"Valtaosa päihteiden ongelmakäyttäjistä pystyy rajoittamaan käyttöä ja suuri osa lopettaa ilman ammatiapua", kirjoittaa sosiaalipsykologian professori Anja Koski-Jännes. Omin avuin voi toipua myös muista riippuvuuksista, kuten peli- tai seksiriippuvuudesta. Vaikeissa tilanteissa tarvitaan kuitenkin hoitoa.
Varhainen haittojen tunnistaminen helpottaa kuiville pääsemistä. Tuoreessa tutkimuksessa Päihdelinkin juomatapatestin tehneiden juominen väheni merkittävästi kolmen kuukauden kuluessa testipalautteen saamisesta. Vaikutus oli suurempi niillä, jotka kokivat enememmän alkoholihaittoja kuin niillä, joiden kokemat haitat olivat vähäisempiä.
Koski-Jänneksen mukaan riippuvuuden voittamisessa on erotettavissa kaksi päälinjaa. Muutos tapahtuu joko käänteentekevän kokemuksen kautta, tai vaihtoehtoisesti ongelma lievenee askel kerrallaan. Äkkikäännös voi liittyä ulkoiseen tapahtumaan, kuten läheisen sairastumiseen, mutta myös omaan oivallukseen väärinkäytön haitoista. Myös uskoontulo tai AA-yhteisön löytäminen voivat saada aikaan äkillisen muutoksen. Hoidossa riippuvuudesta irtautuminen tapahtuu usein vaiheittain. Vähittäistä muutosta edistävät tyydyttävä perhe-elämä sekä mielekäs työ tai muu tekeminen. Toisaalta hyvin alkanut toipuminen voi kariutua vaikeaan elämäntilanteeseen tai muutosta tukevien ihmissuhteiden puutteeseen.
Helsingin Sanomat/1.9.2006
Varhainen haittojen tunnistaminen helpottaa kuiville pääsemistä. Tuoreessa tutkimuksessa Päihdelinkin juomatapatestin tehneiden juominen väheni merkittävästi kolmen kuukauden kuluessa testipalautteen saamisesta. Vaikutus oli suurempi niillä, jotka kokivat enememmän alkoholihaittoja kuin niillä, joiden kokemat haitat olivat vähäisempiä.
Koski-Jänneksen mukaan riippuvuuden voittamisessa on erotettavissa kaksi päälinjaa. Muutos tapahtuu joko käänteentekevän kokemuksen kautta, tai vaihtoehtoisesti ongelma lievenee askel kerrallaan. Äkkikäännös voi liittyä ulkoiseen tapahtumaan, kuten läheisen sairastumiseen, mutta myös omaan oivallukseen väärinkäytön haitoista. Myös uskoontulo tai AA-yhteisön löytäminen voivat saada aikaan äkillisen muutoksen. Hoidossa riippuvuudesta irtautuminen tapahtuu usein vaiheittain. Vähittäistä muutosta edistävät tyydyttävä perhe-elämä sekä mielekäs työ tai muu tekeminen. Toisaalta hyvin alkanut toipuminen voi kariutua vaikeaan elämäntilanteeseen tai muutosta tukevien ihmissuhteiden puutteeseen.
Helsingin Sanomat/1.9.2006
Vastaukset 7
Vanhimmat
helppoa on olla samaa mieltä, sosiaalipsykologian professori Anja Koski-Jännes.
Luin joitain Koski-Jänneksen opuksia jo juoppouteni nuppuvaiheessa.
En kyennyt silloin saamaan mitään hänen viisauksistaan irti - sama kuin jos vanha juoppo olisi todennut minulle:
"Tee niin kuin minä sanon, älä tee niin kuin minä olen tehnyt!".
Röykytys oli saatava omakohtaisesti kokea. Ja kun alkuun pääsee, maali tulee vastaan vasta tasan siinä kohtaa, jossa revanssihenki loppuu.
Ei väliä, vaikka välillä hytisee paskat housussa päiväkeskuksen soppajonossa. Ei väliä, vaikka välillä tempoilee hullujenhuoneen lepositeissä, kun poliisi tai kaksi ei onnistunut rauhoittamaan.
Ei väliä, lepositeistä on lyhyt odotus ulko-ovelle. Lähimmälle pankkiautomaatille, lähimmälle taksitolpalle, lähimpään viinakauppaan.
Sitten kaikki takaperin takaisin ja kaikki alusta taas uudestaan.
t. logiikka
päihteiden ongelmakäyttö - ainkaan alkoholismi - ole tuollaista "ojanpohjan kautta kontaten"-meininkiä!
Itse ainakin olen päässyt irti omin voimin liiallisesta viinan ja oluen juonnista.
Täytyy myöntää, vaikea laji tämä itseironia. Kuinkakohan monta minä –sanaa olisi pitänyt tekstiini lisätä jotta varmasti olisi käynyt ilmi, että puhun vain itsestäni?
Kirjoitin revanssihengestä, revanssihengen loppumisesta. Näin siksi, koska revanssihenki on avainsana minun kohdallani.
Kysymys ei ole siitä etten olisi yrittänyt ”ajoissa” raitistua. Päinvastoin. Kävin terapeuteilla, AA-ryhmissä, muissa ryhmissä. Seuraavaksi vastaan jo tulivat erilaiset hoidot ja laitokset.
Toivoin ja odotin varmaan, että joku tai jokin olisi puhaltanut pelin poikki puolestani. Niin ei kuitenkaan käynyt, revanssihenki eli tiukassa. Helvetin raskaaksi sellainen pitemmän päälle käy varsinkin, kun samanaikaisesti yrittää kynsin ja hampain roikkua työelämän oravanpyörässä kiinni.
Entä nyt? Raittius on minulle henkilökohtainen ja päivänselvä asia, joka minun oli pakko itse ottaa, koska kukaan tai mikään ei kyennyt sitä minulle antamaan. Mutta luullakseni onnistuin vain siksi, että revanssihenki oli minussa hiipunut.
Tänäkään päivänä en tiedä mikä oli revanssihengen hiipumisen syy. Ehkä tavoitin sen kuuluisan ”pohjan”?
Jokaisella on oma pohjansa; hautausmaan kuoppa, lääkärin ilmoitus sisuskalujen pettämisestä, avioero, työsuhteen irtisanominen, aivan mikä tahansa.
Jokaisella on oma käännepisteensä; järjenkäyttö, oivallus, uskoontulo, raittiushumala, AA-hurmos, revanssihengen loppuminen, aivan mikä tahansa.
Ja aivan mahdollista, ehkä itse nyt olen se vanha juoppo, joka ympäriinsä toitottelee nuoremmilleen:
"Tee niin kuin minä sanon, älä tee niin kuin minä olen tehnyt!".
t. logiikka
Ilmankos on professori. Siinä erottuu neutraali asenne.
Täällä kun kirjoitetaan, niin usein ollaan jonkin asian puolella ja samalla ainakin välillisesti jotain vastaan, ja silloin alkaa jylläämään asenteellisuus ja jopa tunteet.
Sitten kun tulee takapakkia, niin astuu kuvaan ylpeys, periksi ei hevin anneta, ja kiihdytään lisää..
Sitten esim. elävässä elämässä voi alkaa huutaminen, ikäänkuin asia tulisi paremmin selvitettyä huutamalla - silloin peli on menetetty, eli hyvästi järki sillä kertaa.
Ja edelleen, voi astua kuvaan vanha viisaus; "väkivalta alkaa siinä, missä järki loppuu."
Mielestäni tämä tarkoittaa että alkoholista kannattaa tehdä vaivalloisempi, kalliimpi ja muutenkin "kantapään kautta oppimista edistävä" aine.
Toisin sanoen, alkoholin negatiivisia vaikutuksia ihmiseen on syytä lisätä mahdollisimman paljon. Alkoholin hankkimiseen kuluva aika, ylimääräisiä muistettavia, vittumaisia koukeroita jne jne jne jotka saavat ihmisen miettimään tekemisiensä kannattavutta aikaisemmin kuin nyt.
Sitä minäkin pähkäilin, vaikka täysin ymmärrän, että asiaa tuo Koski-Jännes haastaa.
Perusongelma ei mielestäni ole asia itsessään vaan se, miten tuo kaikki itsestäänselvyys saadaan ajoissa ihmispolon jakeluun.
Autossa on ratti sitä varten, että sitä voi ajoissa kääntää ennen kuin kunnolla rysähtää.
Mutta entä silloin, kun kuski on torkahtanut? Miten saada hänet pikaisesti hereille?
Opitut asiat eivät ole periytyviä ominaisuuksia, siitä tämä kaikki mitä ilmeisimmin kiikastaa.
t. logiikka