Anoreksia-syömishäiriö on huomattavasti yleisempää tytöillä kuin pojilla, mutta sitä on pojillakin (toki harvinaisempaa). Esim. itse sairastuin murrosiässä anoreksiaan. Pituuskasvuni loppui, lihaskunto lopulta romahti ja muutenkin kaikki meni pilalle.
Aikani sairastettuani jouduin sairaalahoitoon, jossa olin n. puoli vuotta (sairastin anoreksiaa samoin ennen hoitoa n. puoli vuotta). Hoidon aikana painoni nousi takaisin normaalipainon alarajoille, lihakset palautuivat ja pituuskasvukin lopulta jatkui.
Syy, miksi sairastuin anoreksiaan, on epäselvä, kuten jokaisella anorektikolla. Ei kukaan tarkoituksella halua alkaa syömättömäksi. Olin koulukiusattu, yksinäinen (kavereita ei juuri lainkaan ollut), ujo, syrjitty yms. eli olin otollinen uhri sairaudelle.
P.S. Kun tällä palstalla on puhuttu anorektikoiden pituuskasvusta, niin minä 185 cm-pitkäksi :) Vanhempani ovat n. 170-senttisiä. Pituuskasvuni jatkui vielä 20-vuotiaaksi asti, joten pituuskasvu tulee hieman jälkijunassa.
Aikani sairastettuani jouduin sairaalahoitoon, jossa olin n. puoli vuotta (sairastin anoreksiaa samoin ennen hoitoa n. puoli vuotta). Hoidon aikana painoni nousi takaisin normaalipainon alarajoille, lihakset palautuivat ja pituuskasvukin lopulta jatkui.
Syy, miksi sairastuin anoreksiaan, on epäselvä, kuten jokaisella anorektikolla. Ei kukaan tarkoituksella halua alkaa syömättömäksi. Olin koulukiusattu, yksinäinen (kavereita ei juuri lainkaan ollut), ujo, syrjitty yms. eli olin otollinen uhri sairaudelle.
P.S. Kun tällä palstalla on puhuttu anorektikoiden pituuskasvusta, niin minä 185 cm-pitkäksi :) Vanhempani ovat n. 170-senttisiä. Pituuskasvuni jatkui vielä 20-vuotiaaksi asti, joten pituuskasvu tulee hieman jälkijunassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
oikeassa olet. itselläni hyvä kaveripoika sairastui anoreksiaan reilu vuosi sitten. nyt onneksi jo parempi kun sai hoitoa.