Risto Jalonen: Poikkitaiteen airut

Risto Jalonen: Ateljé rannalla

Suunnittelu, taitto ja toteutus: Risto Jalonen
Kansikuva ja kannen suunnittelu: Unto Heinonen
Värierottelu: Vasa Repro, Bjarne Stenström
Ladonta: Helo-Set Oy
Painotyöt: Kirjapaino E. Martin Ky
Kustannus: Raunio – Baari Ky
painos 1000 kpl
Ei ISBN luokitusta

Vierailijat: Veikko Takala, Jorma Haavisto, Harry Huhta, Rauno Anttila,
Aarne Lintulaakso, Ossi Lehto, Erkki Alakoski, Unto Heinonen, Pentti
Paschinsky, Raimo Heinonen, Ari Valkola, Erkki Perttula, Päivi Vuoljärvi,
Asko Hurtig, Toivo Saarela, Pentti Suksi, Tuiri Aho, Arto Dahlbo.


Keskityn tässä nyt enemmän itse tekijään kuin kirjaan, koska teos
on runsaasta muiden osallistujien sisältömateriaalista huolimatta,
niin tekijänsä sekatekninen kirjallinen taideteos kuin olla voi ja
juuri tämä tekee teoksesta merkittävän. Kuva- ja sanataiteilija Risto
Jalosen parhaat mestaritaittotyöt ovat tulleet tämän kirjan jälkeen,
mutta pinnanjaon varmuus on jo tässä kirjassa havaittavissa.
Lienee tämä ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun joku muu kuin
Jalonen itse on hänen kirjan kantensa suunnitellut ja nykyisellään
Jalonen on sitten osaltaan suunnitellut kansia myös joillekin muille
kuin itselleen, mutta se on tässä yhteydessä mainittava että Unto
Heinonen on todella onnistunut; kansi on graafisesti hieno.
Kirjasta löytyy pari mustavalkokuvaa jotka eivät oikein ole
onnistuneet, mutta muuten jäljessä ei valittamista ilmene.

Risto Jalonen: Poikkitaiteen airut

Vaasalaista Risto Jalosta, taidemaalari, kirjailija, graafikko, valokuvaaja
ja mitä kaikkea vielä, voi luonnehtia uranuurtajatekijäksi suomalaisessa
poikkitaiteellisuudessa tai lähinnä sen ilmenemisessä kirja ja julkaisumuotoisina
toteutuksina, jotka pitävät sisällään taiteen kirjon, liiaksi nostamatta tai
väheksymättä mitään. Hänen kokoamansa teokset ovat kuin taiteen katettuja
tarjoilupöytiä. Radiotoimittaja Vesa Rantala on niitä tullut nimittäneeksi
taideaikakausijulkaisuiksi, mikä niille on nimikkeenä hyvin kuvaava.
Näissä julkaisuissaan Risto Jalonen on aina pitänyt tiukasti ohjat omissa
käsissään, mistä jotkut aina välillä ovat kyttyrää tykänneet ja joskus jokin
ylilyönti on sattunut, mutta uskoisin suuren osan olleen tarkoituksenmukaisia
tai Jalosen tähdänneen tällaisilla johonkin reaktioita nostattavaan
ja ilmeistä on, että aina välillä tietoisesti kollegalista hämmennystä
aiheuttaviin ratkaisuihin.
Kaikesta tästä kelpo esimerkkinä tämä Ateljé rannalla, joka on A4-kokoisena
toteutettu liimattu kartonkikantinen kirja, jossa Jalonen sekoittelee surutta
runoa, proosaa ja lehtiartikkeleita. Sirotellen nämä valokuvien, maalausten,
grafiikan, lasi- ja sekatekniikkateosten lomaan.
Kirja on ollut aikanaan, vanhojen juttujen valossa, Vaasassa ja
sen lähiympäristössä melko mykistävä tapaus ja kyllähän siitä
elämöidäkin osattiin. Jotkut olivat varmasti tuollaisen virityksen
synnyttämisestä Jalosta mielessään jo kivittämässäkin, mutta mitä
aika onkaan osoittanut. Sen, että tämä taiteilija on aina tiennyt minne
tähtää ja kuten huomattu on, niin jälkiheränneitä riittää.
Jalonen on tullut matkan varrella yhdistelleeksi kuvakerrontasanoja
taide- ja valokuvakalenteriprojekteihinsa ja postikorttiprojekteihinsa,
jopa joihinkin julisteisiinsa ja joihinkin näyttelyihinsä sekä on hän
tehnyt maalattuja runojakin jo kauan sitten ja runolla vahvistettuja
perinteisempiä maalauksia ja perästä hiihtäjiä on sitten ilmaantunut,
mutta hyvin hissukseen ja usealla korkeakulttuuritaholla vastaavasti
on tehty vasta, kun ovat aikansa Jalosen tekosia paheksuneet.
Ja tätä lajiahan Pohjanmaalla piisaa. Paheksuntaa paheksumisen perään.
Voiko tuo tehdä noin. Ei, kun ei mekään. Sille on paikkansa näytettävä.
Tämä on sitä usein ilmenevää pohjalaista kadementaliteettia, mutta onneksi
Jalosella on ymmärtäjiä ja tukijoitakin riittänyt.
Kun joku tekee jotain aivan toisin kuin muut ja sitten vielä saa projektit kerta
toisensa jälkeen onnistumaan, niin turhan monen mielestä se on hävytöntä.

Seuraavaksi haluan, taiteilija Risto Jalosen suostumuksella, esittää Atelje
rannalla kirjan saatteen, joka puhuu puolestaan siitä mitä tuleman pitää:

- Moni ei usko kuinka paljosta sopimaan pystytään, kuinka paljon ollaan valmiit
joustamaan, kun asiat ilman yletöntä laskelmointia hoidetaan.

Tämä teos on tyylinäyte, todistuskappale siitä, että tällainen yleensä on mahdollista.
Esimerkkinä kulttuurin kokoavasta voimasta on tämän julkaisun yhteydessä käytetty
Vaasassa 13.7.1988 perustettua Ranta - Ateljee yhdistystä.

Taiteessa niin kuin elämässäkin liikutaan monissa paikoissa, monin tavoin, monella
eri alueella, monella tasolla. Ei ole luovuuden rajoja. Jokainen muovaa omaa totuuttaan.
Asioita voidaan katsoa lukemattomilta kanteilta. Niitä lähestytään keinoja kaihtamatta.
Kaukaiset maisemat tulevat tutuiksi vain niissä käymällä.
Lopulta ei ole mitään muuta niin tärkeää, kuin omakohtaiset kokemukset. On oltava
särmää. Se on taiteen elinehto.

Ja särmää Jalosessa on. Hän on taiteilija joka on aina uskaltanut kokeilla
ja osannut vahingoista viisastua. Jalosen motto: Elän taidettani.
Sen hän tekee.

- Panu Hemminki