Nyt on taas yks niistä päivistä kun vituttaa niin paljon että tekis mieli vetää pää täyteen!
Siis helvetti!... Oon nyt ysillä ja oon käyny aina sillon tällöin koulussa kuraattorin juttusilla. Kun menin ekaa kertaa, olin kasilla. Sillon se tuntu aika vittumaiselta hommalta mennä sinne kun mun piti mennä sen takia kun oli tullu aika paljon poissaoloja. No, kävin siellä muutamia kertoja ja sit se alko olla jo ihan mukavaa käydä siellä puhumassa asioista ja on ollu sitä tähän päivään saakka.
Meijän koulun kuraattori on aina ollu mun ja mun kamujenki mielstä tosi nasta tyyppi, siis semmonen jonka kas voi tosiaankin puhua jne.
En mä nyt niinkään siitä tiedä, että onko niistä käynneistä ollu mitään hyötyä, mutta on kuitenki saanu puhua aina kaikkee. ...Mutta nyt en kyllä tiiä yhtään mitä mä siitä ajattelisin!
Me ollaan jatkettu näitä "keskusteluja" nyt ysilläkin ihan mun omasta tahdosta.
Ennen joulua tuli taas vähän enemmän poissaoloja, että nyt on taas vähän aikaa niistä jauhettu...
Tänään se ehdotti mulle että menisin mukaan johonki parin kk. päästä alkavaan ryhmään tms. johon tulee joka yläasteelta vapaaehtoseti muutama oppilas, jolla ei mee mitenkään niin hyvin koulussa kun vois, mutta joka kuitenki on ihan tavallaan ok. koulunkävijä.
Se oli ajatellu mua yhtenä meijän koulusta ja sano että muutama muu on jo ilmottautunu.
Se kysy multa että haluaisinko mä tulla ja sovittiin et käyn parin päivän päästä ilmottamassa sille. Mä kyllä sanoin jo että ei mua oikeen innosta sellanen toiminta, mutta lupasin ihan sen mieliks mukamas harkita asiaa, vaikka mun mielessä se on jo ihan selvä!
Siis se sano että se on saanu sellasen kuvan mun tän hetiksestä elämäntilanteesta että lähes kaikki mun maailmasta vaan pyörii mun poikaystävän ympärillä eikä mulla oo muuta elämää. Ja toi tietenki johtuu siitä että oon muutaman kerran loppu tai alkuviikosta ollu koulusta pois kun oon ollu poikaystäväni luona.
Nimittäin mun elämä ei todellakaan pyöri pelkästään mun jätkäni ympärillä!
Tietenki se on mulle tärkee jne., mutta on mun elämässä nyt muutakin. Kamut, koti jne.
Se selitti jotain että sen kerhon avulla vois ettiä itteensä jne.
Helvetti mä oon kyllä itteni jo ihan tarpeeks "ettiny" ja hallitsen tasan tarkkaan elämäni! Mitä kauheeta siinä nyt on kun ysiluokkalainen muija haluaa olla jätkänsä kans ja kaikillahan niitä poissaoloja jonkin verran tulee. Mun pitää saatana lintsata koulusta että voisin joskus olla poikaystäväni kans kauemmin kun vaan perjantain ja luantaina, koska asutaan eri paikkakunnilla, ja sen takia joku kuraattori luulee että mä oisin jotenki "hukassa" iteltäni!
Jopas jotakin! Teki tänään mieli huutaa sille!
Enpä tiedä oonko enää niin innokkaana varaamassa aikoja kuraattorille! ...Kohta onneks pääsee veke koko koulusta, AHISTAA!
Siis helvetti!... Oon nyt ysillä ja oon käyny aina sillon tällöin koulussa kuraattorin juttusilla. Kun menin ekaa kertaa, olin kasilla. Sillon se tuntu aika vittumaiselta hommalta mennä sinne kun mun piti mennä sen takia kun oli tullu aika paljon poissaoloja. No, kävin siellä muutamia kertoja ja sit se alko olla jo ihan mukavaa käydä siellä puhumassa asioista ja on ollu sitä tähän päivään saakka.
Meijän koulun kuraattori on aina ollu mun ja mun kamujenki mielstä tosi nasta tyyppi, siis semmonen jonka kas voi tosiaankin puhua jne.
En mä nyt niinkään siitä tiedä, että onko niistä käynneistä ollu mitään hyötyä, mutta on kuitenki saanu puhua aina kaikkee. ...Mutta nyt en kyllä tiiä yhtään mitä mä siitä ajattelisin!
Me ollaan jatkettu näitä "keskusteluja" nyt ysilläkin ihan mun omasta tahdosta.
Ennen joulua tuli taas vähän enemmän poissaoloja, että nyt on taas vähän aikaa niistä jauhettu...
Tänään se ehdotti mulle että menisin mukaan johonki parin kk. päästä alkavaan ryhmään tms. johon tulee joka yläasteelta vapaaehtoseti muutama oppilas, jolla ei mee mitenkään niin hyvin koulussa kun vois, mutta joka kuitenki on ihan tavallaan ok. koulunkävijä.
Se oli ajatellu mua yhtenä meijän koulusta ja sano että muutama muu on jo ilmottautunu.
Se kysy multa että haluaisinko mä tulla ja sovittiin et käyn parin päivän päästä ilmottamassa sille. Mä kyllä sanoin jo että ei mua oikeen innosta sellanen toiminta, mutta lupasin ihan sen mieliks mukamas harkita asiaa, vaikka mun mielessä se on jo ihan selvä!
Siis se sano että se on saanu sellasen kuvan mun tän hetiksestä elämäntilanteesta että lähes kaikki mun maailmasta vaan pyörii mun poikaystävän ympärillä eikä mulla oo muuta elämää. Ja toi tietenki johtuu siitä että oon muutaman kerran loppu tai alkuviikosta ollu koulusta pois kun oon ollu poikaystäväni luona.
Nimittäin mun elämä ei todellakaan pyöri pelkästään mun jätkäni ympärillä!
Tietenki se on mulle tärkee jne., mutta on mun elämässä nyt muutakin. Kamut, koti jne.
Se selitti jotain että sen kerhon avulla vois ettiä itteensä jne.
Helvetti mä oon kyllä itteni jo ihan tarpeeks "ettiny" ja hallitsen tasan tarkkaan elämäni! Mitä kauheeta siinä nyt on kun ysiluokkalainen muija haluaa olla jätkänsä kans ja kaikillahan niitä poissaoloja jonkin verran tulee. Mun pitää saatana lintsata koulusta että voisin joskus olla poikaystäväni kans kauemmin kun vaan perjantain ja luantaina, koska asutaan eri paikkakunnilla, ja sen takia joku kuraattori luulee että mä oisin jotenki "hukassa" iteltäni!
Jopas jotakin! Teki tänään mieli huutaa sille!
Enpä tiedä oonko enää niin innokkaana varaamassa aikoja kuraattorille! ...Kohta onneks pääsee veke koko koulusta, AHISTAA!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.