Heissan! Löytyiskö ketään joka olisi ollut mahalaukun suun kiristysleikkauksessa refluksitaudin takia? Olen etsinyt jo aiemminkin kyseisessä leikkauksessa olleita mutta eipä ole ketään löytynyt. Pelottaa mennä leikkaukseen jossa ei ole kuullut kenenkään olleen.. Minäkö ensimmäinen koekaniini?!
Olisi todella kiva kuulla kokemuksia leikkauksesta, kauanko meni toipua, mitä riskejä leikkauksessa on jne jne. !!!!
Olisi todella kiva kuulla kokemuksia leikkauksesta, kauanko meni toipua, mitä riskejä leikkauksessa on jne jne. !!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulle on tehty mahansuun kiristysleikkaus juuri tuon refluksitaudin takia. Kipuja kestin noin nelisen vuotta, mutta sitten oli jo pakko mennä leikkaukseen. Minulle kyseinen leikkaus tehtiin tähystämällä. Leikkauksen jälkeen kivut hävisivät täysin. Leikkauksesta on nyt kulunut kuusi vuotta ja oireet pysyneet poissa ja tyytyväinen olen. Leikkauksesta muistuttamassa on neljä pienen pientä arpea... Minulle leikkaus tehtiin pari kymppisenä eli nuori olin..
ensi viikolla tähystysleikkaukseen.
Kerron kun kynnelle kynen niin kokemuksistani,
odottakaa hetkinen..:)
Kiitoksia kovasti, että kertoisit kokemuksistasi.
Itsekin olen vuosia vaivasta kärsinyt ja muutaman kuukauden ollut leikkausjonossa, joten leikkaus jossain vaiheessa tulossa.
millaisilla oireilla ja millaisten lääkekokeilujen jälkeen pääsit leikkaukseen? kuinka pitkään vaivan on kestettävä ennen sitä ja mitenkä rajuna? tehdäänkö yleisanestesiassa? itselläni todettiin jokunen aika sitten. inhottava tauti.
leikattiin tähystyksessä 2 vuotta sitten. Oireet eivät olleet VALTAVAT, mutta ammattini takia (laulunopettaja, äänioireet) päädyttiin leikkaukseen. Nexiumia vetelin varmaan jotain 8 vuotta enemmään ja vähemmän säännöllisesti, ruokavaliot kokeiltiin, mutta silti ääni aina vähän epävarmassa kunnossa. Jos en olis laulaja, en olis välttämättä mennyt leikkaukseen näillä oireilla.
Leikkauksesta paraneminen oli aika rankkaa, kannattaa varautua todealla vaikeutuneeseen syöntihommaan, mutta - muutama kilokin siinä tippuu, kun ruoka ei mene alas entiseen malliin! Leikkaus onnistui kuitenkin kohdallani hyvin, ja nyt laulu raikaa parmemin kuin ennen, joten itselleni oli suorastaan välttämätön juttu!
Minulla ainakin 2v jatkunut tasaiseen tahtiin
yölliset kamalat refluksikivut.Kipu alkaa
ruokatorvessa,rintojen välissä,äkkiä ja erittäin
voimakkaana,mikään ei meinaa auttaa vaikka
nexiumia syön.
Ph-mittaus tehtiin ja jos normaalirajoissa oleva
arvo happohyökkäyksineen on n.40 kertaa/vrk
minulla oli 400 kertaa.samoin gastroskopiassa
ruokatorvi oli auki kolmelle koopille.
Lääkäri sanoi heti että leikataan.Oksentamaan
ei pysty mutta se ei tapa ,olo menee ohi.
(harvoinhan täällä nyt oksennetaan)
Toiset pystyy syömään heti kuulemma mutta
toisilla ottaa kauemmin,kannattaa syödä
löysiä litkuja alussa.
Tulokset ovat kaikenkaikkiaan hyviä.
Kannattaa etsiä käsiin kokenut lääkäri,
minun lääkäri on tehnyt yli tuhat leikkausta
joten kokemusta on ja sanoi että ei sitä niin
kireeksi laiteta etteikö syömään pystyisi.
Vähän näitä toimenpiteitä tehnyt lääkäri
saattaa laittaa liian kireelle mansetin ja
ongelmat alkaa.Joten eiköhän se tästä.
Missä suorittavat? Itselleni tehtiin HUS:ssa vuosi oli joku 97 ja olen ollut tyytyväinen. Päästin niin pahaksi jotta yöt olivat yhtä tuskaa tuntui jotta kuolen kun hapot polttelivat ruokatorvea ja en saanut henkeä oli pakko nousta ylös punkasta haukkomaan happea. (Väkisin.) Lääkärini peloitteli tähytyksellä jotta se ei ole yhtään kliffa kokemus ja siksi sinnittelin kunnes oli pakko. Sain jotain happosalpaajia ja ne auttoivat, mutta valitsin silti leikkauksen. Leikkaus tehtiin avoviiltona koska leikkasivat samalla palleatyrän. Laittoivat jonkinlaiset klipsit jotta hapot eivät pääse ylös asti Jatko hoitona oli laserointi happojen pahoin polttaman ruokatorven takia.
Kaikin puolin ihan jees homma jos saat valita ota mielummin epiduraali jonka laittavat selkään ja se automaattisesti säätelee kipulääkkeen ja alkaa huutamaan kun on loppu. Toinen vaihtoehto on pumppu jonka joudut itse hoitamaan eli painamaan nappia kun haluat kipulääkettä siitä pumpusta.
Hoitajat olivat tosi empaattisia ja sympaattisia ymmärtivät potilaita todellisia enkeleitä jotka saattelevat höyhensaarille.:-D
Leikkauksen jälkeen olo oli kun oisi saanut turpaansa ja kunnolla ja piti puhallella muovipulloon jotta keuhkot alkaisivat toimimaan taas kypällä. :-) Toipuminen otti oman aikansa (Noin puolivuotta-vuoden.)
Tsemppiä sinulle ja muillekkin jotka sinne joutuu kyllä siitä selviää. ;-)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=690&posting=22000000020353937&view_mode=flat_threaded