Tällä palstalla pedofiliaa on käsitelty varmaan moneen kertaan. Minulla itselläni oli 12 vuotiaasta 15 vuotiaaksi suhde enoni kanssa. Siis seksi suhde. Yhdyntää emme harrastaneet, mutta muita asioita kyllä. En tiedä oliko se niin paha kuitenkaan sillä tästä suhteesta ei jäännyt sen kummpempia traumoja tms.. tietysti se vähän painaa kun kerran sanoin enolleni että lopeteaan tämä. Hän sanoi että voi kertoa vanhemmilleni asiasta. Minua hävetti ja jatkoimme suhdeta. Oli silloin ehkä 14 tai niillä main ja koulussa joku opettaja oli asiasta puhunut. silloin ensi kertaa tuntui että tämäm on väärin.
Aikuiseksi kasvaminen tapahtui nopeasti perustin perheen jo 18 vuotiaana ja lapsen sain 19 vuotiaana.
Nyt näin nelikymppisenä elämä on uomissaan lapset isoja.
Enoni kuoli syksyllä ja olin hautajaisissa. En tuntenut surua vaan ihmeellinen tyhjä tunne valtasi mieleni.
En tiedä, nyt vuosien jälkeen puhuin äidille asiasta hän sanoi, ettei menneistä kannata miettiä.
Enoni vei salaisuuden hautaan. Näin käy useimmiten ihan oikeasti näissä hyväksikäyttö tapauksissa..
Aikuiseksi kasvaminen tapahtui nopeasti perustin perheen jo 18 vuotiaana ja lapsen sain 19 vuotiaana.
Nyt näin nelikymppisenä elämä on uomissaan lapset isoja.
Enoni kuoli syksyllä ja olin hautajaisissa. En tuntenut surua vaan ihmeellinen tyhjä tunne valtasi mieleni.
En tiedä, nyt vuosien jälkeen puhuin äidille asiasta hän sanoi, ettei menneistä kannata miettiä.
Enoni vei salaisuuden hautaan. Näin käy useimmiten ihan oikeasti näissä hyväksikäyttö tapauksissa..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen itsekin joskus miettinyt tuota asiaa, joka Sinun tekstissäsi tuli ilmi, eli missä määrin lapset eivät ehkä kärsisikään näistä jutuista, ellei siihen tuotaisi ulkopuolelta syyllisyyden painolasti. Korostan, että en todellakaan puolusta pedofiliaa, mutta ihmettelen toisaalta joidenkin intoa nähdä kaikki aikuisen ja lapsen (siis käytännössä kai nuoren) väliset seksuaaliset jutut pahoina ja tuomittavina. Ovatko ne?
Antiikin Kreikassa, joka kyllä oli muutenkin erikoinen paikka, nuorilla pojilla ikäänkuin kuului olla homoseksuaalinen suhde vanhemman miehen kanssa. Ei kai sellainen tapa olisi jatkunut satoja vuosia, jos se olisi tuhonnut kaikkien lasten / nuorten sielunelämän sukupolvesta toiseen.
Ja kuka pystyy sanomaan, missä iässä joku on kypsä johonkin? 18 vuoden täysi-ikäisyysrajakin on kuin veteen piirretty viiva - jotkut eivät henkisesti ylitä sitä koskaan...
Toivon totisesti ettet ole tosissasi. Juuri viestiketjun aloittaneen tekstin kaltaisia kirjoituksiahan pedofiilit mielellään lukisivat lisää. Asiahan on hyvin yksiselitteisesti niin, että tämän ikäiset lapset eivät ole missään tapauksessa tarpeeksi kypsia päättämään sukupuoli suhteesta itseään selvästi vanhemman henkilön kanssa.
Järkyttävää että minun edes tarvitsee muistuttaa siitä kaikesta kärsimyksestä ja traumoista joista hyväksikäytetyt kertovat. Itse kuulun näihin. Et varmaan tajua millaisia tunteita päässäni likkuu kun lueskelin kirjoitustasi, millaista vihaa tunnen kaltaisiasi ihmisiä kohtaan. Toisen tämän tietämättömyyttä ja naiviutta hyväksikäyttäen raiskaaminen on mielestäni alhaisimpia asioita joihin ihminen voi sortua. Jos alkuperäinen viesti oli aito, olen iloinen hänen puolestaan ettei hänelle jäänyt asiasta traumoja, mutta vain pedofiilin kieroutunut mieli pystyy vääntämään todellisuuden sellaiseen muotoon jossa lapset tällaisista seksisuhteista nauttisivat. Suututtaa että minun tarvitsee edes mainita asiasta tehdyn enemmän kuin tarpeeksi tutkimuksia. Ole hyvä ja kerro yksikin psygologi jonka mielestä tällainen ei olisi äärimmäisen vahingollista lapselle.
Tämän piti olla kommentti tuohon Mikan viestiin...
Niin, oli se ihan oikeasta elämstä ja kyllä näitä asiota vieläkin ehkä käsittelen mielessäni. Traumaa ei jäännyt mutta kovin kuitenkin jäi lapsuus lyhyeksi.