Tänään taas kontrolliin äitipolille ja mielessä vakaa yritys saada ensi viikon maanantaiksi suunniteltu käynnistys aikaistettua jo tälle päivälle...! En ole muutamaan yöhön saanut lainkaan nukuttua: olen mennyt 4-5 aikoihin sänkyyn, parin tunnin päästä viimeistään on vaivalloisesti könyttävä vessaan, reilun tunnin päästä sama juttu, jne, jne... Niskat ovat ihan jumissa, kun nukkuma-asentoja on tasan tarkkaan 2: joko vasemmalla tai oikealla kyljellä... :/
Vauva on jo niin alhaalla, että painaa erittäin kivuliaasti kaikkiin hermoihin ja paikkoihin, mitä vaan alaselästä, alavatsasta, nivusista ja alapäästä löytyy. Siksi käveleminen, istuminen ja jopa sängyssä kääntyminen ja sieltä nouseminen on erittäin kivuliasta ja vaivalloista.
Neuvolassakin kätilö käski sanoa lääkärille, että käynnistäisivät jo perjantaina, kun viikkoja on jo ihan tarpeeksi (40 6) ja vauvakin ihan hyvän kokoinen (3600g-4000g). Ja jos en koko viikonloppuna saa kunnolla levättyä, miten ihmeessä jaksan synnyttääkään?! Olisi kiva tajuta edes jotakin koko tapahtumasta, kun sen ensimmäistä kertaa kokee... Väsyttää, muttei kummiskaan nukuta... :/
En tiedä, jotenkin kummasti sitä vaan on tähän asti noilla mitättömillä unillakin pärjännyt. Liekö sitten syynä se, että sitä jotenkin käy ylikierroksilla, kun tietää, että kohta odotus päättyy ja alkaa ihan uuden kuviot...! :) Ja sekös tässä jännittää ja hieman pelottaakin. Tämä odotusaika on ollut jotenkin vielä "turvallista" aikaa, jolloin on, oman jaksamisen mukaan, vielä voinut lähteä esim. kyläilemään tai shoppailemaan vaikka siltä istumalta, elää tavallaan vielä sitä normaaliksi totuttua elämäänsä. Jatkossa kaikki tulee muuttumaan, radikaalisti...
Ja minä kun olen aina inhonnut tilanteita, joita ei pysty mitenkään ennakoimaan. Nyt sellaisia on edessä kaksi: synnytys ja elämä synnytyksen jälkeen... Toisaalta yritän suhtautua tulevaan avoimin mielin, mutta toisaalta yritän myös käydä läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, mitä vielä voi tapahtua. Ei siis ihme, ettei nukuta... ;)
No, toivottavasti te muut osaatte ottaa rennommin kuin minä ja kyllä tämä varmaan minullakin hellittää, kun pääsee pähkäilemästä tosi toimiin (ja toivottavasti jo TÄNÄÄN...!)... Edelleenkin tsemppiä muille odottajille ja ehkäpä seuraavan kerran kuulette minusta nyytin kera... :)
Rv 41 (40 6)
Vauva on jo niin alhaalla, että painaa erittäin kivuliaasti kaikkiin hermoihin ja paikkoihin, mitä vaan alaselästä, alavatsasta, nivusista ja alapäästä löytyy. Siksi käveleminen, istuminen ja jopa sängyssä kääntyminen ja sieltä nouseminen on erittäin kivuliasta ja vaivalloista.
Neuvolassakin kätilö käski sanoa lääkärille, että käynnistäisivät jo perjantaina, kun viikkoja on jo ihan tarpeeksi (40 6) ja vauvakin ihan hyvän kokoinen (3600g-4000g). Ja jos en koko viikonloppuna saa kunnolla levättyä, miten ihmeessä jaksan synnyttääkään?! Olisi kiva tajuta edes jotakin koko tapahtumasta, kun sen ensimmäistä kertaa kokee... Väsyttää, muttei kummiskaan nukuta... :/
En tiedä, jotenkin kummasti sitä vaan on tähän asti noilla mitättömillä unillakin pärjännyt. Liekö sitten syynä se, että sitä jotenkin käy ylikierroksilla, kun tietää, että kohta odotus päättyy ja alkaa ihan uuden kuviot...! :) Ja sekös tässä jännittää ja hieman pelottaakin. Tämä odotusaika on ollut jotenkin vielä "turvallista" aikaa, jolloin on, oman jaksamisen mukaan, vielä voinut lähteä esim. kyläilemään tai shoppailemaan vaikka siltä istumalta, elää tavallaan vielä sitä normaaliksi totuttua elämäänsä. Jatkossa kaikki tulee muuttumaan, radikaalisti...
Ja minä kun olen aina inhonnut tilanteita, joita ei pysty mitenkään ennakoimaan. Nyt sellaisia on edessä kaksi: synnytys ja elämä synnytyksen jälkeen... Toisaalta yritän suhtautua tulevaan avoimin mielin, mutta toisaalta yritän myös käydä läpi kaikki mahdolliset vaihtoehdot, mitä vielä voi tapahtua. Ei siis ihme, ettei nukuta... ;)
No, toivottavasti te muut osaatte ottaa rennommin kuin minä ja kyllä tämä varmaan minullakin hellittää, kun pääsee pähkäilemästä tosi toimiin (ja toivottavasti jo TÄNÄÄN...!)... Edelleenkin tsemppiä muille odottajille ja ehkäpä seuraavan kerran kuulette minusta nyytin kera... :)
Rv 41 (40 6)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla melkee sama juttu..jännittää tuleva niin ettei pysy nahoissaan. Nyt ollut koko viikon jatkuvaa pientä menkkakipua, joka kovenee yöksi. Selekää ja jalkoja pakottaa koko ajan...tuntuu koko ajan et nyt tulee kohta lähtö synnärille, mutta sitten ne kivut loppuu ko seinään.
Ja tosiaan asentoja on vain ne kaksi eli jompi kumpi kylki ja joka käännöksellä sitä herää(jos on saanu unen päästä kii) ku tuntuu että koko alavartalo lähtee irtikatkipoikki.
Mulla olis laskettu aika 18.10, mutta vauvan koon perusteella ne veikkas lasketuksi ajaksi 13.10, mutta eivät kuitenkaan muuttaneet sitä. Nyt sitä sitte pelkää ettei vaan tänään syntys kun on tuo epäonnen päiväki, vaikken mikään taikauskonen olekaan.
Eikait se auta muutakuin odotella. Mullakin on äitiyspolilla siis silloin laskettuna aikana eli ens keskiviikkona aika, saa nähä mitä ne siellä sanoo ja et onko paikat vielä auenneet.
tsemmpiä sulle koitokseen....ja yritähän ottaa rauhallisesti....paraskin sanomaan kun itse on aivan hermona....heh heh....
mitä ne kivut sitten on kun tuntuu (pakottaa ja juimii) nivusissa, alaselässä ja alavatsassa?
Itelläni oli viimeyönä tosi huono yö, aina kun heräsin niin kivut tuntu ja sitten yritin niiden kanssa saada nukutuksi mut pitkään meni ennenku uni taas pääsi tulemaan =/
mietin et onko ne vaan jotain kipuja jotka johtuu siitä et paikat venyy vai onko supistuksia?Ei tuntunut maha kuitenkaa yhtää kovaksi menevän..
...missä vaiheessa raskautta niitä tuntee.
Itsellä ainakin alkuraskaudesta ne johtuivat paikkojen venymisestä ja kohdun kasvamisesta. Näin loppuajasta ne nivuskivut ainakin minulla johtuvat yksinkertaisesti siitä, että vauva on nyt laskeutunut ja kiinnittynyt, lantion luut leviävät ja paikat valmistautuvat synnytykseen.
Alaselän ja alavatsan menkkamaiset jomotukset ovat taas käsittääkseni niitä avaavia supistuksia. Minulla on nyt loppuajasta ollut sekä niitä mahan joksikin aikaa kovettavia, kivuttomia rasitus/harjoitussupistuksia että näitä avaavia menkkamaisia, jonkin verran kivuliaita supistuksia.
Voi itku, jos tänään ei vielä ruveta käynnistelemään, alkaa hermot mennä näiden vaivojen kanssa...! :/
..menossa ja sais kyllä tulla jo, en tiiä ootko aiemmin lukenut minun juttuja mut ovat sanoneet et vaavi olisi jo valmis tulemaan, kaulakanavakin jo viikko sitten ollu hävinny..
Kun mun mielestä maha ei vaan kovetu, jomotuksia kyllä löytyy...
Toivottavasti pääsisit tosi toimiin jo, pitelen peukkuja! :)
Mäki kävin tänään polilla ja otettiin lantiosta röntgenkuvat. Hyvin sopii kuulemma vauva tulemaan (painoarvio nyt 3.8kg, muutama päivä sitten 3.3.kg), joten puheet käynnistelystä unohdettiin vielä täysin tässä vaiheessa. Toisaalta vähän harmittaa, mutta ymmärrän kyllä.
Mites sun kävi? "Pääsikkö" takaisin kotiin?