Muistan nuoruudesta asian joka syvästi loukkasi.
Olin teinityttö ja kaupassa myyjä tituleerasi minua rouvaksi.
Aikuisiältä muistan myyjän kysyneen minulta laskettua aikaa.
Nuo asiat vain läskieni takia.
Nuo ovat karvaana muistona.
Muistuttavat siitä, että miettii mitä muille sanoo.
Olin teinityttö ja kaupassa myyjä tituleerasi minua rouvaksi.
Aikuisiältä muistan myyjän kysyneen minulta laskettua aikaa.
Nuo asiat vain läskieni takia.
Nuo ovat karvaana muistona.
Muistuttavat siitä, että miettii mitä muille sanoo.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ensin ennen kuin sanoo....
Esim. Työnjohtajani käväisi parin kk päästä äitiyslomalle jäätyään työpaikalla. Minä tietysti heti kyselemään, että milloinkas se sun laskettu aika olikaan, kun luulin että olet jo synnyttänyt.... Sain sitten kuulla, että johan se vauva on 4 viikon ikäinen... :/ Että nolotti.
Itseltäni on kysytty 6 viikkoa synnytyksen jälkeen samaa asiaa. Ja sitten myöhemmin onniteltu uudesta raskaudesta näin nopeasti. Kerran istuttiin mieheni kanssa baarissa oluella ja eräs nainen tuli tulistuneena huutamaan että kehtaankin vaarantaa lapseni elämän ja valisti alkoholin vaikutuksista sikiölle. Toisen kerran pihanlla istuessani, naapuri tuli jutteleen että ai, sä odotat vauvaa, oi ku ihanaa, oi ku söpöä...
Rouvittelu ja teitittely on minusta edelleen ikävää vaikka olen jo lähes 40-kymppinen. Taidan näyttää ikälopulta 20 ylimääräisen kiloni kanssa.
Metodini laihtumiseen on elämäntapamuutos, joten laihtuminen on hidasta, toivottavasti pysyvää. Olen ollut huomaavinani, että teitittely, rouvittely olisi vähentynyt jo, ja "päivää" tai "näkemiin" sijaan sanotaan useammin "hei" tai "moi". Ehkä toiveajattelua... Mutta, so....
Vaikka olen tällä foorumilla moneen muuhun verrattuna vanha ja kilojeni takia näytän vanhemmalta, en haluaisi siitä muistutusta liikkeiden myyjiltä ja kassoilta. Kun saisin farkut mahtumaan jalkaan, se varmaan nuorentaisi olemusta myös...
Tuo HEI ja MOI tuntuu varmaan hyvältä.
Huomasin itse saman asian aikanaan.
Nyt lenkkeilen paljon;
-aikaisemmin kyllä autot menivät ja antoivat
minun odotella suojatien reunalla, että ovat menneet
-nyt, vaikka olisin pysähtynyt suojatien reunaan
melkein kaikki viittovat, että mene vaan ensin
Hiljaa hyvä tulee.
Elämäntapamuutos on ainoa pysyvä tapa pysyvään
painonpudotukseen.
Olen sinua vieläkin vanhempi, mutta minä onnistuin.
Sinä onnistut nyt.
(Minun lihavuus oli kait jonkinlainen syömishäiriö.
Se on aina matkassa mukana kuten alkoholistikin on aina alkoholisti)
Tsemppiä koko sydänmestäni SINULLE.
Minä kyllä pysähdyn suojatien eteen päästämään jalankulkijan ensin menemään. En sen takia miltä joku näyttää, onko lihava, laiha, kaunis, ruma, nuori tai vanha, vaan siksi, että jo tieliikennelaissa sanotaan, kenellä on oikeus mennä ensin. Tässä tapauksessa se on jalankulkijalla. Minusta on myös mukava, kun ihmiset yleensä aina kiittävät heilauttamalla kättä ja hymyilemällä. Tulee itselekin hyvä mieli. Ei siihen ulkonäkö vaikuta!
Asia on monipiippuinen juttu siis tuo rouvittelu neidittely.
Itse olen mennyt naimisiin ollessani 23 ja ärsyttää joka kertaa suunnattomasti kun joku sanoo minusta "neiti". Yleensä vanhemmat ihmiset.
Monesti sen korjaankin rouvaksi.
"ansaituista eduista ei tingitä" ;)
Itse kaupan myyjänä en neitittele tai rouvittele painon perusteella vaan pyrin arvioimaan ikää muuten. Tottakai katson onko sormusta yms. pientä jos kerkeän. Itseäni vanhempia ehkä noin 30v alkaen rouvittelen, mikäli en tiedä oikeaa siviilisäätyä.
Millähän vuosisadalla elät? "Ansaituista eduista ei tingitä". HAHHAHHAAA. Ymmärtäisin jos ikäsi olisi 93, mutta 23!