Hei te kaikki, joilla on kokemusta ulkomailla opiskelusta! Kertokaa hyviä ja huonoja puolia ulkomailla opiskelusta, varsinkin käytännön asioista, esim. asumisesta.
Olen harkinnut opiskelua Saksassa, Ruotsissa, Venäjällä sekä niissä EU-maissa, joissa pärjää englannilla. Mihin kannattaisi lähteä? Tällä hetkellä Saksa tuntuu kaikkein parhaalta vaihtoehdolta, mutta maan työttömyystilanne askarruttaa, sillä aion käydä siellä myös työharjoittelun.
Minkä takia kannattaa lähteä ulkomaille? Miten vaihtarina olo vaikuttaa työuraan? Miten eri maiden työpaikkakulttuuri eroaa Suomen kulttuurista?
Tässä tuli aika monta kysymystä, mutta olen iloinen, jos vastaat edes johonkin niistä.
Olen harkinnut opiskelua Saksassa, Ruotsissa, Venäjällä sekä niissä EU-maissa, joissa pärjää englannilla. Mihin kannattaisi lähteä? Tällä hetkellä Saksa tuntuu kaikkein parhaalta vaihtoehdolta, mutta maan työttömyystilanne askarruttaa, sillä aion käydä siellä myös työharjoittelun.
Minkä takia kannattaa lähteä ulkomaille? Miten vaihtarina olo vaikuttaa työuraan? Miten eri maiden työpaikkakulttuuri eroaa Suomen kulttuurista?
Tässä tuli aika monta kysymystä, mutta olen iloinen, jos vastaat edes johonkin niistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomessa on tarjolla kaupan puolella erilaisia kansainvälisen kaupan koulutusohjelmia. Selvitä asiaa esim. www.arene.fi-sivuilta. Ko. koulutusohjelman opiskeluuun kuuluu tavallisesti työharjoittelua tai vaihto-opiskelua ulkomailla.
Lisäksi tiedän, että yhdessä oppilaitoksessa on koulutusohjelma, jossa voi suorittaa ns. kaksoistutkinnon eli tradenomin tutkinnon lisäksi jonkun muun maan kaupallisen tutkinnon. Tällöin osa opiskelusta tapahtuu tuossa toisessa maassa. Noita ns. partnerikouluja on useampia ja eri maissa. Lisätietoja saat joko yleisestä infosta tai sitten sähköpostilla kysymällä ko. koulusta. Netistä saa tietoja //virtual.mbs.fi ja valitset sitten vasemmasta sarakkeesta alimman eli MINT (Mercuria Business School International).
Muiden ammattikorkeakoulujen kansainvälisestä toiminnasta en ole perillä.
...kannattaa lähteä, jos ei halua kuluttaa aikaansa lukemalla pääsykokeisiin. Keskinkertaisella lukion pääsytodistuksella ja yo-papereilla pääsee melko helposti yliopistoihin ja koulutusohjelmiin.
Asuminen opiskelija-asunnoissa on suht halpaa ja asunnon löytäminenkin melko helppoa, lukuunottamatta Tukholmaa.
Se että onko suomalaisena niin kovin mukavaa täällä, onkin ihan toinen juttu...
Britanniassa opiskelija-asuminen oli minun mielestäni kallista. Tietenkin riippuu paikkakunnasta; mitä pienempi/ syrjäisempi, sen edullisempaa. Asuin itse n 750000 asukkaan kaupungissa ja yliopisto veloitti huoneesta 5 hengen solussa yli 2000 mk/kk (ja tämä siis viisi vuotta sitten). Sen lisäksi piti maksaa lämmityksestä lämpimästä vedestä ja sähköstä. Näitä toki pystyi säätelemään itse, mutta välillä tuli kylmä. Hyvänä puolena oli, että vuokranantajan puolelta korjaukset ym. sujui todella hyvin ja että ylioppilaskylä oli turvallinen (eli vartioitu).
Opiskeleminen oli 'hieman' valvotumpaa ja koulumaisempaa kuin suomalaisissa yliopistoissa ja kurssitöistä/ osallistumisesta piti pitää tarkkaa huolta, ettei esim. menettänyt oikeuttaan osallistua lopputenttiin. En osaa verrata ammattikorkeakouluun...
Noin yleisemmin: terveydenhuolto oli pienituloiselle opiskelijalle maksutonta ja julkisen terveydenhuollon (NHS:n) määräämät lääkkeet olivat ilmaisia. Iso bonus, jos sattuu sairastumaan kesken kaiken.
Ruotsiin kannattaa ehdottomasti hakea! Hakuaika sekä kevät- että syyslukukaudelle, katso www.vhs.se. Sisäänpääsy todella helppoa Suomeen verrattuna ja asuminen ruhtinaallista Suomeen verrattuna. Lisäksi monet muutkin suomalaiset vat löytäneet tiensä lähimpiin yliopistokaupunkeihin (Tukholma, Uppsala, Uumaja...),joten yksin ei tarvitse olla hullujen ruotsalaisten kanssa.
Hakeahan voi aina, päätöksen lähdöstä voi tehdä sitten myöhemmin.
Olen itse opiskellut koko tutkintoni ruotsissa. Ulkomailla olo kasvattaa ja on arvokas kokemus, mutta se on toki rankkaakin. Voithan kokeilla onneasi ja palata Suomeen lyhyemmänkin ajan kuluttua, jos ulkomailla olo ei kerta kaikkiaan vaan sovi luonteelle.
Hakulomakkeen kaikkiin brittiläisiin yliopistoihin (paitsi Oxford ja Cambridge) saa tilattua/ täytettyä osoitteessa
http://www.ucas.ac.uk
Sieltä löytyvät myös tiedot aineyhdistelmistä, pääsyvaatimuksista, määräpäivistä yms. olennaisista asioista. Sekä tietenkin linkit yliopistojen omille sivuille. Ulkomaalaisilta ylioppilailta vaaditut arvosanat löytyvät kai parhaiten yliopistojen omilta sivuilta. Mainittakoon, että useimmiten yliopistoon pääsee pelkillä papereilla, ja vieläpä huonommilla kuin suomalaiseen yliopistoon.
Yleensä haetaan ns. pääaineeseen tai aineyhdistelmään. Se ei aina ole sitova, koska useat yliopistot hyväksyvät tiettyyn tiedekuntaan, eli lopullisen ainevalinnan voi tehdä paikan päällä. Ja sittenkin on yleensä vielä pari viikkoa aikaa muuttaa mieltään, ennen kuin on täysin pääsemättömissä niistä valitsemistaan kursseista.
Yleensä tämä tarkoittaa sitä, ettei missään nimessä kannata valita kolmea ainetta, joista vain arvelee olevansa kiinnostunut, koska niistä kolmesta aineesta kahta joutuu lukemaan vielä seuraavanakin vuonna...
Hakulomakkeen kaikkiin brittiläisiin yliopistoihin (paitsi Oxford ja Cambridge) saa tilattua/ täytettyä osoitteessa
http://www.ucas.ac.uk
Sieltä löytyvät myös tiedot aineyhdistelmistä, pääsyvaatimuksista, määräpäivistä yms. olennaisista asioista. Sekä tietenkin linkit yliopistojen omille sivuille. Ulkomaalaisilta ylioppilailta vaaditut arvosanat löytyvät kai parhaiten yliopistojen omilta sivuilta. Mainittakoon, että useimmiten yliopistoon pääsee pelkillä papereilla, ja vieläpä huonommilla kuin suomalaiseen yliopistoon.
Yleensä haetaan ns. pääaineeseen tai aineyhdistelmään. Se ei aina ole sitova, koska useat yliopistot hyväksyvät tiettyyn tiedekuntaan, eli lopullisen ainevalinnan voi tehdä paikan päällä. Ja sittenkin on yleensä vielä pari viikkoa aikaa muuttaa mieltään, ennen kuin on täysin pääsemättömissä niistä valitsemistaan kursseista.
Yleensä tämä tarkoittaa sitä, ettei missään nimessä kannata valita kolmea ainetta, joista vain arvelee olevansa kiinnostunut, koska niistä kolmesta aineesta kahta joutuu lukemaan vielä seuraavanakin vuonna...