250L kokoisessani akvaariossai on pusukala, 2 lehtikalaa ja käärmekala.
Pusukala ja käärmes ovat olleet altaassa reilun viikon, lehtikalat liittyi seuraan 3 päivää sitten.
Käärmekala on kuin kotonaan, liikkuu varsinkin öisin vilkkaasti. Muut nököttävätkin sitten päivät nurkassa, pää kohta akvaarion pimeää kulmaa. Yleensä aivan tuolla altaan pohjassa. Eväkään ei liikahda, mutta jos vaikka mummo viereisessä kaupunginosassa aivastaa, saattaa pientä panikointia tapahtua.
Edes pintaruoka ei saa kaloja rohkistumaan, ainoastaan pohjaruokaan uskalletaan koskea.
Toisin on pimeällä, koko allasta käytetään uimiseen.
Altaalle on kolme valoputkea. Allas on suht tuore, eikä sen 4 kasvia ole noussut vielä kuin puoleen altaan pysty korkeudesta. Altaan puoleen väliin asti yltäviä juurakoita on pari.
Onko ainoa vaihtoehto täyttää allas kasveilla, vai mikä saisi rohkeutta aikaiseksi?
Rutinat altaan koosta voi jättää vastaamatta. Tuolla ei tämän arkuuden kanssa ole mitään tekemistä.
Pusukala ja käärmes ovat olleet altaassa reilun viikon, lehtikalat liittyi seuraan 3 päivää sitten.
Käärmekala on kuin kotonaan, liikkuu varsinkin öisin vilkkaasti. Muut nököttävätkin sitten päivät nurkassa, pää kohta akvaarion pimeää kulmaa. Yleensä aivan tuolla altaan pohjassa. Eväkään ei liikahda, mutta jos vaikka mummo viereisessä kaupunginosassa aivastaa, saattaa pientä panikointia tapahtua.
Edes pintaruoka ei saa kaloja rohkistumaan, ainoastaan pohjaruokaan uskalletaan koskea.
Toisin on pimeällä, koko allasta käytetään uimiseen.
Altaalle on kolme valoputkea. Allas on suht tuore, eikä sen 4 kasvia ole noussut vielä kuin puoleen altaan pysty korkeudesta. Altaan puoleen väliin asti yltäviä juurakoita on pari.
Onko ainoa vaihtoehto täyttää allas kasveilla, vai mikä saisi rohkeutta aikaiseksi?
Rutinat altaan koosta voi jättää vastaamatta. Tuolla ei tämän arkuuden kanssa ole mitään tekemistä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on käärmekalalle auttamattomasti liian pieni, saisi olla parkin metriä pituutta!
Saatko otettua käärmekalaa muuhun altaaseen väliaikaisesti?
Luulisi porukan rauhoittuvan kun ei ole petoa niitä vaanimassa.
Vaikka petokalana tunnettu käärmekala ei voikaan kenties vahingoittaa muita kalojasi niin luonnollinen reagointi siihen muilta kaloiltasi on jurikin tuo flekmaattisuus ja jatkuva stressi. Kyllä ne tietää mikä käärmekala on miehiään. Kalat vaistoavat pedot hyvinkin.
Miten kypsytit akvasi; käytitkö ymppiä tai ammoniakkia, menee tilastoihin... vastaa rehdisti, kiitos.
Lehtikalat voi tottua elämään paremmin runsas kasvillisessa akvaariossa kuin "aavikossa".
Kypsytykseen käytetty tuttavan altaan suodattimen litkuja. Nitriitin ja PH:n mittaukseen omistan aineet, en muihin (veden kovuus, nitraatti..oliko muitakin.).
Sunnuntaina mitattu PH 7 ja nitriitti 0,4 - 0,5mg/l.
Eilen vaihdoin varmuden vuoksi reilun puolet vedestä, nitriitti putosi tuossa yhteydessä ainakin tilapäisesti. Ei muutosta kalojen käyttäytymiseen.
Nitriittipiikki havaittu ennen kalojen tuontia. Kalat toin kun nirtiitti oli pudonnut alle 0,4.
Myönnettävä on kai että allas ei täysin kypsä ole vielä ollut.
Suoraan kraanasta otettu vesikin näyttää 0,2 nitriittipitoisuutta.
Veden arvoista en laskisi arkuuden olevan kiinni, kun pimeällä kalat ui ihan kivasti. Kiduksetkin käy ihan leppoisaan tahtiin.
Käärmekala on kooltaan 10-12cm, ja majailee pääosin päivät syvällä juurakossa. Muutkin kalat vielä aika pieniä, alle 12 cm pitkiä.
Kasvillisuutta hankin kyllä lisää, mutta todella arkaa meno on nyt noilla.
Käärmestä en saa väliaikaisesti muualle sijoitettua. Eilen pimeän aikaan kun pudotin surviaiset altaaseen, oli koko porukka samassa kulmauksesessa syömässä.
Voi tosin olle että perusjännite on korkealla käärmeksen läsnäolosta..
Ruokaa antaessa pikkuisen koputella ruokinta-aukon lähelle, oppivat näin yhdistämään ruoan, koputuksen ja antajan, meillä ainakin ovat oppineet, seuraavat kun kuljen altaan ohi. Joskus huvikseni kuljen altaan ohi edes takaisin niin perässä tulevat, arimmatkin. Kyllä ne siitä pikkuhiljaa tottuvat ja tervehtivät kuin koirat kun menet altaalle, aika vähän aikaa ne on ollut.
Koska akvaariosi vesi on ollut varmaankin hyvin toisenlaista kuin kaverillasi, niin luultavimmin kaverin bakteerit ovat siirtyneet taivaalliseen bakteerikantaan. Paljon paremmin tuoreeseen veteen työskentelemäänvalikoidut bakteerit saat akvaarioliikkeestä, jossa on hyviä tuotteita, joilla akvaariosi kypsyy päivässä. Pari kolme jättiläismiekkakasvia kannattaa myös laittaa akvaarioon. Niistä voivat alussa vähitellen kuolla vanhemmassa vedessä kasvaneet lehdet, mutta sitten ne lehdet, jotka kasvavat sinulla, säilyvät kauniina. Antavat myös lajinomaista suojaa aroille kaloillesi. Niin pahaa vihamiestä minulla ei ole, että suosittelisin käärmekalaa pusukalan ja lehtikalan kaveriksi. Luultavasti yöllä ne ovat saaneet levätä, kun eivät näe käärmekalaa, että jaksavat tulla syömään. Muutenkin, kun akvaariosi on hyvin tuore niin tee EHDOTON PÄÄTÖS, että ripautat sinne ruokaa vain 2 kertaa päivässä (eikä sitten yhtään lisämakupaloja), jos haluat yleensä ollenkaan, että sinulla on kohta eläviä kaloja. Porukastasi puuttuvat kokonaan siivousammattilaiset. Jokainen akvaario tulisi aloittaa näiden spesialistien palkkaamisella:partaimumonneja, leväbarbeja, corydoras-suvun monneja. Pari juurakkoa sitten tälle porukalle asuin ja lepopaikaksi. Itselläni on 140 litran altaassa 4 partaimumonnia, 6 leväbarbia, 3 sysimonnia, 3 nuoli-imumonnia, 3 tiikerinuoliaista (syövät mahdolliset uusien kasvien mukana tulleet kotilot). Kaupunkiveden emäksisyyden saa parhaiten pidetyksi kurissa akvaarioliikkeestä saatavalla pitkävaikutteisella pH-arvon säätäjällä, joka muodostaa akvaarioon puskuriliuoksen ja pitää pH:n tasaisesti vaikka 5:ssä. Silloin bakteerikanta ei välillä kuole eikä nitriittitaso yllättäen nouse. Tulipahan tästäkin taas pitkät löpinät, mutta olen hiukka intohimoinen akvaristi (5 allasta):)
Kannattaa vähän miettiä ennen kuin antaa toisille noin päättömiä neuvoja. Nimimerkkisi todellakin sopii sinulle, sillä tuo altaasi jonka kalat luettelit kuulostaa JÄRKYTTÄVÄLTÄ kalasopalta! Kannattaisiko kuitenkin vähän opiskella oikeanlaisesta akvaarionhoidosta ja kalojen tila- ym. vaatimuksista ennen kuin menee toisia neuvomaan. Tässä linkkikokoelma josta on hyvä aloittaa:
http://www.kolumbus.fi/sarakontu/kalat/kalalinks.html
Jos olisit yhtäkään intohimoinen akvaristi harrastaja, antaisit kaloillesi niiden vaatimukset täyttävät kodit.
140 litraiseen ei todellakaan mahdu yhtäkään tiikerinuoliaista joiden MINIMI akvaario tilavuus on tuolle määrälle 300 litraa eikä neljää partamonnia saatika sillä perus sääntönä olisi antaa yhden partiksen asunnoksi vähintään sata litrainen akvaario, yhdelle! Leväbarbi parvea jotka vaatii kahden metrin akvaarion suurille nopeuksilleen spurteissa.
Jättiläis miekka kasvit vaativat akvaarrion korkeutta vähintään puolimetriä.
Kuinka emäksistä teidän kaupuninne vesi oikein on?
Corydoras sukuiset panssarimonit ovat monnisia.
Ph 5 aiheuttaa KAIKILLE kaloille herkästi peruuttamattomia oireita sillä alhaiset pH arvot lisäävät hiilidioksidin määrää joka taas on kaloille vaarallista suurina annoksina.
Olisit voinut tuon intohimosi suunnata ensin akvaarion hoidon opiskeluun ennenkuin aloit tunteettomasti ahtamaan kaloja akvaariohisi joita on jopa viisi. Voi kala paraat!
Sitä paitsi, akvaarion vedessä ei ole juurikaan bakteerikantaa ja sitä nimen omaan ei saa sekoittaa uuteen kalojen elin ympäristöön, sitä toimen pidettä kutsumme kalojen totuttautumisella uuteen kotiin jolloin kuljetus vettä EI saa koskaan kaataa omaan akvaarioon.
Yöllähän käärmekala nimen omaan saalistaakin ja silloin ovat muuta kalat ahdingossa.
Mitä annat neuvoksi ruokkia akvaarion kaloja kun akva ei enää ole tuore.
Mitään siivous ammattilaisia ei akvaario tarvitse, mulla noi omat partis ukot on silmän iloa ei ne oo koskaan olleet mitään levän puhdistajia, hyvin voivassa akvaariossa niitä kunei tarvita vaikka akvaariossa esiintyisikin joitakin harmittomia levälajeja.
Kylläpä melkosen kalasopan keititkin!
Ei vesi ole pois toiselta kalalta ja olen harrastanut akvaarioita yli 20 vuotta ja aikanaan ollut perustamassa akvaarioseraa, joka jo toisena toimintavuotenaan voitti seurojen välisen viljelykilpailun. Ehkä meillä kokeneemmilla akvaarion pieneliöstö toimii ja siksi akvaariot ovat loistavan puhtaita, kalat terveitä ja pitkäikäisiä, kasvit kauniita ja voimakkaasti kasvavia. Kunnolla toimiva eliöstö ja kasvisto, niin kalat viihtyvät. Moni kala tarvitsee toisten seuraa ja kukin käyttää omaa tilaansa, ei yhden kalan tila ole toiselta pois, jos ei väen väkisin laiteta käyttäytymispiirteiltään samanlaisia kaloja yhteen:kongontetraparvi ja bogotantetrat eivät taatusti ole hyvä yhdistelmä, sillä molemmat uivat keskiosassa suurissa parvissa. Tapparakalat ja bogotat sopivat taatusti paremmin ja kongot ja lasimonnit. Meillä voidaan hyvin akvaarioissa, entä teillä:)
Kyllä akvaariossa kuuluu kasvaa monia levälajeja, koska ne ovat monien levänsyöjäkalojen ruokaa! Pienet kolmesenttiset leväbarbit eivät paljon vielä spurttaile. Leväbarbit ovat minulle tuttuja kaloja, sillä olen ollut 20 vuotta sitten niitä ensimmäisiä Suomessa, jotka onnistuivat todistamaan leväbarbin kudun. Tiikerinuoliaiset saavat rauhassa olla pikkuakvaariossa, kunnes niille koittaa suurina ja mahtavina luksuspäivät erään pankin 600 litraisessa altaassa. Nyt niitä ei sieltä vielä kukaan huomaisi. Et ehkä muista, että alkuperäinen kirjoitta sanoi hänen kalojensa tulevan yöllä syömää, muttei päivällä. Kyllä akvaariossa kuuluu olla paljon bakteereja, jotka ovat todella elinehto kaloille! muutenhan kalat hukkuisivat paskaan. Kaupunkiveden pH eli vetyionikonsentraation negatiivinen logaritmi on mieluiten päälle 7,5:n, jotta putkistojen syöpyminen etetään vesijohtoverkossa. Itse käytän koko ajn puskuriliuosta, niin pH ei heittele lainkaan vedenvaihtojen yhteydessä, vaikka vaihdankin vettä kerrallaan noin 10% sen kokonaismäärästä ja monnisia ovat, ovat monnisia. Kai sitä muutakin nimitystä saa käyttää!? Hyvää jatkoa sinulle hauskan harrastuksesi parissa. En toivota sinua akvaarioasioiden opiskelun pariin, sillä kaikki jotka haluavat, oppivat varmasti. Palataan taas parin kymmenen vuoden kuluttua asiaan:)P.S. Täytyy tästä lähteä Keltaiseen pörssiin, kun tarvitsen tuolle yhdelle kiekkoparille oman asunnon, sillä niiden poikaset tulevat heti syödyksi, kun lähtevät uimaan. Emot eivät pysty niitä kyljiltään vahtimaan, vaikka kudun pystyvätkin vartioimaan. Toinen puolisoista on vaan punainen ja sanovat, etteivät ne pysty hoitamaan poikasia, koska niistä ei erity ravintolimaa. Pystyisiköhän tuo toinen puoliso ruokkimaan ne yksin?
tais mennä sekaisin. Merivesi akvaariossa pitää kasvaa levää, muuta kasvillisuutta ei ainakaan aloittelijoille ole. Usko pois tavallisessa ei tarvitse kasvaa levää. Olen opiskellut tässä tuota merivesi puolta, kun seuraava projelti on nanoriutta.