Noh noh, meno on kuin krissepalstalla pahimmillaan :)
Pointti on siinä, että olen itse kurkistanut kuolemanvarjon tuolle puolen, minut on elvytetty, ja sain kertoa kokemuksistani. Jos Mahaparinirvana sutra kuvaa jotain sellaista, joka on äärimmäisen helppoa tulkita Kaiken Olevaisuuden Alkusyyksi Sekä Kaikkeudeksi, ja itse kohtasin sen, niin tällöin omaan kokemukseeni vedoten totean tathatagarbhan tarkoittavan samaa kuin Jumala, niin tällöin minulla on oikeus kutsua sitä, jota Mahaparinirvana sutra kuvaa nimellä tathatagarbha, Jumalaksi.
Minä Olen Se Joka On. Perimmäinen buddha-luonto. Valtava kirkkaus, ja kaiken läpäisevä rakkaus ja myötätunto. Valosta olemme lähteneet ja valoon kaikki palaamme. En kohdannut vanhaa kaljupäistä harmaapartaista ukkelia pilven päällä, vaan kohtasin Sen Joka On.
Yksi gramma kokemusta vastaa kiloa teoriaa - ja tonnia pyhiä tekstejä.
sen jälkeen on tuntunut että muutuin ihan eri ihmiseksi. Jotakin tosiaan kuoli, ja jotain tuli tilalle.
kukaan ei enää pysy entisellään.
Dharma ei ole oppi, mutta yksinkertaiset ihmiset saattavat pitää sitä sellaisena. Ei ketään voi pakottaa ymmärtämään asioita. Jopa sisälukutaito on nykypäivänä harvasssa, kuten tämä keskustelu osoittaa.
Olennaista on, että ihmiset käyttäytyvät järkevästi, ja joillekin ihmisille tekee hyvää uskoa "jumalaan", koska muussa tapauksessa he käyttäytyisivät huonommin ja loisivat vain lisää huonoa karmaa. Mutta tällaisia harhauskomuksia ei tulisi liittää buddhalaisuuteen, koska se lisää vain ihmisten hämmennystä.
Mitä tahansa kokemusta, esim. pissaamista, voi kutsua "Jumalaksi". Pissaaminen on hyvä kokemus, ja sitä voi muistella lämmöllä pitkiäkin aikoja, ja myös muilla ihmisillä on samanlaisia kokemuksia, eikä ainoastaan kerran vaan jopa monta kertaa päivässä! Tuonkaan kokemuksen jälkeen kukaan ole enää entisensä: onhan osa "itseä" juuri valunut alas vessanpöntöstä.
Järkeä saa käyttää.
oppi!vastustajanasi on enää vain buddhalainen historia ja sisimpäsi.Ole varovainen.Oppi on vasta 2500v. vanha ja sul on pokkaa väittää toisin!Aivot väärinpäin kiinni päässä ,mee tajunnan toiselle puolelle?
Monella ihmiselle käy niin että hurahtaa hetkessä johonkin uskontoon. Se on jonkinlainen "muotivillitys" että häväks buddhalaisuus on siistii tai wicca tai joku muu, mutta sittenkun siitä tulee jokapäiväistä rutiinia ja tajuaa ettei se olekaan mitään jännää, niin vaihtaakin johonkin muuhun.
..Henkistäshoppailua.
Monella on myös ajatus että kristinusko on luisunut raiteiltaan ja menettänyt alkuperäisen oppinsa ja tarkoituksensa ja ajattelee että buddhalaisuudessa se on paremmin esillä, mutta pitkällisen tutkimuksen jälkeen huomaa että buddhalaisuus on myös täynnä eri suuntauksia, jotka ovat ristiriidassa toistensa kanssa ja ihmiset ovat samanlaisia joka uskonnossa. on pedofiilejä ja muuta..Myös buddhalaisuuteen on tullut mukaan paljon uskomuksia, jotka voivat auttaa ihmisiä arkipäivässä ja vaikeissa tilanteissa. Nämä uskomukset ovat tosin yhtä vähän totta kun kristinuskon uskomukset. Kummassakin uskonnossa on kuitenkin punainen lanka, jota voi seurata valaistumiseen. Jos siirtyy vain uskonnosta toiseen omiakseen uudet uskomukset on silloin entistä enemmän pihalla. eikä tajua mikä on olennaista ja mikä ei.
Niin eli uskomuksia ei kannata vaihtaa toisiin, mutta toisista uskonnoista voi oppia paljon. Esimerkiksi meditaatio tekniikat ilman uskomuksia.
"...mutta pitkällisen tutkimuksen jälkeen huomaa että buddhalaisuus on myös täynnä eri suuntauksia, jotka ovat ristiriidassa toistensa kanssa ja ihmiset ovat samanlaisia joka uskonnossa. on pedofiilejä ja muuta."
Olet sekä oikeassa että väärässä. Ei vaadi pitkällistä tutkimusta havaita, että buddhalaisuuteen sisältyy keskenään ristiriitaisia opetuksia. Tässä ei ole mitään ihmeellistä: ihmiset ovat erilaisia ja eri ihmiset tarvitsevat erilaisia opetuksia, jotka buddhalaisuudessa ymmärretään vain menetelmiksi. Yksi lääke sopii yhteen vaivaan, toinen toiseen, mutta jos otat väärä lääkettä, saatat tulla vieläkin sairaammaksi.
Mitä lääkkeelle tapahtuu kun olet nauttinut sen? Jonkin ajan kuluttua et voi enää löytää sitä mistään. Samalla tavalla tulee suhtautua dharmaopetuksiin. Niihin ei pidä takertua.
Joskus taisin jostain tiib.buddhalaisesta kirjasta saada päähäni jotain tämän tapaista: Kun ihminen kuolee, kuolemanjälkeiset voimakkaat tajunnan ilmiöt tulkitaan menneen elämän uskomusten viitekehyksessä. Jos on esimerkiksi kristillisiä uskomuksia, tulkitsee kokemaansa sen pohjalta. Jos buddhalainen, sitten sen pohjalta. Harjoittamalla voi oppia tunnistamaan "mielen todellisen luonnon" ja pysymään pidempiä aikoja siinä ymmärryksessä. Niin voi kuolemassakin olla paremmat mahdollisuudet tunnistaa "mielen todellinen luonto" kun se kuoriutuu esiin tavanomaisen tietoisuutemme hajoamisen alta ja vapautua jälleensyntymien kierrosta.
Jos on elänyt vahvasti kristillisessä tulkintamaailmassa, voi olla niin että tosipaikan tullen hankitut buddhalaiset opit haihtuvat mielestä ja päinvastoin. Hämmennystä siis, jonka vuoksi ei pysty ehkä saavuttamaan valmiuksia joita kuitenkin uskossaan harjoittelee.
Me luomme itsellemme uskontomme kautta juuri sellaisen "käyttöliittymän" kuin haluamme. Olemme hengessä paljon voimakkaampia kuin ikinä materiassa, mutta emme materiassa tiedosta sitä.
Buddhistit eivät ainakaan vastuussa inkvisitiosta tai liian rankasta verotuksesta.
on oma likatunkionsa.
Siis lisäystä.
Jos et ole missään vaiheessa kokenut itseäsi kristityksi, niin sittenhän et mitään uskontoa ole vaihtamassakaan. Se ensimmäinen uskonto joka koskettaa ihmisen sisintä on hänen oma ja todellinen uskontonsa. Ei se mitä muut hänen ympärillään harjoittavat.
En ole uskontospesialisti, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, buddha löysi oman tapansa elää. Tapa on enemmänkin rauhanomainen ja luontoa kunnioittava elämäntapa kuin uskonto.
Ihmisillä on vahva taipumus uskonollistaa - hyvistää - pahistaa asioita sen mukaan mikä itselle on sillä hetkellä hyödyllistä.
Myös buddhan esimerkkiä noudattavat ovat myös jakatuneet eri ryhmiin, mikä tuskin on buddhan vika.Ja tuskin Jesuskaan halusi tällaista hulapaloota ja kiihkoilevia ryhmiä jälkeensä.
Olen kristitty, mutta olen kiitollinen kaikille niille, jotka ovat elämänsä aikana pyrkineet tehdä tästä maailmasta paremman paikan elää.
Olen lukenut nykybuddhalaisten kirjoittamia kirjoja, joista olen saanut hyviä apuja mielen, tunteiden, järjen, ilo, surun ... kohtaamiseen.
välietapiksi ateisteille, jotka ovat alkaneet heräämään pimeydestä, mutta eivät vielä pysty hyväksymään Jumalan olemassa oloa.
Buddhalaisuuden tarkoitus on opettaa hieman yksinkertaisia moraalikäsitteitä ateisteille.