Verkko-Karjalaisessaon aina tasaisin väliajoin kansanedustajan taistelusta Naturan päätöksenteon ja asiakirjojen luovutuksista.
Ohessa tämäm päiväinen juttu 12.10.2006. Ei voi muuta sanoa kuin, että vaikeaa on Suomessa selvittää asioita. Kyllä on ympäristöministeriössä tyhmää porukkaa, kun eivät osaa erottaa asiakirjoista salassapidettäviä tietoja. Luulisi, että jokainen osaa käyttää viime kädessä vaikka saksia ja silputa tiedot. Tai sitten koneella homman hoitaa.
Ympäristöministeriö ei edelleenkään suostu luovuttamaan Natura-asiakirjoja niitä pyytäneelle kansanedustaja Hannu Hoskoselle (kesk.). Perusteluna on, ettei julkista tietoa voi kertoa paljastamatta samalla salaista tietoa uhanalaisten lajien elinpaikoista.
- Kaikkien tekstikenttien läpikäynti tuhansia sivuja käsittävästä asiakirjasta olisi altis virheille ja käytännössä mahdoton toteuttaa, ministeriö perustelee.
Hoskonen ehti jo iloita korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksestä, joka kumosi ympäristöministeriön aiemman salassapitopäätöksen ja palautti asian uuteen käsittelyyn.
KHO:n mukaan salaista tietoa ovat ainoastaan uhanalaisten lajien elinpaikat. KHO totesi niin ikään heinäkuussa, että Hoskonen oli pyytänyt vain julkisia tietoja. Päätöksessä lukee, että Hoskosen pyytämät tiedot on luovutettava, jos ne voidaan erottaa salassapidettävistä tiedoista.
Ympäristöministeriön mukaan tämä ei siis ole mahdollista:
- Suojattuja lajeja koskevaa tai siihen selvästi viittaavaa tietoa sisältyy myös asiakirjan eri osiin, ei siis yksinomaan lajiluetteloon, josta lajinimet on em. tavalla suojattu, päätöksessä lukee.
Ministeriön mukaan uhanalaisten lajien elinpaikat on salattava erityisen tarkasti, koska muuten niihin kohdistuu keräilyyn, laittomaan kauppaan ja suoranaiseen vainoon liittyviä uhkia .
- Yleisen edun kannalta eräiden uhanalaisia lajeja koskevien tietojen salassa pidon varmistaminen on tärkeää siitä syystä, että kyseinen asiakirja sisältää laajat tiedot Suomen luonnon suojelullisesti kaikkien arvokkaimmista kohteista, ministeriö jatkaa perusteluitaan, miksi Natura-asiakirjoja ei anneta Hoskoselle.
Hoskonen pyysi tietoja cd-levyllä. Ministeriön mukaan pyyntöä ei voida toteuttaa, koska uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen ilmitulon vaara olisi silloin huomattavasti suurempi kuin jos tiedot annettaisiin paperilla.
- Sähköisen asiakirjan käyttäminen antaa mahdollisuuden salassa pidettävien tietojen esille saamiseen tavalla, joka ei olisi käytännössä mahdollista pelkkiä paperikopioita katselemalla, ministeriö perustelee.
Paperiversiona pumaska olisi noin 20 000 sivua.
Tuoreimman salauspäätöksen allekirjoittanut hallitusneuvos Riitta Rönn kertoo, että tiedot voitaisiin antaa Hoskoselle paperilla. Hänen mukaansa päätös eroaa entisestä sillä, että se on perusteltu vielä tarkemmin.
Hoskonen
tyrmistynyt
Ilomantsilainen Hannu Hoskonen jätti ympäristöministeriön salauspäätöksestä uuden valituksen 4. lokakuuta KHO:lle.
- Ympäristöministeriö tekee kaikkensa keksiäkseen käsittämättömiä, pintapuolisia selityksiä. Olen aina pyytänyt vain asiakirjojen julkista osaa. En ole koskaan pyytänyt salaista osaa, hän sanoo ja väittää asiantuntijalausuntoon nojaten, että keskivertokäyttäjä voisi poistaa salaisen tiedon asiakirjoista noin viidessä minuutissa.
Hoskonen painottaa, että uhanalaisten lajien esiintymispaikat eivät kiinnosta häntä. Hän haluaisi selvittää asiakirjoista, onko EU:lle lähetettyjä Natura-tietoja muutettu valtioneuvoston päätöksen ja KHO:n käsittelyn jälkeen.
Tällä hetkellä hän uskoo vahvasti, että näin on tapahtunut. Myös syytökset ovat vahvoja. Hoskosen mukaan erityisen raskauttavaa on, että oikeuden tekemiä päätöksiä on kopeloitu jälkikäteen. Hän sanoo, että ihmisten perusoikeuksia loukataan nyt törkeästi.
- Natura-hanke esiteltiin asianosaisille hyvin keskeneräisillä lomakkeilla, kun se tuli julkiseksi vuonna 1997. Koska komissio ei ota yhtään keskeneräistä asiaa vastaan, ympäristöministeriön piti kirjoittaa papereihin jälkikäteen hyvin vahvat suojeluperusteet. Haluttiin varmistaa, että jokainen alue menee komission seulan läpi, Hoskonen sanoo.
- Salaamalla asiakirjoihin jälkikäteen tehdyt muutokset halutaan varmistaa mahdollisimman laajat Natura-alueet. Komission lopullisen päätöksen jälkeen nämä yli viiden miljoonan hehtaarin maa- ja vesistöalueet siirtyvät valtiolle, Hoskonen sanoo väittämänsä toiminnan motiiviksi.
Hoskosen mukaan tällä hetkellä on vireillä useita pakkolunastuksia Natura-alueiksi. Eilen keskiviikkona hän sai kaksi puhelua, joissa soittaja kysyi, mitä on tehtävissä. Hoskosen mielestä ihmisten pitäisi saada tietää pakkolunastuksen perusteet.
- Metsät, pellot ja järven rannat voidaan viedä perusteilla, joita kukaan ei ole koskaan nähnyt, hän sanoo.
Hallitusneuvos Riitta Rönn kertoo, ettei hän tiedä, mihin Hoskosen syytökset perustuvat:
- Siihen en pysty vastaamaan, koska en ole ollut mukana Natura-asiakirjan lähettämis- ja valmisteluprosessissa. Minulle kuuluu päätöksen tekeminen, jos jotain asiakirjaa ei voida antaa julkisuuslain perusteella, hän sanoo.
Ohessa tämäm päiväinen juttu 12.10.2006. Ei voi muuta sanoa kuin, että vaikeaa on Suomessa selvittää asioita. Kyllä on ympäristöministeriössä tyhmää porukkaa, kun eivät osaa erottaa asiakirjoista salassapidettäviä tietoja. Luulisi, että jokainen osaa käyttää viime kädessä vaikka saksia ja silputa tiedot. Tai sitten koneella homman hoitaa.
Ympäristöministeriö ei edelleenkään suostu luovuttamaan Natura-asiakirjoja niitä pyytäneelle kansanedustaja Hannu Hoskoselle (kesk.). Perusteluna on, ettei julkista tietoa voi kertoa paljastamatta samalla salaista tietoa uhanalaisten lajien elinpaikoista.
- Kaikkien tekstikenttien läpikäynti tuhansia sivuja käsittävästä asiakirjasta olisi altis virheille ja käytännössä mahdoton toteuttaa, ministeriö perustelee.
Hoskonen ehti jo iloita korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksestä, joka kumosi ympäristöministeriön aiemman salassapitopäätöksen ja palautti asian uuteen käsittelyyn.
KHO:n mukaan salaista tietoa ovat ainoastaan uhanalaisten lajien elinpaikat. KHO totesi niin ikään heinäkuussa, että Hoskonen oli pyytänyt vain julkisia tietoja. Päätöksessä lukee, että Hoskosen pyytämät tiedot on luovutettava, jos ne voidaan erottaa salassapidettävistä tiedoista.
Ympäristöministeriön mukaan tämä ei siis ole mahdollista:
- Suojattuja lajeja koskevaa tai siihen selvästi viittaavaa tietoa sisältyy myös asiakirjan eri osiin, ei siis yksinomaan lajiluetteloon, josta lajinimet on em. tavalla suojattu, päätöksessä lukee.
Ministeriön mukaan uhanalaisten lajien elinpaikat on salattava erityisen tarkasti, koska muuten niihin kohdistuu keräilyyn, laittomaan kauppaan ja suoranaiseen vainoon liittyviä uhkia .
- Yleisen edun kannalta eräiden uhanalaisia lajeja koskevien tietojen salassa pidon varmistaminen on tärkeää siitä syystä, että kyseinen asiakirja sisältää laajat tiedot Suomen luonnon suojelullisesti kaikkien arvokkaimmista kohteista, ministeriö jatkaa perusteluitaan, miksi Natura-asiakirjoja ei anneta Hoskoselle.
Hoskonen pyysi tietoja cd-levyllä. Ministeriön mukaan pyyntöä ei voida toteuttaa, koska uhanalaisten lajien esiintymispaikkojen ilmitulon vaara olisi silloin huomattavasti suurempi kuin jos tiedot annettaisiin paperilla.
- Sähköisen asiakirjan käyttäminen antaa mahdollisuuden salassa pidettävien tietojen esille saamiseen tavalla, joka ei olisi käytännössä mahdollista pelkkiä paperikopioita katselemalla, ministeriö perustelee.
Paperiversiona pumaska olisi noin 20 000 sivua.
Tuoreimman salauspäätöksen allekirjoittanut hallitusneuvos Riitta Rönn kertoo, että tiedot voitaisiin antaa Hoskoselle paperilla. Hänen mukaansa päätös eroaa entisestä sillä, että se on perusteltu vielä tarkemmin.
Hoskonen
tyrmistynyt
Ilomantsilainen Hannu Hoskonen jätti ympäristöministeriön salauspäätöksestä uuden valituksen 4. lokakuuta KHO:lle.
- Ympäristöministeriö tekee kaikkensa keksiäkseen käsittämättömiä, pintapuolisia selityksiä. Olen aina pyytänyt vain asiakirjojen julkista osaa. En ole koskaan pyytänyt salaista osaa, hän sanoo ja väittää asiantuntijalausuntoon nojaten, että keskivertokäyttäjä voisi poistaa salaisen tiedon asiakirjoista noin viidessä minuutissa.
Hoskonen painottaa, että uhanalaisten lajien esiintymispaikat eivät kiinnosta häntä. Hän haluaisi selvittää asiakirjoista, onko EU:lle lähetettyjä Natura-tietoja muutettu valtioneuvoston päätöksen ja KHO:n käsittelyn jälkeen.
Tällä hetkellä hän uskoo vahvasti, että näin on tapahtunut. Myös syytökset ovat vahvoja. Hoskosen mukaan erityisen raskauttavaa on, että oikeuden tekemiä päätöksiä on kopeloitu jälkikäteen. Hän sanoo, että ihmisten perusoikeuksia loukataan nyt törkeästi.
- Natura-hanke esiteltiin asianosaisille hyvin keskeneräisillä lomakkeilla, kun se tuli julkiseksi vuonna 1997. Koska komissio ei ota yhtään keskeneräistä asiaa vastaan, ympäristöministeriön piti kirjoittaa papereihin jälkikäteen hyvin vahvat suojeluperusteet. Haluttiin varmistaa, että jokainen alue menee komission seulan läpi, Hoskonen sanoo.
- Salaamalla asiakirjoihin jälkikäteen tehdyt muutokset halutaan varmistaa mahdollisimman laajat Natura-alueet. Komission lopullisen päätöksen jälkeen nämä yli viiden miljoonan hehtaarin maa- ja vesistöalueet siirtyvät valtiolle, Hoskonen sanoo väittämänsä toiminnan motiiviksi.
Hoskosen mukaan tällä hetkellä on vireillä useita pakkolunastuksia Natura-alueiksi. Eilen keskiviikkona hän sai kaksi puhelua, joissa soittaja kysyi, mitä on tehtävissä. Hoskosen mielestä ihmisten pitäisi saada tietää pakkolunastuksen perusteet.
- Metsät, pellot ja järven rannat voidaan viedä perusteilla, joita kukaan ei ole koskaan nähnyt, hän sanoo.
Hallitusneuvos Riitta Rönn kertoo, ettei hän tiedä, mihin Hoskosen syytökset perustuvat:
- Siihen en pysty vastaamaan, koska en ole ollut mukana Natura-asiakirjan lähettämis- ja valmisteluprosessissa. Minulle kuuluu päätöksen tekeminen, jos jotain asiakirjaa ei voida antaa julkisuuslain perusteella, hän sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.