Olen jo kirjoittanut kaksi vuotta sitten ja pääsin täksi syksyksi rimaa hipoen viimein yliopistoon alalle, jonne halusinkin. Pääsykoeluku-urakka ei ollut helppo, koska en esimerkiksi lukenut paljon matemaattisia ja muita luonnontieteellisiä aineita.
Itse kysymykseen: mitä mieltä olitte opinnonohjauksesta lukiossanne?
Sillä mielestäni jatko-opiskeluun liittyviä asioita pitäisi alkaa läpikäymään jo lukion ensimmäisellä luokalla jo heti syksystä. Opo eikä kukaan muu henkilö kertaakaan lukion alussa kertonut pääsykokeisiin liittyvistä asioista mitään. Kuinka siis siinä tilanteessa opiskelija voi tietää, mitkä aineet ovat minkäkin alan kannalta tärkeitä ja mihin siis olisi kanattanut panostaa jo alusta alkaen.
Monilla tutuilla oli sama juttu; kolmannen vuoden viimeisenä keväänä sitten ei ole kovin kiva käydä miettimään, että "ai sinne alalle on sellaiset vaatimukset ja olisihan sitä kannattanut lukea vähän eri aineita". Jos nyt ihan totta puhutaan, kovin moni ei vielä lukion puolessa välissäkään tiennyt edes sitä, mitä konkreettista eroa on AMK:lla ja yliopistolla. Saatika sitten sitä, että mitä eri alojen pääsykokeissa itse asiassa vaaditaankaan.
Oliko tämä vain meidän koulumme ongelma? Kommentteja?
Itse kysymykseen: mitä mieltä olitte opinnonohjauksesta lukiossanne?
Sillä mielestäni jatko-opiskeluun liittyviä asioita pitäisi alkaa läpikäymään jo lukion ensimmäisellä luokalla jo heti syksystä. Opo eikä kukaan muu henkilö kertaakaan lukion alussa kertonut pääsykokeisiin liittyvistä asioista mitään. Kuinka siis siinä tilanteessa opiskelija voi tietää, mitkä aineet ovat minkäkin alan kannalta tärkeitä ja mihin siis olisi kanattanut panostaa jo alusta alkaen.
Monilla tutuilla oli sama juttu; kolmannen vuoden viimeisenä keväänä sitten ei ole kovin kiva käydä miettimään, että "ai sinne alalle on sellaiset vaatimukset ja olisihan sitä kannattanut lukea vähän eri aineita". Jos nyt ihan totta puhutaan, kovin moni ei vielä lukion puolessa välissäkään tiennyt edes sitä, mitä konkreettista eroa on AMK:lla ja yliopistolla. Saatika sitten sitä, että mitä eri alojen pääsykokeissa itse asiassa vaaditaankaan.
Oliko tämä vain meidän koulumme ongelma? Kommentteja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
tullut jatkuvasti eteen se seikka, että abivuonna oppilaat alkavat valittaa, etteivät ole tienneet mitä vaaditaan jonnekin tiettyyn paikkaan hakemiseen. Mutta kun olen sitten kysellyt, että eikö niistä asioista todellakaan ole kerrottu, niin on tunnustettu, että ensimmäisen kerran puhuttiin jo ennen lukioon tuloa, ja koko lukioajan on puhuttu niistä asioista - mutta ei silloin kuunneltu, kun ei sattunut juuri sillä hetkellä kiinnostamaan.
Opetusohjelmassa on myös opinto-ohjauksen kurssien sisältö suunniteltu tietyllä tavalla, ja opetussuunnitelmaahan pitää noudattaa. Samoin opinto-ohjauksen oppikirjoissa on lähdetty siitä, että jatko-opinnoista puhutaan vasta myöhemmin. Eli se on valtakunnallinen suunnitelma.
Näin kävi minullekin. Ei ollut tuttuja ja isosiskoja kertomassa miten pitäisi toimia. Opo oli jatkuvasti sairaslomalla, eikä kukaan konkreettisesti kertonut tiettyjen aineiden etuuksia, eikä ensimmäisenä vuotena vielä edes tiennyt mitä pitäisi lukea/ mitä yliopistossa voi noin ylipäätään lukea. Vanhemmista toinen on käynynt lukion, ja hänkin 70-luvulla.
Täysin samaa mieltä ensimmäisen kirjoittajan kanssa!
Opossa voitaisiin todella käydä heti ensimmäisenä vuotena läpi ylioppilaskirjoituksia koskevia sääntöjä. Nyt ne tulevat vasta toisen vuoden puolessavälissä! (ainakin meidän lukiossa..)
suuri enemmistö ei viitsi ensimmäisenä lukiovuonna edes kuunnella kun puhutaan yo-kirjoituksista. Siksi ne on sijoitettu puhuttavaksi toisena vuonna, kun asia kiinnostaa useampaa.
jos vain tietää jo varhaisessa vaiheessa, mitä haluaa opiskella!
Ja nykyajan kakrut ei sitten näemmä osaakkaan hakea itse mitään tietoja. Kaikki pitäisi tarjota kultatarjottimella?
Netti on pullollaan tietoja eri koulutusmahdollisuuksista, pääsykokeista yms., kunhan vaan jaksaa ja viitsii hakea.
Ja järjestetäänhän niitä erinäisiä tutustumistilaisuuksia ja luentoja eri koulutusvaihtoehdoista pitkin vuotta.
Hivenen oma-aloitteisuutta ihmiset!
Mun ihan ikioma mielipide on se, että kannattaa vähän itekin ajatella. Jos vaikka on jo pienenä prinsessana ajatellu tulevana isona lääkäriksi tai palomieheksi, ni ei se tarkota, että se on sun kutsumusammatti. Suosittelen vähän seuraamaan mistä AINEESTA pidätte ja sen perusteella sitte kattelette millä alalla ko. ainetta tarvitaan. On sitten työkin ainakin melko mielenkiintosta.