Usein kun yritetään säästää takkaa lämmittämällä, niin todellisuudessa lisätäänkin roimasti kokonaisenergian kulutusta.
Esimerkiksi lattialämmitysjärjestelmä voidaan säätää pelkän ulkolämpötilan mukaan. Pakkaspäivänä pistetään takkaan tuli ja kuvitellaan että säästetään energiaa. Todellisuudessa nostetaan vain huonelämpöä yli tarpeen ja lattialämmitys vie ihan saman tehon kuin ilman takkaakin.
Eli käytännössä aina jos takka nostaa huonelämpöä, niin silloin se myös kastvattaa energian kulututsta. Oletteko perillä siitä että kuinka hyvin lämmitysjärjestelmänne huomioi nämä lisälämmöt? Suorassa termostaataattiohjatussa sähkölämmityksessä tämä on melko hyvin hallinnassa, mutta mien esim. vesikieroisessa lattialämmityksessä?
Esimerkiksi lattialämmitysjärjestelmä voidaan säätää pelkän ulkolämpötilan mukaan. Pakkaspäivänä pistetään takkaan tuli ja kuvitellaan että säästetään energiaa. Todellisuudessa nostetaan vain huonelämpöä yli tarpeen ja lattialämmitys vie ihan saman tehon kuin ilman takkaakin.
Eli käytännössä aina jos takka nostaa huonelämpöä, niin silloin se myös kastvattaa energian kulututsta. Oletteko perillä siitä että kuinka hyvin lämmitysjärjestelmänne huomioi nämä lisälämmöt? Suorassa termostaataattiohjatussa sähkölämmityksessä tämä on melko hyvin hallinnassa, mutta mien esim. vesikieroisessa lattialämmityksessä?
Vastaukset 74
Vanhimmat
Olen joskus tätäkin ongelmaa pohtinut. Pääasiassa ongelma kuitenkin on lähtöisin termostaatista, sen älykkyydestä tai älyttömyydestä.
Nyrkkisääntönä voi sanoa että jos termostaatissa ei ole lattia- ja huoneanturia erikseen, se ei uunin kanssa toimi. Devireg 550 hanskaa tilanteen, samoiten Dataterm. Siinä kaksi mitkä tiedän varmasti toimiviksi, varmasti muitakin on.
Vois päätellä että ainakin Thermolinkillä homma on hallinnassa, koska sitä ohjataan kuin sähkölattialämmitystä. Tietysti pieneksi haittapuoleksi voi mainita kivipinnoitteisen lattian muuttumisen aika epämukavaksi. Eikä se niin pienikään epämukavuus ole jos kovalla pakkasella kunnolla hehkutat uunia, lattia menee pirun kylmäksi. Mutta loppuviimeksi senkin voisi viisas termostaatti / termostaatit korjata?
lattialämmitystä ei voi säätää huonelämpötilan mukaan?
vesikiertoinen lattialämmitys on rakennettu oikein niin jokaista piiriä voidaan säätää tapauskohtaisesti!
Se säätäminen tehdään kerran, eikä niitä ole tarkoitus ruuvailla joka päivä. Pelkät termostaatitkaan eivät toimi täydellisesti, koka pumppu pyörii vakioteholla ja yhden piirin sulkeutuessa muihin vain pusketaan enemmän vettä.
Ei ole pahemmin käytössä systeemejä joissa säädettäisiin piirikohtaisesti sekä veden lämpö tai virtausta.
Pumpunkin voi laittaa taajuusmuuttajakäyttöisenä, paineella ohjatuksi (ei ole kovin kallista, niitä on yhdysrakenteisenakin). Piirikohtaisesti ei lämpöä säädetä, mutta kyllä kai se virtausta ohjaava huonetermostaatti yleensä riittää. Tuntuu vähän teoreettiselta että virtauksen kasvu muissa piireissä jonkun piirin sulkemisen takia vaikuttaisi paljonkaan huonelämpöihin käytännössä. Lattialämmityssysteemihän on pitkälti itsesäätyvää kuten muissa viesteissä on todettu. Mutta jos vaivaa niin vakiopaine lähtöön TaMu:lla.
Kuinkahan monessa ok-talossa on painesäätö kiertovedessä? On kyllä itsellä ollut mielessä, kun tulee noiden kanssa työkseen touhuttua.
Termostaatit eivät säädä virtausta vaan ne avaavat ja tai sukevat toimilaitteen kokonaan. Kun yksi piiri suljetaan niin kokonaisvirtaus hieman laskee, mutta auki jääneiden piirien virtaukset kasvat hieman.
Oliskohan niin, että kannattaa vaihtaa alaa?
Totta vitussa huoneen lämmittäminen takalla pienentää lattilämmityksen kuormaa, koska lämpötilan nousu pienentää virtaavan veden määrää termostaatin sulkeutuesa.
Ja on ihan puupäämäistä väittää, että silloin muihin piireihin (huoneisiin), jossa takkaa ei ole, virtaa enemmän vettä, koska niidenkin termostaatit alkavat sulkeutua hiljalleen lämpötilan yrittäessä nousta.
Täällä on näköjään kaikenlaista ikiliikkujan keksijää, jotka eivät ymmärrä edes perusfysiikasta paskan vertaa. Älkää hyvät ihmiset ainakaan uskoko kaikkea sontaa, jota täällä teille tuputetaan.
-Jonttu-
Jos meiltä muilta teknillisen- tahi ammattikorkeakoulun käyneiltä on jäänyt jotain fysiikan tunneilla mielestäsi oppimatta.
Eikö ole nyt aika maalaisjärjellä ymmärrettävissä, että jos yksi pumppu joka pumppaa teholla n, kaksi piiriä ja virtausvastus x, ja toisen piirin toimilaite pistää virtauksen seis, virtausvastus ei suinkaan ole 2x vaan vähän päälle x! Tästä seuraa vähän väistämättä että virtausnopeus auki jääneessä piirissä kasvaa. Vai alatko todellakin keksimään luonnonlakeja uudelleen ;)
Mitenkähän tämän nyt rautalangasta oikein vääntäis... Leikitään yksinkertaisuuden vuoksi vaikka, että meillä on vain kahden piirin järjestelmä (piiri A ja B), jossa molempien piirien virtauksen määrää ohjaa termostaatti. Edelleen leikitään, että piiri A:n termostaatti sulkee piirin virtauksen, jolloin virtaus toisessa piirissä B kasvaa hieman, koska ensiöpuolen paine on kasvanut piirin A sulkeuduttua.
Tämä kasvanut virtaus aikaansaa hetkellisen lämpötilan nousun piirin B vaikutusalueella olevassa huoneessa, jolloin piirin B termostaatti alkaa sulkeutua kompensoiden kasvaneen paineen vaikutuksen. Eli, lopputulos on, että huoneen B lämpötila ei nouse "tappiin", koska termostaatti pienentää virtaavan veden määrää pitäen lämpötilan säädettynä (tutustu hystereesin käsitteeseen).
Lopuksi voimme siis todeta, että piiri A on edelleen kiinni, jolloin huoneen lämpö on peräsin takasta mikä tosiaankin pienentää sähkö- tai öljylaskua.
Jonttu (the asentaja-koneistaja)
Tutustuppa niihin toimilaitteisiin vähän tarkemmin. Ne eivät kurista virtausta vaan sulkevat sen. Lattialämmityksen termostaatien toimilaitteet sisältävät vahaa joka lämmetessään sulaa ja laajenee. Kun termostaatti kytekee toimilaitteeseen sähkön päälle vaha sulaa ja laajentuessaan painaa venttiilin kiinni ja sulkee virtauksen. Aikaa tähän menee pari minuuttia.
Älä ala viisastelemaan ja haukkumaan muita kun et kerran edes ole asioista perillä.
Taitaa olla erilaisia, Ainakin joissain on maininta että menee jännitteettömäna kiinni.
Voi olla erilaisiakin, mutta normaali tapaus taitaa olla se että ohjaus sulkee venttiilin.
Oikein nauratti kun eräässä asunnossa täti-ihminen opasti tarkkaan missä asunnoissa minkäkin huoneen termostaatin säätö piti olla. Myöhemmin huomattiin että ohjaussulake oli alhaalla ja kun sähköt pantiin päälle niin yhden huoneen termostaatti oli oikosulussa ja koskettimen sulkeutuminen laukaisi automaattisulakkeen. Eli termarit olivat olleet pois pelistä, mutta kovasti oli täti lämpötiloja säädellyt niillä :)
Tiedäks, et on ihan sama onko termostatti ns. binäärinen ON/OFF tai analoginen, koska siitä tässä jutussa ei ollut edes kyse. Kyse oli perimmältään siitä, että toimivatko molemmat piirit itsenäisinä yksiköinä vai eivät. Itse väitän, että toimivat, jolloin takalla lämmittäminen säästää öljyä/sähköä.
Jos oikein muistan niin joku herra täällä väitti alunperin päinvastaista, joten kannattaisi itse miettiä ennenkuin kirjoittelee päättömyyksiä.
Voin toki tunnustaa, että mulla ei ole kokemuksia lattialämmityksistä ensinkään, mutta siitä olen varma, että yksikään lattialämmitysjärjestelmän sunnittelija ei rakenna niin dorkaa järjestelmää kuin täällä esitetään. Voivat toki käyttää noita vahapohjaisia halpoja termostaatteja propoportaalien sijaan, mutta jopa niilläkin se toimii fiksummin kuin täällä annetaan ymmärtää.
Jonttu
toimilaite my ass ;-D
Voithan toki proportionaaliset venttiilimoottorit hankkia, mutta ne ovat takuulla niin kalliit ettei sijoitus maksa itseään ikinä takaisin. Lisäksi niiden kanssa on se ikävä ongelma, ettei varmuudella löydy _itseoppivaa_ lattialämmitykseen soveltuvaa ohjelmoitavaa termostaattia, joka osaisi ohjata proportionaalista venttiilimoottoria.
Ei vahamoottorikäyttöisillä toimilaitteilla ja on/off termostaateilla mitään katastrofia siitä seuraa että yksi tai useampia piirejä menee kiinni ja osa jää auki, mutta virtausten muuttuessa ne menevät kuitenkin ainakin joksikin aikaa epätasapainotilaan. Ainakaan sähkölattialämmitykseen suunniteltu itseoppiva termostaatti ei tule tarkemmaksi tällaisessa toimintaympäristössä.
Talotekniikassa PID-säätö olisi todella paikallaan. Sitä Ako varmaan takaa ajat. Sähkötermareissa on ollut kautta aikojen se D-osuus. Ja se toimiikin aika hyvin suorassa patterilämmityksessä ja kattolämmityksessä. Ja miten se on perinteisessä tyhmässä termostaatissa. Noissa on pienitehoinen vastus kuumentamassa bi-metalliliuskaa. On saatu muutamien minuuttien tai kymmenen minuutin luokkaan menevä kiihdyttävä vaikutus hiukan parantamaan säätöä. Ei toimi lattialämmitysessä.
Devireg 550-termostaattiin on rakennettu aika hyvä täysi PID käsittääkseni, mutta vain huoneanturipuolelle. Olisi mielenkiintoista saada tietää, miten laaja ohjelma ja muisti siinä on. Eli muistaako se eri tilanteita oikeasti.
Sitä en aivan usko että siinä olisi sumea logiikka. Jos se perustuu tilanteiden ja huoneen parametrien muistamiseen, niin se on adaptiivinen pelkästään. Ja hienommalta kuulostaa puhua sumeasta. Mutta adaptiivinenkin on mainio parannus.
Vesiteknokraatit tekevät sen ulkoanturoinnin, kun ne pääsevät sillä eroon koko PID:stä. Hitaissa muutoksissa. Ja joku patteritermostaatti hoitaa hienosäädön. Mutta esimerkiksi Nereuksen systeemissä uskottiin ainakin ennenvanhaan liikaa ulkoanturointiin. Paljon lienee tullut harmia hitauksista?
Tässä asiassa alleviivaan mielipiteesi, automaatiotekniikassa paremmin tunnettu PID-säätö pitäisi ottaa käyttöön kaikessa talotekniikan säädössä.
Toisaalta PID-säätö ei ole niin suoraviivainen asia talotekniikassa kuin prosessipuolella. Lämmitysprosessi ei ole samalla tavalla suljettu ja kaikilta parametreiltään tunnettu kuin vaikkapa sellun valmistus. Uskoakseni Devireg 550 ohjaa lämmitystä suurinpiirtein niin hyvin kuin kahdella anturilla ja muutaman kilon muistilla yleensä voi. Devissä on oleelliset komponentit hyvin piilotettu massan alle, mutta ei sen mikrokontrollerissa ainakaan kymmeniä kilotavuja muistia ole.
Ulkolämpöanturista voisi olla suurta etua nopeisiin pakastumisiin tai lauhtumisiin reagoitaessa - mutta alapa nyt vetämään jok'ikiseltä termostaatilta anturia ulos. Johdotus maksaa ja anturit myös nostavat termostaatin hintaa. Samaan aikaan Deviheatin pitäisi myydä termostaatteja tavallisille kuluttajille jotka hädintuskin tajuavat mikä ero on mekaanisella ja elektronisella termostaatilla.
.. mutta ainoastaan keskustelu talonrakennuksen vitunaikaisuuksista avaa ihmisten silmät näkemään asian todellisen tilan. Esimerkiksi nykyisin käytetty tyypillinen ilmastointiratkaisu kaikkine putkineen on jo sen sarjan paskakasa, että oikein oksettaa.
Se mitä tulee mieleen tuosta PID-säädöstä on se, että ohjaus kannattaisi toteuttaa yhdellä talon keskustietokoneella, joka seuraa kaikkien huoneiden tilaa ja ohjaa niiden toimintoja. Tällöin käytössä olisi huomattavasti enemmän laskentakapasiteettia edulliseen hintaan.
Esimerkiksi tavallisen perusPC:n saa jo about 500 euron hintaan ja, jos siihen asentaa esim. Linux-käyttöjärjestelmän ja Java-virtuaalikoneen niin hinta tältä osin on pyöreä nolla. Käytännössä PC:n lisäksi tarvitaisiin siis anturointi johdotuksineen ja I/O-A/D-tiedonkeruukortti sekä vähän softaa.
Itse en usko, että kukaan kehtaisi edes yrittää pyytää markkaakaan tuosta ohjaussoftasta, jos se olisi avoin standardi. Netiin ilmestyisi takuuvarmasti ja vielä suht' nopeasti vaikka kuinka paljon ilmaisia ohjelmia kuhunkin tarpeeseen, jolloin myyminen muodostuisi mahdottomaksi tehtäväksi.
Tarvitaan siis vain hyvä standardi ja riittävän monen innostus asiaan, jolloin homma lähtee käyntiin. Ongelma ei ole teknologia vaan lattiatason ymmärrys nykytekniikan käyttömahdollisuuksista.
Jonttu
.. mutta ainoastaan keskustelu talonrakennuksen vitunaikaisuuksista avaa ihmisten silmät näkemään asian todellisen tilan. Esimerkiksi nykyisin käytetty tyypillinen ilmastointiratkaisu kaikkine putkineen on jo sen sarjan paskakasa, että oikein oksettaa.
Se mitä tulee mieleen tuosta PID-säädöstä on se, että ohjaus kannattaisi toteuttaa yhdellä talon keskustietokoneella, joka seuraa kaikkien huoneiden tilaa ja ohjaa niiden toimintoja. Tällöin käytössä olisi huomattavasti enemmän laskentakapasiteettia edulliseen hintaan.
Esimerkiksi tavallisen perusPC:n saa jo about 500 euron hintaan ja, jos siihen asentaa esim. Linux-käyttöjärjestelmän ja Java-virtuaalikoneen niin hinta tältä osin on pyöreä nolla. Käytännössä PC:n lisäksi tarvitaisiin siis anturointi johdotuksineen ja I/O-A/D-tiedonkeruukortti sekä vähän softaa.
Itse en usko, että kukaan kehtaisi edes yrittää pyytää markkaakaan tuosta ohjaussoftasta, jos se olisi avoin standardi. Netiin ilmestyisi takuuvarmasti ja vielä suht' nopeasti vaikka kuinka paljon ilmaisia ohjelmia kuhunkin tarpeeseen, jolloin myyminen muodostuisi mahdottomaksi tehtäväksi.
Tarvitaan siis vain hyvä standardi ja riittävän monen innostus asiaan, jolloin homma lähtee käyntiin. Ongelma ei ole teknologia vaan lattiatason ymmärrys nykytekniikan käyttömahdollisuuksista.
Jonttu
No suurimmalle osalle kyllä riittää että lämpötila pysyy noin asteen sisällä toivotusta... Tilapäisesti ollaan valmiita melko suuriinkin heilahteluihin, pääasia että järjestelmä on luotettava.
Vesijärjestelmissä nämä "suhdesäätimet" toimivat hyvin, koska systeemissä on paljon vakioita. Huonelämpötila pyritään pitämään vakiona ja talon lämpöhäviöt ovat suoraan verrannollisia ulkolämpötilaan. Eli kun "lämmityskäyrä" saadaan kohdalleen, systeemi jo toimii. Vielä jos käyrää korjataan sisäanturilla, niin systeemi toimii melko kivasti.
on asia erikseen, nostan hattua niille jotka ovat henkilökohtaisesti niin kiinnostuneita taloautomaatiosta että rakentavat pc-pohjaisen lämmitysautomatiikan. Tavalliselle talliaiselle sellainen on kuitenkin aivan liian monimutkaista.
Toinen juttu on sitten että ainakaan itse en luottaisi talon lämmitystä pc-pohjaisen järjestelmän varaan. Itse järjestelmän logiikan kehittämiseen ja hiomiseen tällainen järjestely on tietysti verraton, mutta en mielelläni näkisi että lämmitys katkeaa windowsin kaatumiseen tai kovalevyn kiinni hitsaamiseen. Eihän avaruusaluksissakaan lue "intel inside" ;)
Minäkään en luottaisi PC-RAUTAAN, mutta tuo Linukka varmasti pysyy pystyssä kunon raudalla. Ostaako joku minulta pari ylimääräistä Sparkkia? Kuitenkin PC-pohjainen säätö on varsin ongelmallinen, ainakin 90-luvun alkupuolella, jolloin härveleitä tuli hiukan tutkittua ja kehitettyä...
Vanha DOS on kova sana kun ei tarvita käyttäjän kannalta hienouksia. Vanha PC:n raato hyrräämään ilman kiintolevyjä, niin vikariski on minimaalinen.
Linux pysyy kyllä pystyssä ja niin pysyy myös itse ohjelma, jos sen tekijät osaavat hommansa. Kaikkiin vähänkin kriittisempiin kohtiin tulle asentaa myös eäänlainen "vahtikoira"-toiminto, joka buuttaa koko systeemin ohjelman kaatuessa (jännitepiikki, yms.).
Mikäli aloittaisin rakentamaan kyseistä järjestelmää "puhtaalta pöydältä" niin silloin kaikki anturit olisivat langattomia Bluetooth-laitteita. Järjestelmän arkkitehtuuri olisi modulaarinen, jossa jokainen alimoduuli (säätöyksikkö, jne.) hoitaa oman tehtävänsä keskusmoduulin säestämänä.
Kaikkien moduulien tietoliikenne hoidettaisiin TCP/IP-protokollaa noudattavalla Socket-yhteydellä, jonka luontaisena ominaisuutena olisi järjestelmän etäkäyttömahdollisuus.
Jonttu
Linux pysyy kyllä pystyssä ja niin pysyy myös itse ohjelma, jos sen tekijät osaavat hommansa. Kaikkiin vähänkin kriittisempiin kohtiin tulle asentaa myös eäänlainen "vahtikoira"-toiminto, joka buuttaa koko systeemin ohjelman kaatuessa (jännitepiikki, yms.).
Mikäli aloittaisin rakentamaan kyseistä järjestelmää "puhtaalta pöydältä" niin silloin kaikki anturit olisivat langattomia Bluetooth-laitteita. Järjestelmän arkkitehtuuri olisi modulaarinen, jossa jokainen alimoduuli (säätöyksikkö, jne.) hoitaa oman tehtävänsä keskusmoduulin säestämänä.
Kaikkien moduulien tietoliikenne hoidettaisiin TCP/IP-protokollaa noudattavalla Socket-yhteydellä, jonka luontaisena ominaisuutena olisi järjestelmän etäkäyttömahdollisuus.
Jonttu
Mielestäni TCP/IP ei ole optimaalinen protokolla PID-säätöön. TCP/IP on kyllä ok normaalissa tiedonsiirrossa, mutta aivan liian raskas em. sovelluksessa. Jos minä lähtisin tekemään ns. ultimate sovellusta talon lämmön, kosteuden ja ilmanvaihdon säätämiseen, ottaisin pohjaksi mikrokontrollerin ja PIC:it. PICeillä toteuttaisin älykkäät anturit ja mikrokontrollerilla säätö- ja anturiarvojen keskitetyn pollauksen. Itse kontrollerilogiikka pollaisi vastaavasti tietokonetta ja hakisi aina uuden setupin siltä, mikäli sellainen olisi tarjolla. Logiikan, antureiden ja tietokoneen välisen tietoliikenteen hoitaisin tavallisella RS-viestillä (RS-485), jollin siirto olisi kevyt. Mikrokontrolleri pysyy pystyssä 99,99% varmasti ja PC:n kaatuminen ei lamauttaisi koko järjestelmää, ainoastaan uutta setuppia (mikäli sellainen olisi tarjolla) ei voitaisi noutaa.
Minä en ota kantaa siihen mitä sinä ja kenties kourallinen muitakin keksijöitä oman talonsa ja sen säätöjärjestelmän kanssa tekee, mutta kaupallisessa toteutuksessa pc-pohjainen järjestelmä on tuotteen toimittajalle itsemurha. Kriittisissä, 100% käyttöastetta vaativissa tietojärjestelmissä on joko
a) nolla liikkuvaa osaa, pelkkää standardi/pld-logiikkaa ja kenties joku hyvin yleinen 8051, ST tai PIC kontrolleri
b) virransyöttö on varmistettu, erotettu, suojattu ja suodatettu hyvin verkkovirran häiriöiltä
c) moninkertainen varmistus jos tietojärjestelmässä pitää olla liikkuvia osia (RAID-järjestelmät, koko järjestelmän kahdennukset)
d) sovelluskohtainen, riisuttu ja TÄYDELLISESTI debugattu käyttis jonka päällä on minimoituja ja pommivarmoja sovelluksia.
Muistan joskus lukeneeni juttua NASA:n tietojärjestelmistä. Yleisön kiertokäynnillä kerrotaan erään valopään kysyneen, miksi Houstonin lennonjohtokeskuksessa ei päätteissä ole mitään tunnettua käyttöjärjestelmää, ja miksi ne yleensä ovat edelleen samanlaisia kuin 60-luvulla.
Syy on siinä, että käyttis EI KERTAKAIKKIAAN SAA MENNÄ TILTTIIN.
Taloissa on pojat ongelmia ilman varsinaisia ongelmiakin riittävästi. Nuo teidän höpinät ovat oikein ongelmien äitejä.
Niin kauan kuin 98% väestöstä ei osaa käyttää vesipatterin termostaattia, on turha jaaritella PICeistä ja vastaavista. Eli ikuisesti.
Perustoiminnot pitää toimia kuten ne ovat toimineet näihin päiviin. Eli edes joten kuten. Sen sijaan noiden oheen pitää pitkän päälle saada mahdollisuus kytkeytyä vaikka (tai tietenkin) WEB-selaimella. Mutta kytkeytyminen ei saa olla välttämätöntä. Jos joku haluaa koko ajan säätää jotain niin aivan sama, mutta ei tuosta saa tulla ongelmaa niille, jotka eivät halua tai eivät ns. osaa.
Minä olen touhunnut mikroprosessorien aikakaudelta 70-luvun lopulta asti näissä kuvioissa enkä ole saanut minkäänlaista luottamusta mihinkään PC-ohjattuun kertaakaan. Ohjelmat ovat aina kaatuilleet ja koneet hajoavat käsiin. Tai tehdään päivitys ja kaikki luhistuu siihen päiviksi. Tai tulee joku teknofriikki ja vähän tutkii. Ei onnistu.
Bi-metalli- tai vahapatruunatermostaatti on lähtökohta ja kovin pitkälle ei voi tuosta mennä. Jos tehdään hienommilla ei saa kytkeä ainakaan mihinkään väylään. Yksikkösäädin on turvallinen jos vieressä on lämpimiä huoneita. Mutta yhden laitoksen lämmityksen jos kytkee älyllisen termostaatin taakse on ainakin kytkijällä älyn puutetta.
PC rautaan en minäkään laittaisi itse ohjausta. Mutta markkinoilla on kohtuu edullisia logiikoita, joihin on osaan integroitu I/O:takin. Idea on se, että säätö- ja muut ohjelmat ovat logiikassa ja PC voi olla sitten kytketty logiikkaan "valvomoksi". Logiikka pyörii riiippumatta PC:n päälläolosta. Silloin ei haittaa, kun Bill-pojun tekeleet välillä kaatulevat.
Linux on sikäli huono, että suurin osa logiikkapajojen softista (ohjelmointi, driverit ym) on tehty NT-pohjalle (vielä, mutta eletään toivossa että asiat muuttuvat).
Logiikkaohjelmassa ja kytkennöillä hoidellaan tarvittavat varmistukset eri häiriötilanteiden varalta.
Tämä tekniikka on ihan arkipäivää teollisuudessa, eikä mikään muu kuin tiedon puute (ja ehkä rahakin pieneltä osin) estä käyttämästä sitä talotekniikassakin.
Muuten, nykypäivän kiinteistöautomaatiokin on kyllä tuotantoautomaation hemmojen silmissä jokseenkin alkukantaista...
Tuosta TCP/IP:n käytöstä olen täysin eri mieltä jo senkin takia, että se on osoittautunut erittäin luotettavaksi ja testatuksi asiaksi. Se huolehtii mm. tiedon muuttumattomuudesta ja tekee tiedonsiirrosta häiriövapaan.
Siitä olen ainakin sataprosenttisen varma, että mitään alimman tason omia protokollia ei kannata alkaa kehittää, koska niistä ei seuraa mitään muuta kuin ongelmia. TCP/IP on hyvä ja antaa mahdollisuuden hajasijoittaa eri ohjausmoduulit vaikka usealle tietokoneelle ja eri paikkaan.
Olen myös edelleen samaa mieltä anturoinnin langattomuudsta jo siitäkin syystä, että se antaa joustavan tavan sijoittaa anturit juuri halutuun optimaaliseen kohtaan. Noita vitunaikaisia piuhoja menee talon seinärakenteissa jo muutenkn yllin kyllin ja lisäksi niiden vetäminen maksaa huomattavasi enemmän kuin sarjatuotannossa tehtävä langaton Bluetooth-anturi/lähetin.
Näitä langattomia Bluetooth-antureita/lähettimiä ei tietenkään ole vielä olemassa sopivaan hintaan, koska riitävän moni ei ymmärrä vaatia niitä. Takuuvarma asia kuitenkin on, että niitä alkaa ilmaantua muutaman vuoden sisällä yhä kiihtyvällä vauhdilla, jolloin yksi sivu tuossa talon sähkötöiden kätkemisessä seinärakenteisiin saa lopullisen päätöksensä. Sähköt taloon pitää toki vetää, mutta kaikki kytkimet ja säätimet tulevat siirtymään langattomuuteen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Mikrokontrollerit/logiikat ovat sinällään ok, kunhan ne toimivat ohjausjärjestelmässä ns. slave-moduuleina ja tekevät vain sen mitä niiden käsketään tekevän tai vastaavan niille esitettyihin kysymyksiin tiukasti protokollaa noudattaen.
Jonttu
.aikast vanhanaikainen mielipide. Kannattaisi käydä jossain nykyaikaisessa yrityksessä, jossa aivan tavallisia perusPC:tä käytetään mitä monimutkaisimpiin ohjauksiin. Toki on myönnettävä, että ne menevät joskus tilttiin sähkökatkoksen tai jonkin muun syyn seurauksena, mutta ainakin tähän saakka henkilökunnalle on ollut suhteellisen helppo opettaa niiden uudelleenkäynnistys.
En myöskään ymmärrä miksi talon ohjaus olisi yhtä kriittinen kuin NASA:n avaruusraketti. Esimerkiksi lämmityksen jumittuminen täysille ei saa missään tapauksessa aiheuttaa vaikkapa tulipalon vaaraa, koska eihän sitä sallita nykyisissä järjestelmissäkään (yksikkötason suojaus estää tämän). Mikäli olet eri mieltä niin mene ja väännä patterin termostaatti täysille simuloiden termostaatin jumittumista niin huomaat ettei sun "rakettisi" mihinkään putoa.
Fiksusti suunniteltu järjestelmä on tehty vielä niin, että siinä on oma ns. "WatchDog"-moduuli, joka keskustelee säännöllisesti tietokoneesta eroitetun "Boot"-moduulin kanssa. Mikäli tämä keskustelu katkeaa niin silloin "Boot"-moduuli nimensä mukaisesti buuttaa keskuskoneen. Tällöin talon asukkaan ei tarvitse edes tehdä mitään "akateemista" lukuunottamatta tilanteita, jossa buutti epäonnistuu (laiterikko, yms.). Tällöinkin hänen on vain ymmärrettävä soittaa huoltomiehelle...
Noista laiterikoista vielä se verran, että on todella harvinaista, että tietokone hajoaa/sekoaa jonkin muun kuin käyttäjän toimenpiteen seurauksena olkoon käyttöjärjestelmä lähes mikä tahansa. Mulla on kodin työpöydällä yksi iänikuinen PC Windows 3.1-käyttiksellä ja kertaakaan siinä oleva jatkuvasuoritteinen ohjelma ei ole kaatunut, vaikka se on tehty kaikkien halveksimalla VB:llä. Kuvittele lähes viisi vuotta tauotta hommia ja ainoastaan yksi tahaton buutti UPS:n akun hajottua.
Jonttu
kaksi asiaa keskenään : Kaupalliset järjestelmät ja eksperimentaali-viritelmät.
Kaupallisissa järjestelmissä korkea käyttöaste on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi ettei asiakkaan järjestelmä ole jatkuvasti jumissa, se on yhteistä eksperimentaalisysteemeille yhtä hyvin.
Se on kuitenkin vielä vähäpätöinen syy, sillä huono käyttöaste tulee toimittajalle hyvin kalliiksi kiireellisten takuukorjausten kautta. Eli PC-pohjainen viritelmä on järjestelmän toimittajalle Suomeksi sanottuna kaupallinen itsemurha.
Mielellään me myytäs ohjausjärjestelmä pientalonkin, mutta kun jo pekästään yhden lämpötilamittauskortin hinnalla saa pari kappaletta oumannin säätimiä. Logiikka systeemiin pitäisi vielä ostaa se varsinainen logiikka, anturit ja operointipaneeli käyttöliittymäksi. Hinta on siis monin kertainen jo pelkän raudan osalta, eikä tällä loppujen lopuksi saavuteta juuri mitään lisäarvoa, varsinkaan jos käyttäjä ei jatkossa voi itse ohjelmoida laitetta.
huonessa on oma termostaatti joka sulkee kierron jos on liian lämmin ei lämmitä turhaan!on olemassa pumppuja jotka huomioivat tilanteen eivätkä kierrätä muissa piireissä vettä liikaa.ja myös linjasäätöventtiili pareja jotka ottavat huomioon jos joku piiri ei kierrä ollenkaan(flowcom)
eihän lattialämmitystä ole tehty pitkiin aikoihin kiertoveteen siinä ei termostaatit pelaa!
Itselläni on vesikiertoinen lattia lämmitys joka toimii, mutta on siihen jotain satsattu.Eli järjestelmä on Rehau merkkinen omat jakotukit toimimoottorit sekä huonetermostaatit.Kaikissa huoneissa on monta omaa vesikierto piiriä joita toimi moottorit säätävät termostaatin mukaan.Kun takat lämmitetään niin termari haistelee ja pienentää virtauksen tai sulkee sen, mutta silti esim olohuone iso sellainen ulkoseinien vieressä on yksi piiri missä vesikiertää koko ajan.Lämmön lähteenä Arimax etta 17 si öljy kattila Oumannin lämmön säätö tekniikalla ja vielä huone komensoinilla.Tähän systeemiin olemme olleet todella tyytyväisiä Öljyn kulutus oli nimittäin 3200 litraa /vuosi lämmitettävä pinta ala 360 m2 ja kuutioita 1040 m3.
...
lämmitetään lattioita aina saman verran ja pakkasesta riippuen takkaa enemmän tai vähemmän. Lattialämmitys niin pienellä, etteti yksin riitä pitämään taloa lämpimänä, vaan suurin lämmönlähden meillä on takka. Pientä peruslämpöä kuitenkin pidetään lattioissa, mutta aika pientä.
Oletkos kuullut tuollaisesta ameriikan ihmeestä? Voisit saavuttaa hyvän mukavuuden vain pienellä lämmityskustannusten nousulla asentamalla edes yhden itseoppivan termostaatin taloon. Ilmeisesti lämmitystä teillä ei ole sen kummemmin jaettu? Devireg 550 termostaatti esmes osaa haistella lattian ja ilman lämpötilan, ja jos huoneenlämpö lähtee nousuun, se pienentää tai sulkee lattialämmityksen virtauksen. Jos nyt välttämättä haluat että vesi kuitenkin kiertää lattiassa jonkin verran, voit rakentaa toimilaitteen viereen "ohitusportin" jonka kautta tietty määrä virtausta joka tapauksessa kulkee.
Näin olen ymmärtänyt: Jos huoneen lämpötila nousee ja lattiassa veden virtaus ja lattiaan menevän veden lämpötila pysyy vakiona, niin lattiasta tulevan veden lämpötila nousee hiukan, koska lämpöä ei siirry kuumempaan huoneilmaan niin paljon => vettä ei tarvitse lämmittää niin paljon, energiaa säästyy. Ja jos huoneen lämmittää saunaksi alkaa lämpöä siirtyä huoneesta vesikiertoon ;)
Nykyisin laitetaan vielä huoneisiin monta erillistä lämmityspiiriä joita vielä (yhtä tai useampia) ohjataan huonetermostaatein. Eli kyllä homma saadaan pelaamaaan aika helpostikin.
Vesikiertoinen lattialämmitys säästää automaattisesti ilman huontermostaattia.
Kun lämmität takkaa niin huoneen lämpötila nousee.
Jolloin lattiassa kiertävän veden ja huoneen lämpötila lähenevät toisiaan. Tällöin energiaa säästyy koska lattialämmitys luovuttaa sitä vähemmän energiaa mitä pienempi lämpötila ero on lattian ja huoneen välillä.
Eli jos huoneen lämpötila sama kuin menoveden ei lattialämmitys luovuta lainkaan energiaa.
Huonetermostaatilla joka ohjaa lattialämmityspiiriä saadaan säästettyä vielä enemmän energiaa ainakin teoriassa.
Vesikiertoisen lattialämmityksen itsesäätyvyys onkin huippuluokkaa esim. patterilämmitykseen verrattuna. Kunhan suunnitelmat ja säädöt on tehty oikein.
Oikea päätelmä, mutta pätee vain pienen lämmöntarpeen aikana. Laatta on 35-40-asteinen kun lämmön tarve on suurimmillaan tavallisessa huonelämmityksessä. Huoneen lämmön nostaminen 1-2 astetta takalla ei suhteessa vaikuta juuri mitään. Pitäisi nostaa huoneen lämpö 35-40-asteiseksi, jotta säätyminen tapahtuisi tuota kautta.
Lämmittämällä takkaa niin että huoneessa on yli 30 astetta säästetään tosiaan lattialämmityksen energiaa, mutta talon kokonais kulutus kasvaa luokkaa 50%.
kun käytännössä 1 asteen lämpötilaero tarkoittaa n.10w/neliö eli jos takalla lämmittää huoneilmaa 1asteen verran säästyy lämpötehoa 10w/neliö jne..
Jos on uudisrakennuksesta kysymys tehontarve on huippupakkasilla luokkaa 40-60w/neliö jolloin menoveden lämpötilaksi pitäisi tulla n.24-28astetta jos sisälämpötilaksi halutaan 20 astetta.
pintamateriaalista ja rakenteista riippuen saattaa kyllä olla että joudutaan käyttämään korkeampia lämpötiloja.
En taaskaan ihan usko, että jos lattialämmitykseen ajettavan menoveden lämpötila kovimmillakin pakkasilla on alle 30 astetta, ei laatan lämpötila ole 35-40, vai?
Vanhempi suunnittelija paljastaa tietämättömyytensä, vai mitä.
Ja pico, mitens se Pilppi, saisikos sillä talteen tuon takan lämmön?
Tietämättömyyttäni olen mittauksin todennut, että laatan pitää olla noin 35-40 asteinen lautaparketin alla, jotta lattian pinnassa on tarpeellinen 26-27 astetta ja huoneessa 21-22, kun ulkona lähennellään -30'C. Mittarit ovat liittoutuneet tietämättömien kanssa ja fysiikan kaavat. Kummallista.
Outoja mittauksia lisää. Jos onkin lautaparketin sijaan kivilaattaa, niin laatan lämpö onkin 28 astetta ja aivan pinnassa 26 astetta ja huoneessa taas jostain käsittämättömästä syystä 21 astetta.
Täytyy tunnustaa tietämättömyyden korkea aste. Ensin luin nuo luvut jostain Deviregin opuksesta ja vasta sitten olen todennut homman olevan noin.
Mutu on hieno juttu. Sillä saa talon lämpimäksi välittämättä mistään. Ja jos tuntuu, että joku ei päästäkään helpolla ja väittää muuta, niin leimataan tuollainen tietämättömäksi.
Tehdään kalluppia. Paljonko oli menoveden lämpö lautaparkettilattiaan menneillä keleillä ulkona -25...-35 astetta?
Menoveden lämpötila on muuten aina sama, riippuu ihan siitä mihin se jakoryhmän yhteydessä shuntataan. :-)
Pilpillä saat takan lämmöstä talteen sen osan joka on menossa poistoilman mukana pihalle.
Oletko ystävällinen ja esität jatkossakin nuo mittauksesti mittauksina, etkä absoluuttisina totuuksina ...Laatta on 35-40-asteinen kun lämmön tarve on suurimmillaan tavallisessa huonelämmityksessä. Huoneen lämmön nostaminen 1-2 astetta takalla ei suhteessa vaikuta juuri mitään. Pitäisi nostaa huoneen lämpö 35-40-asteiseksi, jotta säätyminen tapahtuisi tuota kautta...Tarkoitit tuossa siis lautaparkettia, kerro se niin tiedetään kaikki mistä puhutaan.
Siis edelleen lautaparketti ei ole lattialämmityksen kannalta kovinkaan taloudellinen materiaali, vai mitä?
Kivilaatta on hyvä itsesäätyvyyden kannalta. Kärjistäen. Jos aina lasketaan kivilaattalattiaan 28-asteinen vesi kesät talvet on kesähelteellä sisälämpötilassa 28 astetta lämmönkäyttö noin nolla. Ja mitoituspakkasella sisälämpötilassa 21 astetta on tehot täysillä ja normaali lämmitys. Lämmön vaihtelualue /- 3,5 astetta, mutta itsesäätyvyys täydellinen. Asumismukavuuden kannalta tietenkin jotain pitää säätää, mutta kivilaattalattiassa ei kovin paljon.
Lautaparketin alla on yli 10-15 astetta enempi laatassa mitoituspakkasella. Muuten ei lämpövirtaa tule riittävästi lautaparketin ja sen alla olevan ilmavälin läpi. Itsesäätyvyydellä on kovin suuri huonelämpötilan vaihtelualue.
Ai niin. Ei nämä näin mene. Hitto kun uskon aina noihin mittareihin ja taulukoihin ja kaikenlaisiin siirtokertoimiin, jotka piruuttaan pätevät ällistyttävällä tarkkuudella. Näillä nollakeleillähän voisi puhua aivan mitä vain. Ja tulevana kesänä varsinkin. Silloin toimii pilpit ja vesitakat. Ja lämmöt säätyvät aivan itsestään, kun on tasainen 20 astetta ulkona.
Keskiverto asujalle riittää se että lämmitys, ja muukin tekniikka, toimii. Yleisesti ottaen ei olla kovinkaan kiinnostuneita miten homma toimii. Jopa ammattimiehillä on toisinaan hämmästyttäviä käsityksiä ihan fysiikan perusilmiöistä... Hiljattain hämmästytyin LVI-liikkeen myyjän kysymällä kanavalämpömittaria... ei ollut kuullutkaan moisesta ja ihmetteli että mihin niitä tarvitaan. Katsoi vähän niin kuin kylähullua kun kerroin että olsi välillä kiva seurata ilmanvaihdon lämpötiloja...
..se riitäis, et sä räpläät vaan noita lattialämmityksiä? Mun mielestäni on huolestuttavaa, kun kaikki v...n pohjakoulutetut jakavat tällä neuvojaan uskotellen olevansa koviakin tekniikan ammattilaisia. Yhtään en enää ihmettele miksi rakennustekniikka junnaa 1800-luvulla.
Jonttu
Ihmetyttää tuo että joidenkin pitää aina vetää herne nenään ja lähteä hekilökohtaisten solvausten tielle, vaikka eivät edes tunne keskustelukumppaneita! "Voiman käyttö alkaa kun järki loppuu"
Itse työskentelen teollisuuden automaation parissa ja viritän vuosittain ehkä noin 40 PID-säätöpiiriä ja näistä suurin osa lämmiyksiä, joten kuvittelisin olevani jopa jonkinlainen asiantuntia aiheeseen.
.. oli sellaista soopaa, että jo siinä on kylliksi aihetta asettaa pätevyys kyseenalaiseksi.
Et ehkä arvaakaan kuinka paljon mua vitutti kaikki ne rakennuslain edellyttämien "ammattimiesten" käyttö (200mk/t pimeenä). Se saatanan putkimieskin oli niin tumpelo, että puolet sen tekemistä liitoksista vuosi. Onneksi se ei ehtinyt tehdä kuin neljä liitosta, mutta siinäkin oli tarpeeksi (sen poika, joka on kaatopaikan hoitaja, teki loput eikä yksikään niistä vuotanut). Ja sitten, kun otti esiin järjestelmän koeponnistuksen niin jätkä rupes puhumaan samanlaista paskaa kuin täälläkin heitetään. Letkut muka joustaa niin, et koeponnistuspaine tarvii nostaa 15 bar:iin ennenkuin se pysyy tarvittavan ajan yli kymmenessä... Revi siitä huumoria perkele!
Nyt jälkeenpäin, kun olen katsonut sähköurakoitsijoisden jälkiä niin en voi kuin itkeä. Saatana, edes sähkösuunnitelmaa ne ei ole viittineet noudattaa (puhumatakaan piuhojen ohjepaksuudesta) vaan ovat jakaneet vaiheidenkin kuormat ihan vitulleen.
No, onneksi mulla on nyt talon "paperit" kunnossa ja rakennustarkastajakin on tyytyväinen. Vaiks ei sillä mitään väliä taida olla, kun kerran se tarkastaja tuumas, et hänen mielestään toi höyrynsulkumuovi on oikeestaan ihan turha...
-Jonttu-
No mikähän siinä oli soopaa? Perustelut kans.
Viimeisen kommentin perusteella sinulla on vähän samanlaisia kokemuksia "ammattimiehistä" kuin minullakin.
.. sitä soopaa oli mm. väitteesi, että: "Esimerkiksi lattialämmitysjärjestelmä voidaan säätää pelkän ulkolämpötilan mukaan. Pakkaspäivänä pistetään takkaan tuli ja kuvitellaan että säästetään energiaa. Todellisuudessa nostetaan vain huonelämpöä yli tarpeen ja lattialämmitys vie ihan saman tehon kuin ilman takkaakin."
Tämähän ei tarkalleen ottaen pidä paikkaansa jo pelkästään siitä syystä, että kaikissa järjestelmissä ei säädetä samalla tavalla, jolloin kirjoituksesi koskee vain joitain marginaalisia taloja, joissa on tämä vitullinen säätöjärjestelmä. Tuon marginaalin osuutta en tiedä, mutta toivottavasti se on mahdollisimman pieni...
Edellinen kommenttini peilaa tosiaankin niitä tuntoja, jotka vellovat päässäni oman rakennusprojektini jäljiltä. Rakennusteollisuus elää kivikautta, on homehtunut ja siinä hääräävillä "ammattimiehillä" on moraali kadonnut jo kauan sitten. Ihmisten onni on se, että he eivät tiedä näistä asioista liikaa sillä tieto luo tuskaa.
Jonttu
Kyllä yllättävän usein lattialämmitystä säädetään vain ulkolämpötilan mukaan,ainakin sen perusteella mitä olen kuullut haastateltuani henkilöitä joilla ko. systeemimi on.
Kommunikointi on myös vaikea laji.Täällä riehutaan kuin mielipuolet ja käydään toistensa kimppuun,vaikka asiasta oltaisiin lopuksi miltei samaa mieltä.
Rakennusviranomaiset vaativat yhä enemmän erilaisten "ammattimiesten" nimiä papereihin,vaikka nämä samat henkilöt ovat sitä sutta ja sekundaa tehneet tähänkin asti.
Lattialämmitys on melko yleinen uusissa taloissa. Jos on paljon varaavaa massaa niin lisälämmittämisestä menee aina osa hukkaan. Monet kuitenkin laskee vain säästettyä sähköä, vaikka koivuhalkoa olisi mennyt monin verroin säästettyyn sähköön nähden.
eräs tärkeimmistä antureista mitä fiksussa lämmityksenohjausjärjestelmässä pitäisi olla sisä- ja lattia-anturin lisäksi, tulisi sijaita uunin vaipassa. Muussa tapauksessa termostaattien itseoppivuus opettaa niille aivan uudenlaisia luonnonlakeja rakennuksen lämpökäyttäytymisestä kun isännät ajavat uuniaan kuin mielipuoli uutta turboa.
Tämä kuitenkin edellyttäisi keskitettyä järjestelmää, joka tällä hetkellä taitaa levätä lähinnä pellepelottomien yksittäisten pc-viritelmien varassa.
Olen muutaman kerran törmännyt juuri tähän järjestelmien erillisyyteen, kun lämmitystä säätää yksi järjestelmä, ilmastointia toinen ja mahdollisesti vielä kolmas jäähdytystä. Näin olen nähnyt tilanteen, jossa lämmitys, jäähdytys ja ilmastointi toimivat yhtä aikaa putket ja kaapelit punaisena, mikä ei varmaan ole hyödyllistä muille kuin energianmyyjille.
Olen kaipaillut pientaloihinkin soveltuvaa lämmityksen ja ilmastoinnin kokonaisohjausta, joka vielä toimisikin. Tähän mennessä en kuitenkaan ole sellaista nähnyt, ja epäilen, että tuskin tulen näkemäänkään.
Nimittäin juuri VTT:n energiansäästöä käsittelevässä tutkimuksessa (joka julkaistiin Talotekniikassa) käsiteltiin yhtälailla lämmitystä kuin ilmastointiakin. Ilmastointi on samalla lailla tärkeä asia niin energiankulutuksen kuin asumismukavuudenkin kannalta. Tavallinen tilanne on että ilmastointi käy vakioteholla tarvittiin sitä eli ei. Yleensä ilmanvaihto siis paiskaa puolet ajasta lämpöä harakoille turhaan kun mökki on tyhjillään ja kun mökkiä käytetään, se riittää - jos riittää.
Oletkos muuten tutustunut Vihimatic:iin? Idea vaikuttaa ainakin pätevältä, siinähän ilmastointia säädetään CO2 - mittarin ja humidistaatin avulla. Humidistaatti pannaan kosteisiin tiloihin ja hiilidioksidianturi kuivalle puolelle. Silloin ilmastointi on ainakin suunilleen oikealla teholla aina.
Olen kuullut hieman huhua "tavallisesti juotettavista lähteistä" että tällaista integroitua "taloautomaattia" kehitellään parasta aikaa. Odotan suurella mielenkiinnolla mitä projektista tulee.
Kyllä markkinoilta löytyy helposti vehkeet, joilla hommat saadaan pelaamaan. Mutta ne on tarkoitettu teollisuuteen ja hinta on sen mukainen. Oientalon lämmitysjärjetelmä on kuluttajatuote ja sellaisessa hinta muodostuu päätekijäksi.
Itsellä juuri tuo Devireg 550 ja takka käytössa.
Tuntuis toimivan aika mukavasti eli kun huonelämpötila nousee takalla lämmitettäessa niin termostaatti tiputtaa lämmitystehoa vastaavasti kuitenkin niin että lattia pysyy lämpimänä (huone ja lattia-anturi)
Huone-lattiayhdistelmällä putoaa koko teho pois, kun lämpö muuten riittää huoneessa. Pelkällä lattia-anturilla voi pitää vaikka 6.5 laatan asetuksena kovemmilla keleillä ja muuten 5.0...5.5 ja kesällä 4.5, jolloin ei helteillä lämmitä.
Kokeileppa tehdä TCP/IP:lle rajapinta jollekin kontrollerille. On niin paljon käsiteltäviä asioita, että ei mitään järkeä käyttää anturi-informaation siirtoon. Sinänsä anturi voi olla langaton, mutta RS-viesti yksinkertaisella CRC-tarkistuksella on ehdottomasti oikea ratkaisu tuohon käyttöön. Jo pelkkä anturin testaaminen helpottuu, kun voit ottaa siihen normaalin terminaaliyhteyden. Anturien ja kontrollerin välinen tiedonsiirto ON JÄRKEVIN hoitaa yksinkertaisesti jopa perinteinen analoginen virtaviesti 4-20mA on järkevämpi kuin TCP/IP.
Olkoon kuinka vaikeaaa tahansa, mutta tämä on se "all IP"-suunta, johon ollaan menossa. Koodarit eivät yksinkertaisesti enää suostu haaskaamaan aikaansa noiden epästandardien juttujen (viritysten) kanssa.
Maailmasta löytyy kyllä riittävän isoja yrityksiä, jotka tekevät tuon kontrollerin TCP/IP rajapinnan ja istuttavat sen tuotteeseensa. Sulle tuon rajapinnan koodaaminen voi olla isokin juttu, mutta ostettuna investointina se ei ole näille suuryrityksille yhtään mitään. Sehän pitää hankia vain kerran, jonka jälkeen sitä voi kopioida vaikka kuinka paljon.
Loppujenlopuksi pitää muistaa, että tarvitaan vain anturi, kontrolleri ja Bluetooth-moduuli sekä vähän softaa, jonka jälkeen anturin etäluku onnistuu järkevällä tavalla. Vastaavasti säätöjärjestelmän ohjaus voidaan hoitaa langattomalla Bluetooth -mikrokontrollerisäätöyksiköllä, jonka I/O tai D/A liitäntä valitaan tarpeen mukaan.
Ammattipiireissä kuluu sensuuntaisia huhuja, että Gates olisi suunnittelemassa tämäntapaisia juttuja, jolloin he voisivat määrätä minkälaisilla laitteilla talon keskusyksikköön ollaan yhteydessä (kämmenmikro, puhelin, kaukosäädin, jne.).
Jonttu
Ei hyvänen aika! Mieti, mitä informaatiota anturi lähettää. IP-pohjaiset järjestelmät sattuvat olemaan minulle hyvinkin tuttuja, mutta logiikan ja anturin välinen tiedonsiirto EI OLE järkevää hoitaa TCP/IP:llä. Asiahan on eri sitten PC:n ja logiikan välillä, tai logiikkaan voi integroida vaikka www-servon ja ottaa IP:llä suoraan yhteys siihen. Pollaus ja standardi RS-viesti on ehdottomasti toimivin tapa hoitaa mittaustuloksen siirto logiikalle. Mutta jos asiat haluaa tehdä vaikeasti, niin mikään ei estä sinua toteuttamasta halumallasi tavalla.
Missä standadit muuttuu nopeampaa kuin PC-maailmassa. Voi olla vaikeaa läytää yhteensopivia laitteia 5 vuotta vanhaan koneeseen ja ohjelmiin, saati 15 votta vanhoihin. Tavallinen mökin lämmittäjä ei taatusti halua joutua useita kertoja vuodessa tapahtuvaan päivitysrulianssiin. Kiva jos "talo kaatuu" ohjelmavian vuoksi ja täytyy hankkia (=ostaa?) "servisepakki" SP1.970.65B, jolla vika korjataan.
Eikös Gatesin omassa talossa ole kaikki testitekniikka käytössä ja koko talo on yksi valtava verkko älykkäine laitteineen. Tutkimuksissa on vaan nyttemmin todettu että ei kuluttajat halua sellaista. Riittää että jääkaapissa on valo, jotta näkee että onko sillä maitoa. Kuluttaja pelkää ajatusta että joku muu kotrolloi maidon käyttöä.
Kyllä teollisuudessa edelleen 4-20 mA virtaviesti on ylivoimaisesti yleisin analogiaviestin siirtotapa anturilta/lähettimeltä. Seuraavaksi tulevat laitteet jotka voidaan kytkeä suoraan Profibusiin tai vastaavaan väylään. Langattomat, yms ovat vielä harvinaisia, kalliita, ei teollisuusstandardeja, luotettavuus (?) yms syistä. Pääasia näissä jutuissa on että toimii, kustannukset kurissa, helppo huoltaa. Mielellään ei aleta kokeilemaan jotain vain siksi että on hienoa. Mutta täälläkin pyritään eroon kaikanlaisista yksikkösäätimistä tai eksoottisista viritelmistä, rauta pitää olla kaupallista ja yleistä, logiikat verkossa (teollisuusverkot riittävät), softalla voi sitten hoitaa kaiken ohjauksen ja virittelyt.
No mikä on se oikea tyyli lämmittää taloa takan, LTO:n ja vesikiertosen lattialämmityksen(kaukolämpö) avulla ilman että tuhlaat energiaa turhuuksiin?
Minkälainen lämmönvaihdinsysteemi?, vesikiertopiirit?, termostaatit huonekohtaiset? kertokaa?
Hinta tulee olla normaali eli mitään ylimääräisiä hössötyksiä tai tekniikkaa ei pidä lisätä!!
Kyllä sinä joudut sen itse päättämään, että mikä on "oikea" systeemi. Riippuu paljon mitä haet: halvin energia, helpoin käyttö, alhaisin investointi, tarkin säätö jne. Jokaisella on mielipiteensä ja kaikilla systeemeillä on hyviä ja huonoja puolia. Lisäksi markkinat ja viranomaiset hämmentävät soppaa hintojen ja määräysten kanssa.
Lämpötilasäätimet säätävät PALUUveden lämpötilaa, joten takkaa polttamalla säästää koska kiertovesi ei jäähdy niin paljoa matkalla.
Onko aloittaja tietoinen siitä, että termostaatit olivat yleisiä jo yli 30 v. sitten.
Ota huomioon aloittajan kirjoitusajankohta niin sano sitte vaikka yli 21 vuotta sitten :)
Takan järkevyydestä en tiedä muuta kuin että se sopii pienen huoneen lämmitämiseen.
Sen sijaan leivinuunilla lämmitän koko matalaenergiapientaloa. Mitään ylilämpöjä ei siten ole. Vesikiertoisessa lattialämmityksessä kiertää vesi ja se yhdessä kiertoilmatoiminolla varustetulla ltokoneella levittää lämmön ympäri taloa.
Lattiaa lämmittävä sähkökattila on säädetty siten, että lattiassa kiertää 20 asteinen vesi. Käytännössä eteläsuomen suojakeleillä kattila lämmittää vain hyvin harvoin, vain kylmpimpinä pakkasöinä, joita ei vielä ole olut kuin pari hassua. Suunnitelmisaa on liittää leivinuuni lattialämmitysjärjstelmään, jolloin lämpö leviäsi vielä paremmin.