tässä pähkäilin ongelmien takia tekisinkö abortin, aikaa siitä 6 viikkoa.
Eilen olin ultrassa ja näin kun kaveri siellä vilkutteli ja hyöri, kaikki oli ok.
Jälkeenpäin ja jälkiviisaana tuli vain mieleen että miten olen edes voinut aborttia harkita?
Taustalla oli parisuhdeongelmat, ikä ( 40 v), edelliset 4 lasta, uraputki ym.
Mikään näistä ei olisi ollut oikeasti syy olla antamatta tälle pienelle ihmiselle elämisen mahdollisuus. Että näin.
Eilen olin ultrassa ja näin kun kaveri siellä vilkutteli ja hyöri, kaikki oli ok.
Jälkeenpäin ja jälkiviisaana tuli vain mieleen että miten olen edes voinut aborttia harkita?
Taustalla oli parisuhdeongelmat, ikä ( 40 v), edelliset 4 lasta, uraputki ym.
Mikään näistä ei olisi ollut oikeasti syy olla antamatta tälle pienelle ihmiselle elämisen mahdollisuus. Että näin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onnea oikean päätöksen johdosta. Mikään ei saa mennä ihmishengen, vieläpä oman lapsen elämän edelle. Kaiken muun voi aina hoitaa, jokainen pienikin ihminen on yksilö jota ei saa takaisin sen jälkeen kun se on kuollut. Onnittelut, pieni iltatähti tuo varmasti ylimääräistä valoa elämään :) Jos suunnittelee elämänsä etukäteen ja elää vain suunnitelmiensa mukaan, jää aika monta iloista yllätystä kokematta - sellaisia odottamattomia iloja, ettei niitä olisi etukäteen osannut suunnitellakaan ;)
Et ole tosiaankaan yksin kokemuksinesi. Gynekologi Arto Vuorjoki julkaisi jokin aika sitten elämäkertansa jota olen lueskellut. Siinä hän kertoo, että juuri nuo ovat yleensä syynä naisten aborttipohdintoihin. Valitettavasti esim. miehet saattavat painostaa sitten muutenkin vaikeassa tilanteessa naista tekemään kesketys, vaikka olo tuntuisi sekavalta ja oikeastaan ei olisi sinällänsä mitään vastaan lapsen saamista.
Niin se vaan elämänvirta kannattelee vaikeiden aikojen yli.. :-)
Hei
Kiva oli lukea pohdintaasi. Itsellä vahinkoraskaus aluillaan ja jo neljä lasta ja juuri olen saanut kaksi pienintä hoitoon ja itseni takaisin uralle...Mieli on aika sekava. Miten sitä taas jaksaa aloittaa alusta ja miten ihmeessä arki sujuu viiden lapsen kanssa!
En oikeastaan ole koskaaan antanut sijaa abortti ajatuksille mutta nyt uskaltauduin miettimään asiaa. Kun jotenkin vaan saisi aikaa itselle hetken selvitellä ajatuksiansa, että tulevatko paineet ulkopuolelta vai onko oma jaksaminen todella uhattuna. Mies tukee ihan minkä ratkaisun vaan teen.
Mulla on kaksi pienintä molemmat alle 3-vuotiaita jote aika raskaat kolme vuotta on juuri takana. Isommat on jo koulussa.No jatkanpa mietintöjä..