hei. vastatkaas 3-luokkalaisten vanhemmat ja opet tähän.
poikani on mielestäni laiska lukemaan läksyjään ja kokeisiin. mielesätni myös ihan tavallinen, keskiverto poika, joka harrastaa urheilua ja jolla on paljon kavereita. välillä on läksyt kokonaan tekemättä ja opettajan huomautus siitä kirjassa. eli hääviä huolellisuuden numeroa ei ole odotettavissa.
itse olin sellainen 7-9 oppilas, keskiarvo muistaakseni aina kasin pintaan.
poikani on nyt joka kokeesta (matematiikka, luonnontieto, englanti) saanut ysejä ja kuulemma kirjoittaa tosi hienoja aineitakin. onko 3-luokkalaisella jotenkin "lievempi" arvostelu tai helppoja kokeita, että lapset kokisivat onnistuneensa, vai onko poikani tosiaan hyvä koulussa?
poikani on mielestäni laiska lukemaan läksyjään ja kokeisiin. mielesätni myös ihan tavallinen, keskiverto poika, joka harrastaa urheilua ja jolla on paljon kavereita. välillä on läksyt kokonaan tekemättä ja opettajan huomautus siitä kirjassa. eli hääviä huolellisuuden numeroa ei ole odotettavissa.
itse olin sellainen 7-9 oppilas, keskiarvo muistaakseni aina kasin pintaan.
poikani on nyt joka kokeesta (matematiikka, luonnontieto, englanti) saanut ysejä ja kuulemma kirjoittaa tosi hienoja aineitakin. onko 3-luokkalaisella jotenkin "lievempi" arvostelu tai helppoja kokeita, että lapset kokisivat onnistuneensa, vai onko poikani tosiaan hyvä koulussa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Muistathan,et koenumerot on vain 1/3 todistusten numeroon vaikuttavista asioista?
Vaikka saisi 10 kokeesta,mut läksyt on tekemättä ja aktiivisuus tunnilla huonoa,niin todistukseen voikin tulla 8
aktiivien poika kuulemma on (vanhempainvartissa kuultua) ja tietää asioista.
halusin vain tietää, että onko poika tosiaan hyvä koulussa, vai onko tämä jotain helpotettua lumearvostelua, että kaikilla olisi hyvä mieli.
läksyjään eikä kokeisiin nimittäin patistelematta lue.
Meillä yksi jo yläkoulussa ja toinen kolmosella,ja 8-9,5 tuloksia kokeista tulee,vaikka eivät kamalasti "opiskele"
Nyt yläkoululaisen numerot tipahtivatkin äkkiä,kun siellä ei enää pärjääkkään pelkällä tuntiaktiivisuudella,eli pitäisi myös lukea kotona enemmän..hyvä herätys nyt siihen opiskeluun kun todistuksessa olikin kaks 7 ja yks 5..
Eli toisaalta kyllä alakoulussa saa vähän liian helposti hyviä numeroita,ja eron huomaa sit tuonne seiskalle siirtyessä.
Mut kyllähän silti 9 kokeesta kertoo lapsen taidoista,ja kannattaakin nyt kehoittaa opiskelemaan opiskelua,koska taitoa riittää,ettei käy niinkuin täällä = /
ja on joka kokeesta tuonut kymppejä,englannista lähtien(sanakokeista.
kyllä hän ainakin lukee ahkerasti läksyjä ja kokeisiinkin....ei ne numerot ilmaiseksi tule.
Olin vanhempain vartissa ja unohduksia oli kertynyt vain yksi.Opettaja sanoi että tunnollinen ja aktiivinen tunneillakin on.Hän on innostunut koulusta ja tekee mielellään tehtävät.
Mielestäni kolmasluokkalaisen kokeet ovat kyllä aika vaikeitakin.
Matikassa jo sanallisia tehtäviä
Ympäristötiedon kokeessakin piti kirjoittaa aika paljon.
Englannissa on ollut tähän mennessä vain sanakokeita niin että opettaja sanoo englanniksi ja oppilas kirjoittaa vihkoon suomeksi mutta käytäntö muuttuu ensikuussa jolloin pitää kirjoittaa jo myös englanniksi.
Kolmasluokkalaisella ei ole sen lievempää arvostelua kuin esim:viides luokkalaisilla.
Onhan ne tehtävät helpompia kuin ylempiluokkalaisilla mutta kuitenkin aika vaikeita kolmasluokkalaisille.
Meidän koulussa täytyy ottaa huomioon ainakin miten osallistuu tunneilla ja onko tehtävät tehty kun annetaan numeroita todistukseen...opettaja painotti vielä vanhempainillassa että hän katsoo kyllä enemmän sitä tuntiaktiivisuutta sekä läksyjentekemistä annettaessa numeroa.
Eli jos pojallanne on tullut kokeista ysejä ja läksyt aina tekemättä ja jos viittaa jotenkuten tunneilla saattaa numero olla kuitenkin vain 8.
Meidän poika ei ole pätkääkään kiinnostunut koulunkäynnistä ja enpä ole vielä löytänyt sellaista "porkkanaa" jolla hänet saisi asiasta innostumaan. Läksyjä "ei koskaan ole", reppu tyhjänä kirjoista ja tehtävävihkoista. Kokeisiin ei koskaan lue ja numerot ovat sen mukaisia. Hyvin yleinen koenumero on 7 tai enintään 8. Joten meidän poikaan verrattuna poikasi on hyvä oppilas. Tuntiaktiivisuudesta ei tietoa, koska ope ei ole vastannut sähköposteihini eikä muutenkaan ole antanut palautetta. Yhden kerran ottanut yhteyttä kun pyysi lupaa jättää poika tekemään rästiläksyjä koulun jälkeen.
muiden kommentteja. joo, kai poika sitten ihan hyvin pärjää. vähän vain olin yllättynyt, sillä tuolla lukemisella ja kiinnostuksella odotin 7-8 suorituksia. kotona kun ne kaverit ja harrastukset tuntuvat menevän koulun edelle, olen toki patistanut tekemään läksyt ja lukemaan, mutta patistelematta ei niitä tee.
open mukaan poika on kuitenkin tunnilla aktiivinen ja hänellä on open mielestä laajalti tietoa monista asioista,on myös innokas keskustelija ja hyvä perustelemaan.
...ihmeessä sinun on niin tärkeä tietää, onko lapsi "oikeasti hyvä koulussa"? Jos arvosanat ovat noin hyviä, hänellä varmaan on vähintään keskiverto äly eikä oppimisvaikeuksia. Tosin eivät ne mitenkään välttämättä kerro mistään poikkeuslahjakkuudestakaan. Mutta miksi ihmeessä vaivaat päätäsi tai tulet tänne asiaa kyselemään, jos kerran kaikki menee hyvin?
Näin yläasteen aineenopena voisin yleisesti vielä sanoa, että luokanopet painottavat arvostelussaan usein aivan liikaa ns. tuntiosaamista. Ahkera viittaaminen ja keskusteleminen kertoo usein lähinnä avoimesta ja ulospäin suuntautuneesta luonteesta. Se hiljainen voi olla yhtä fiksu, vaikkei ope sitä ehkä tule huomanneeksi. Lisäksi joidenkin luokanopettajien tehtävänannot ovat aika yksipuolisia ja mekaanista osaamista suosivia. Esimerkiksi kirjoittamisessa voidaan kohtuuttomasti painottaa siistin käsialan merkitystä, vaikka sisältö ja tekstilajin tuntemus toki olisivat tärkeämpiä.
Peruskoulu on todella helppo paikka lapselle, jonka älykkyys on keskitasoinen ja joka oppii normaalisti ja on helposti sopeutuva ja rauhallinen luonteeltaan. En pidä itseäni erityisen älykkäänä, mutta kasin ja ysin välillä se keskiarvo aina keikkui, vaikken juuri koskaan tehnyt läksyjä. Asioitahan jankataan tunneilla kyllästymiseen asti.
Toista on kenties lapsella, joka on vilkas tai taipuvainen jäämään omiin ajatuksiinsa... Myös se, kuinka hyvin synkkaa opettajan kanssa, vaikuttaa ala-asteella paljon. Tiedän omista oppilaistani tapauksia, joita luokanope on pitänyt täysin mahdottomina, mutta jotka ovat selvinneet yläkoulussa ihan hyvin, kun opettajat ovat vaihtuneet.
ei nyt niin mahdottoman tärkää. enkä vaivaan päätäni asialla. oli vain kiva kuulla muiden mielipiteitä asiasta. sitä varten nämä palstat kai on ;=}
kun pojalla ei vielä 1-2 luokilla ole ollut oikeita kokeita, vähän jännättiin näitä ekoja mistä sai oikeat numerot. en toki kuvittele hänen olevan mikään poikkeuslahjakkuus, vaan kuvittelin numeroiden sijoittuvan tuonne 7-8 välille. oli yllätys minulle ainakin, kun hän sai noin hyviä numeroita, varsinkin, kun illat hänellä menee usein monenlaisissa harrastuksissa ja kavereiden kanssa. sen jo tiesinkin, että akvtiivinen poika koulussa on.
Kolmasluokkalainen on vielä hyvin pieni oppilaana ja näin lukuvuoden alussa en antaisi opettajana numeroarviointia vielä laisinkaan, sillä oppimisen taidot ovat monella pienellä vielä ns. hakusessa.
Kokeilla pyritään mittaamaan, kuinka paljon lapsi on omaksunut uutta asiaa. Kuten yläasteen opettaja kirjoitti, niin valitettavan usein ala-asteen opettajat teettävät matematiikasa esim. mekaanisia tehtäviä enemmän kuin sovellustehtäviä, mikä vaatii pohdintaa ja lukemisen ymmärtämistä. Näitä asioita ainakin minä työssäni painotan, eli pikkuhiljaa ymmärretään asioita. Ei suorittamisen määrä mittaa osaamista eikä kokeessa ensimmäinen hyvä numero, vaan se, että lapsi ymmärtää oppimaansa ja osaa soveltaa sitä käytännössä, niin se on eri juttu.Äidinkielessä on monta osa-aluetta eikä pelkän mekaanisen lukutaidon avulla pitkälle pötkitä. Opettajan tehtävänä onkin kolmannella luokalla hyvin vaativan kielitiedon ja kielitaidon opetus ja opettaa oppilasta käyttämään kieltä eri tilanteiden vaatimalla tavalla sekä ilmaisemaan itseään sekä suullisesti että kirjallisesti.
Meidän koulussamme emme anna numeroarviointia lainkaan kolmannella luokalla. Numeroarviointi on ensimmäisen kerran viidennen luokan kevättodistuksessa.
Oppilasarviointikeskusteluissa ja vanhempainvarteissa annan palautetta ja ohjeita tarvittaessa sekä oppilaalle että vanhemmille.Lapsella on oikeus myös saada taitojensa edellyttämää opetusta,joten niille "pikkuneroillekin" on ainakin meidän koulussamme keksitty omat vaativimmat tehtävät eri oppiaineissa ja näin vältytään kouluturhautumiselta , sekä kannustamme oppilasta uuden oppimisessa hänen omien valmiuksiensa pohjalta käsin.
Toivotan kaikille hyvää alkanutta kouluvuotta!
Enemmänkin voisi aiheesta "keskustella" ,mutta jätän pohdinnat toisille. Muistakaa, että opettajat työskentelevät kukin tyylillään...:)
Voi kun muistan, kuinka odotin niitä numeroarvioita jo tokalla luokalla. Olin kylläkin hyvä koulussa, mutta kyllähän ne sanalliset arvosanat kertoo ihan yhtä "julmasti" touuden...
Olen jo aikuinen, mutta mieleeni tulivat omat kouluajat.. En lukenut juuri koskaan läksyjä/kokeisiin kouluaikoinani. Vielä yliopistossakin jatkoin samaan malliin:) Aina on tullut hyviä arvosanoja, joten koin turhan pänttäämisen joutavanpäiväiveksi. Jos oppii helposti kuuntelemalla niin miksi tuhrata aikaa:)
Poikani on 3 luokalla ja tuo kotiin joka kokeesta yli 9 ja usein jopa täydet. En silti pidä poikaani nerona koska kokeet ja testit ovat kuitenkin suht helppoja..
Ei 3 luokan jutuista kannata numeroa tehdä mutta sinun kuuluu alkaa valvoa että läksyt yms. tehdään jotta hän oppii alusta alkaen ne tekemään sillä myöhemmin sen oppiminen ei enää onnistu..
Anneli
on koko koulu ajan tuonut pelkkiä kymppejä. Keskiarvo jokaisessa todistuksessa on täysi 10!
Viides ja kuudes luokka on melko turhia käydä, et ihan hyvin voisi mennä ylä-asteelle suoraan neloselta kasille.
Ikäero muihin kasiluokkalaisiin on iso tuossa vaiheessa vielä, että katsomme parahiksi käydä ala-asteen kokonaan ja sitten yläasteella ehkä hypätä luokka seiska tai kasi yli.
Omasta mielestämme tämä hipoo jo neroutta.
ehkä neroutta, mutta varsin lahjakas poika varmasti. Nerous on jotain muuta kuin koulunumeroita.
Itselläni on samanlainen poika. Sai koulun parhaana oppilaana stipendin ala-asteen viimeisellä luokalla.
Seiskalla oli todistuksessa 16 kymppiä ja yksi 9 (kotitalous),keskiarvo ei siis ihan pyöreätä kymppiä ollut :(...heh..heh
Voit kirjoittaa [email protected]. Olisi mahdollisesti rakentavaa keskustella. En omassa tuttavapiirissäni tunne vastaavia tapauksia. Haluaisin vaihtaa ajatuksia!
Tämä tapaus on myös jo huippumuusikko ja eräässä urheilulajissa Suomen huippu (tunnistettavuuden takia en laita lajia)
Tuolla luokan yli hyppäämisellä tarkoitatte kai jonkinlaista tenttimistä? Sehän on mahdollista: esim. ulkomailla oltuaan voi tenttiä kurssit läpi. Mutta varsinaisesti vain hypätä ei voi: peruskoulun oppimäärän suorittaminen vaatii kaikkien kurssien suorittamista. Luulen.
ettäkö neloselta suoraan kasille,no eipä liene vanhempien päätettävissä oleva asia eikä mahdollista muutenkaan vai oliko se vitsi,minua ainakin nauratti!
mä tunnen yhden pojan,joka kans oli tosi nero.kymppejä koko kouluajan,lukiossa kans.sitten pimahti!!nykyään asuu vanhempiensa kesämökillä itsekseen,höpisee niitä näitä..
onneks omat lapseni tavallisia pulliaisia.ei huippuja,muttei pohjallakaan.
Minä toin 1-4 -luokilla aina kymppejä, lukuunottamatt englantia, josta tuli vähän huonompia. Olin ylivoimaisesti luokkani paras. Minusta kaavailtiinkin tulevaisuuden neroa.
Niin siinä vain kävi, että viidennellä ja kuudennella alkoivat numerot tippua. Yläasteella ja lukiossa olin enää vain hieman keskitason yläpuolella.
Ilmeisesti en ollut mikään lapsinero. Olin vain varhaiskypsä. Opin lukemaan 2,5-vuotiaana (kyllä, 2,5-vuotiaana) ja luin täysin sujuvasti jo kouluun mennessäni. Nuortenkirjoja oli tullut kahlattua läpi jo 5-vuotiaana. Hyvä koulumenestykseni johtui pitkälti tästä. Lukeminen ja sen ymmärtäminen oli samaa tasoa kuin aikuisella, joten siihen ei tarvinnut käyttää energiaa, kuten muilla.
Myöhemmillä luokka-asteilla muut kai ottivat henkisessä kehityksessä minut kiinni, enkä enää ollutkaan paras. Siis, ei kannata ala-asteikäisen kohdalla tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä neroudesta. Minut meinattiin laittaa kuusivuotiaana kouluun, mutta niin ei tehty. Ei olisi kannattanutkaan.