Miten teillä muilla vietetään joulu? Tarkoitan, että oletteko oman perheen kesken, menettekö isovanhempien luokse tai jotain muuta? Onko päivänselvää, että aina mennään isovanhempien luokse tai kutsutaan heidät kylään jouluna?
Minulla on tosi mukavat appivanhemmat ja vietän heidän kanssaan mielellään aikaa ja paljon ollaankin tekemisissä. Jotenkin vain harmittaa se, kun jouluaatosta tehdään joka vuosi kauhea numero. Jo lokakuussa pitää setviä, kuka menee minnekin ja tuleeko heidän lastensa perheet heille vai menevätkö toisen puolison vanhemmille etc. Minusta tuntuu, että joku vuosi olisi kiva olla aatto kotona ihan oman perheen kesken ja vierailla sitten muuten isovanhemmilla. Nyt taas tuntuu, että jos emme mene minun vanhemmilleni, appivanhemmat pitävät selviönä, että vietämme aaton heidän kanssaan. Ja ei siinä mitään vikaa olisikaan. Mutta joskus olisi kiva olla oman perheen kesken eikä lähteä mihinkään ja vain rentoutua ja lueskella ja nauttia rauhasta. Anoppi haluaa aina kauhean kasan niitä perinteisiä ruokia ja itse haluaisin joskus kokeilla vaikka jotain modernimpaa joulumenuuta.
Tämä oli ehkä vähän sekavaa, mutta onko muilla sama juttu, että isovanhemmat pitävät selviönä yhteistä joulua. Itse näen, että vuodessa on 364 muutakin päivää, ja ettei se aatto nyt niin ihmeellinen ole. Tuntuu, että appivanhempani eivät osaa olla joulua vain kahdestaan. Ymmärrän kyllä, että lapsen lapset ovat rakkaita, mutta kun muutenkin ollaan paljon tekemisissä, kyse ei ole siitä, että harvoin nähtäisiin.
Minulla on tosi mukavat appivanhemmat ja vietän heidän kanssaan mielellään aikaa ja paljon ollaankin tekemisissä. Jotenkin vain harmittaa se, kun jouluaatosta tehdään joka vuosi kauhea numero. Jo lokakuussa pitää setviä, kuka menee minnekin ja tuleeko heidän lastensa perheet heille vai menevätkö toisen puolison vanhemmille etc. Minusta tuntuu, että joku vuosi olisi kiva olla aatto kotona ihan oman perheen kesken ja vierailla sitten muuten isovanhemmilla. Nyt taas tuntuu, että jos emme mene minun vanhemmilleni, appivanhemmat pitävät selviönä, että vietämme aaton heidän kanssaan. Ja ei siinä mitään vikaa olisikaan. Mutta joskus olisi kiva olla oman perheen kesken eikä lähteä mihinkään ja vain rentoutua ja lueskella ja nauttia rauhasta. Anoppi haluaa aina kauhean kasan niitä perinteisiä ruokia ja itse haluaisin joskus kokeilla vaikka jotain modernimpaa joulumenuuta.
Tämä oli ehkä vähän sekavaa, mutta onko muilla sama juttu, että isovanhemmat pitävät selviönä yhteistä joulua. Itse näen, että vuodessa on 364 muutakin päivää, ja ettei se aatto nyt niin ihmeellinen ole. Tuntuu, että appivanhempani eivät osaa olla joulua vain kahdestaan. Ymmärrän kyllä, että lapsen lapset ovat rakkaita, mutta kun muutenkin ollaan paljon tekemisissä, kyse ei ole siitä, että harvoin nähtäisiin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meillä kans yleensä mun vanhemmat ja appivanhemmat pitävät itsestään selvyytenä,että vietäämme joulua heidän kanssaan.
Minä taas olen kurkkua myöten täynnä sitä sopimista ja kello kaulassa juoksemista. Nyt kun meillä lapset, poika 4 vuotta ja tyttö jouluna reilu 4kk niin päätin,että olemme kotona joulun, silläkin uhalla,että joku loukkaantuu..
Päätin,että ilalla kaikki halukkaat saavat tulla kahville samaan aikaan kun joulupukkikin saapuu. Mutta päivän haluan olla oman perheen kesken ja laittaa itse sellaset ruuat mistä oma perhe tykkää.
Ajattelin,että voihan sitä sitten joulupäivänä ja tapaninpäivänä sukuloida. Näin meillä :)
ja on itsestään selvää että mummit ja ukit tulee jouluksi meille! Mitään ihananpaa ei voi olla kuin mummien ja ukkien ja lastenlapsien yhteinen joulu! Kun itse olin lapsi oli itsestäänselvää että minun mummit ja ukit tulee, ja perinne jatkuu omassa perheessäni.
Meistä olisi kauhee ajatus, jos eivät tulisi!
Yhteinen jouluateria, tunnelma ja joululahjojen avaaminen, se tekee meillä aidon joulun.
meillä on tapana ollut aina mennä kotiini jouluksi, mutta viime vuonna teimme toisin ja vanhempani tulivatkin meille. Muutos johtui siitä, että itse olin illan töissä ja tilaa on meillä enemmän. Äitini on aina valmistellut joulun kotikutoisesti ja meillä omat jouluruuat on ostettu marketista. Nyt sitten tehtiinkin kaikki itse. Teinitytöt olivat hommassa innolla mukana - onneksi! Leipomiset teki toki mummo pienempien lasten kanssa jo etukäteen ja niitä riitti loppiaiseen asti..
Aiemmin kun anoppi vielä eli oli tapana että kävimme siellä aamupäivällä kahvittelemassa ja viemässä lahjan. Asuimme aika liki toisiamme. Illaksi anoppi suunnisti tyttärelleen. Anopista on nyt vain muisto jäljellä..
Päivällä poikkesi kummit tervehtimässä lapsia lahjoineen ja poistivat omansa kanssa tortun ja glökin nautittuaan. Sauna lämmitettiin jossain vaiheessa kahden-kolmen aikaan.
Iltapäivällä poikettiin matkalla mummolaan miehen tädillä joka myös miehen ja yhden lapsista kummi ja muutenkin läheinen. Siellä otettiin sitten glökikierros rauhassa. Tämä on jäänyt vastapuolen takia pois johtuen välirikosta perinnöstä kuinkas muutenkaan.. Harmittaa asia kun mitään väärää ei ola tehty eikä mitään pyydetty saati vaadittu!
Vietettyämme illan kotimatkalla poikettiin tuolle miehen siskolle rääppiäisiin. Monasti siellä venyi puolille öin asti kevyesti istuen ja jutellen. Sisko on eronnut ja muuttanut uuteen liittoon toiselle paikkakunnalle.
Traditiot olivat toistakymmentä vuotta samanlaiset ja niitä vaalittiin, mutta kuten elämässä usein käy niin lopulta aina tulee muutoksia. Nyt joulua odotellaan niin että isäni on vakavasti sairas ja se tullaan viettämään täällä meillä jos hän jaksaa tulla, jos ei niin sitten tehdään muutos suunnitelmaan..
Uutena asiana on tullut oikea kiertoajelu ympäri kaupunkia lasten kavereiden lahjoja toimittaessa kaiken hälinän keskellä, miksi se on aattona on arvoitus, mutta hyvä niin..
Omat sisarukseni jotka jo eri sukupolvea kanssni ovat maailmalla kuka missäkin ja joulunviettoomme eivät ole koskaan kuuluneet edes kotona asuessanikaan enää...
Meillä revitään joulusta kaikki irti mikä on saatavissa älyttömine koristeluineen ja kalliine kuusineen kaikkineen. Jotenkin se on sen väärti!
Joulu jatkuu vielä tapanina niin että vuorotellen olemme kunkin kotona miehen sisarusten kanssa ja yhden lapsenkin perhe on jo remmissä mukana iltaa viettämässä. Alunperin puhuttiin kinkun lopettajaisista, mutta menyy vaihtelee taloudesta riippuen. Oikeastaan homma kehiteltiin koska anopilla oli tuo oma joulurutiininsa ja meillä omamme. Oli hauskaa kun oli sitten vielä jotakin yhteistä päivänä jolloin juuri muuta ei tapahdu. Kellään ei oel kiire ja aikaa riittää touhuta kaikkien kanssa. Tässä voisi olla oiva tapa teillekkin jos joulun haluaa keskittää kotiin? Vuorottelemalla tai vaikka menemällä aina samaan paikkaan homma saa oman leimansa.
Meillä omat vanhempani kiertävät vuorovuosin meidän sisarusten (4kpl) perheissä viettämässä jouluaattoa. Tapanina äitini sitten laittaa kotonaan kaikille jouluaterian.
Mieheni vanhemmat ovat aaton yleensä keskenään ja me usein vietämme ainakin osan joulupäivästä heidän luonaan.
On toiminut paremmin kuin hyvin!
kun olin lapsi, tulivat minun isovanhempani aina meille viettämään jouluaattoa. kun he alkoivat vanhentua, eikä autoilu pimeällä enää ollut helppoa, aloimme viettää attoa heillä. nyt kun minulla on perhe ja meidän lasten aikataulut määräävät illan kulun, olemme kutsuneet minun sisarukseni (ovat perheettömiä), vanhempani ja isovanhempani (viime joulusta asti vain enää mummi) meille.
joulunalus viikolla jo jaetaan muistamiset lasten kavereille ja kummeille ja muille, niin ettei itse jouluna sitten ole _niin_ kiire.
aattoaamuna syödään tavallinen aamupala ja koristellaan kuusi. sillä aikaa kun minä alan keittämään lounaaksi joulupuuroa, käyvät mies ja lapset hautausmailla (joille on haudattu miehen vanhemmat, minun mummi ja ukki sekä pappa). lounaaksi on siis joulupuuro. sitten lapset menevät päikkäreille ja kun heräävät, tulevat vieraat ja saunotaan. sen jälkeen on tarjolla enenmmän tai vähemmän perinteistä jouluruokaa. jälkiruoka kahvien aikaan tulee joulupukki ja lahjat avataan yhdessä. sen jälkeen vieraat alkavat hipsiä koteihinsa, lapset saavat hetken aikaa leikkiä uusilla leiluilla ja sitten nukkumaan. minun jouluni kruunaa vielä jouluyön vigilia kirkossa puolelta öin (mies tietysti joutuu jäämään lasten kanssa kotiin, mikä vähän himmentään jouluiloani).
joulupäivänä mennään syömään minun vanhemmilleni (jossa sisarukseni ovat olleet yötä) ja tapaninpäivänä minun mummilleni. joulupäivinä yritään ehtiä käymään myös miehen sisaruksilla joulukahveilla.
jos meillä olisi isompi asunto, kutsuisimme myös miehen sisarukset meille joulunviettoon, mutta tilan ahtauden takia se ei ole mahdollista. mutta niin se vain on, että vasta perhe tekee joulusta joulun.
"jouduimme" ratkaisemaan asian lähtemällä jouluna Suomesta pois. Siihen päättyi perinne joulut, kun kuiteskin sitä tykkää löllötellä ja olla vaa joulun kotona. Joulu tuoksujen keskellä ja näin. Tästä joulusta tulossa ihan taas toisenlainen, en vaan tiedä vielä millainen paremmin selkenee joulukuun tullessa (ehkä synnyttämässä) :))
Rohkeasti vaan sanot että vietätte tästä lähtien joulut omassa kodissa, ja nyt ovat mummit ja vaarit tervetulleita vuorostaan teille. (Jos ovat ;))
Meillä ei pyhitetä joulua autoilulle kuten niin monissa nuorissa perheissä valitettavasti joudutaan tekemään, vaikkei haluttaisikaan..
Meillä on vain miehen puolelta isovanhemmat, jotka asuvat ulkomailla joten joulua on viime vuosina vietetty kerran heidän koko sukunsa voimin (se oli mukavaa ja varmaan joskus uudelleen sama juttu, ainakin toivon niin) ja edelliset pari kertaa taidettiin olla miehen veljen perheen luona isovanhempien tykö. Kuviossa on toki sekin, että miehen veljen vaimolla on omat vanhemmat joitten luona he ilmeisesti tänä vuonna ovat ja näin ollen joulua vietetään tänä vuonna meillä isovanhempien kanssa ja miehen veli perheineen tulee käymään sitten jonan päivänä joulun pyhinä.
Minusta joulua on ihanaa viettää läheisten kanssa ja meillä anoppi olisi tyytyväinen valmislaatikoihinkin, mutta minä haluan tehdä jouluruoat itse piparkakkutaikinaa myöten :) ..anoppi keskittyy huolehtimaan siitä, miten jaksan, tänä vuonna varmaan entistä enemmän kun nyt on vauvakin xD ..lapsen myötä joulukin tuntuu nyt entistä tärkeämmältä, haluan että siitä jää aina mukavia muistoja tytölle.
Jonkin aikaa lapsenkin kanssa jaksoimme sitä että aattona vierailtiin molemmat mummulat. Sitten kun lapsia oli kaksi, päätimme että nyt riittää, ja jokusen vuoden oli se käytäntö että vuorovuosina mummuloissa aattona ja toisessa sitten joulupäivänä. Nyt kun lapsia on kolme, vietämme jouluaaton ja vielä joulupäivänkin kaikessa rauhassa keskenämme ja vasta tapanina teemme "pakolliset" mummulavierailut.
Viime vuonna tosin tämäkin jäi, koska jouluvapaat olivat niin lyhyet ja rankan syksyn jälkeen oli ihana hengähtää kaikessa rauhassa edes se kolme päivää. Isovanhemmat oli kutsuttu meille, mutta eipä sopinut.
En oikeasti jaksa toisessa mummulassa sitä ylenpalttista ruoan ja kahvipöydän laittoa. Se ei ole heistä edes mukavaa, vaan sellainen pakon sanelema juttu, koska "aina on ollut näin". Heillä on siitä kunnon stressi, ja koko sakki on kireitä kuin viulunkielet ja niin väsyneitä että seisaalleen nukahtavat. (kotona asuu mummu ja kaksi miehen sisaruksista) Mutta kun ulospäin näyttää hienolta ja ruoka- ja kahvipöydässä on tismalleen kaikki samat ja samoilla paikoilla kuin ennen niin se on pääasia.
Tällaista ei pitäisi jouluna olla.
Se on kyllä harmi, jos joulupöydän notkuvat herkut on stressin kanssa tehty. Silloin kannattais varmaan mieluummin ostaa niitä valmiita laatikoita :/
Eikä siitä joulupöydästä kannattaisi edes stressiä ottaa, jouluhan on vain kerran vuodessa :)
Meillä tehdään arkenakin ruokaa niin se ruoanlaitto ei jouluna tunnu raskaalta. Ihanaa vaan koko perheen kanssa kokkailla.. tosin anoppi on tunnustanutkin, ettei tykkää ruoanlaitosta - silti haluaa osallistua xD ..lähinnä annan sen esim. kuoria porkkanoita :D
vietetään joulu aina perheen kanssa kotona.
(äiti,isä 4lasta)
Mikä ihanampaa kuin laittaa koti kuntoon jouluksi ja katsella aattoaamuna lasten kanssa jouluohjelmia kaikessa rauhassa,ei kiirettä minneen,ei auton pakkausta(lahjat mukaan)vaan saa nayttia kiireettömyydestä.Tehdä pieni kävelylenkki ulkona perheen kanssa,käydä illalla haudoilla,joulusaunassa,syödä rauhassa ja jutella omien lasten kanssa joulun sanomasta ja muustakin jouluuun liittyvästä jne
Meillä sitäpaitsi minun vanhempani ovat yksityisyrittäjiä joten annan heille myös mahdollisuuden rauhoittumiseen....heille omaan aikaan jne.Tietysti soitan heille heti aamusta hyvän jou´lun toivotukset ja lahjat ollaan vaihdettu jo edellisenä päivänä.
Kyllä me näemme joulunpyhinä sitten kuitenkin joko tapaninpäivänä tai toisena joulupäivänä ja aika monena kertana he ovat tulleet meille joulukahville ja katsomaan mitä lapsenlapset ovat saaneet joululahjaksi.He nauttivat lastenlapsien kanssa olosta kun he rakentavat vaikka uutta joulupukilta saamaa leegolinnaaa,lukevat lapsille heidän saamiaan uusia kirjoja...pelaavat uusia lautapeleja jne
meillä sitten mennään isovanhempien luokse räjäyttelemään uudenvuoden raketit...ja samalla syödään ateriat ja juodaan kahvit.
Mieheni puolelta isovanhemmat ovat eronneet ja ainenkaan pappa ei välitä koko joulusta:( eikä mummoakaan ole haitannut vaikka emme vietä joulua yhdessä.Soitamme ja viemme kyllä lahjat heillekin ja olemme muutenkin tekemisissä(vaikka emme joulua vietä yhdessä)
Kummankin puolen isovanhemmat ovat hyväksyneet sen aikoinaan että kun saimme lapsia halusimme luoda oman tavan viettää joulua.Omassa kodissa lasten kanssa.He ymmärsivät hyvin ettemme halunneet lapsille semmoista joulua missä auto olisi pakattu täyteen lahjoja ja pitäisi huristella sinne tänne ympäriinsä,minkälainen joulu se semmoinen on että lapset istuisi kyläpaikasta toiseen autossa koko aaton ja sitten aattoiltana vasta oltaisiin kotona myöhään illalla.
Meille isovanhemmat ovat rakkaita vaikka eivät vietä joulua kanssamme,he tietävät sen.Ja sitten kun omat lapsenikin ovat isoja ja heillä omat perheet,he saavat itse valita miten viettävät joulunsa...jos haluavat viettää joulunsa omassa perheen parissa,hyväksyn sen,jos haluavat viettää joulun meidän kanssa niin ovat kyllä tervetulleita joulun viettoon.
Ennen käytiin molemmat mummolat läpi jouluaattona, mutta nyt en tiedä miten pitäisi toimia. Meille syntyi viime jouluaattona vauva ja haluaisin että molemmat isovanhemmat tulisivat meille joulua viettämään ja samalla juhlimaan syntymäpäiviä. Anopille se ei käy, koska on kuulemma perinne mennä jouluna heille. Muuten se minulle kävisikin, mutta anoppi ei halua kutsua minun vanhempiani heille ja minä haluaisin juhlia lapsen syntymäpäiviä myös omien vanhempieni kanssa. Helpointa olisi kaikkien kokoontua meille, niin joulun kuin syntymäpäivien merkeissä, isovanhemmat, enot, sedät ja tädit, kuin meidän juosta kaikki erikseen läpi ja jokapuolella pitäisi olla kakkua ja jouluruokaa. Suostuisivat vain siihen!
et pidä lapsesi synttäreitä vaikka edellisenä viikonloppuna ennen joulua?
Mä tunnen muutaman lapsen jotka ovat syntyneet jouluaattona tai aatonaatona ja pitävät synttärit edellisenä viikonloppuna ennen jouluaattoa...mun velikin on syntynyt jouluaattona....meillä veljen kummi kävi aina jouluna kakkukahveilla kun toi samalla lahjat,oli jotenkin minusta outoa että synttäreitä vietettiin jouluna.(Ei tosin ollut kaverisynttäreitä:))
ei ole sama asia, ja tulevia vuosia ajatellen, kyllä lapsi haluaa syntymäpäivät syntymäpäivänään. Isäni on myös joulunlapsi ja juhlat alkaa jo heti aamulla. Illalla sitten vietetään joulua :)
lasten synttärit aina viikonloppuun. Kaverisynttärit pidetään saman vkl:n perjantaina.
Meillä on 5 lasta ja iso suku. Kaikki eivät edes ehtisi viikolla tulla, joten tämä on tosi hyvä systeemi.
Ei meillä ainakaan kukaan lapsista ole sanonut, että se jotenkin häiritsisi, kun synttäreitä juhlitaan muulloin kuin oikeana päivänä. Viikonloppuna on mukavaa kun vieraiden ei tarvitse katsella kelloaan, vaan voivat viipyä myöhempään.
Miehen vanhemmat on jo kuolleet. Omat vanhempani elossa. Jossain vaiheessa heillä joulun aikaan poiketaan. Vanhempi lapsista asuu miehensä kanssa lähikaupungissa. Haluavat yleensä olla jouluna paljon kahdestaan. Käyneet jossain vaiheessa meillä ja miehen vanhempien kotona. Nuorempi asuu vielä kotona, joten on joulunakin kotona ollut. Kukin tekee mitä haluaa. Saan olla lasteni kanssa niin paljon tekemisissä, että minun ei välttämättä tarvitse nähdä heitä juuri jouluna. He tietävät olevansa aina tervetulleita, mutta poiskin saa hyvillä mielin olla. Omilla vanhemmillani on ollut sama tyyli.
Meillä on juuri toisin päin, eli koskaan ei ole kumpaankaan mummulaan kutsuttu jouluksi. :o(
"Kuokkimaankaan" ei ole menty, koska luulisin, että kutsuisivat jos haluavat. Itse olemme kutsuneet isovanhempia meille aatto-illaksi, mutteivät ole koskaan tulleet.
Meillä on ihan hyvät välit kummankin vanhempiin ja lahjoja annamme puolin ja toisin joulun alla. Kumpaankin mummulaan on alle 50km matkaa, joten matkakaan ei pitäisi olla este.
Olen aina haaveillut siitä, että edes toisen vanhemmat olisivat meillä aattona(tai me heillä), mutta taitaa jäädä haaveeksi...
Valmistelen vielä yleensä viimeisiä jouluruokia jouluaatto-aamuna sillä aikaa kun lapset katsovat telkkaria. Lämmitän leivinuunin.
Koristelemme kuusen päivällä.
Iltapäivällä laitan ruuat leivinuuniin ja lähdemme käymään kahdella hautausmaalla. Kun pääsemme kotiin nälkäisinä, niin ruoka on valmista pöytään nostettavaksi.
Pitkän ruokailun jälkeen aletaan odottamaan joulupukkia.
Joulusaunassa käymme myöhään kun on ihan pimeää, pelkät kynttilät saunassa valoina.
Ihanaa joulun odotusta kaikille!