perätilassa rv 32

perätilavauvan synnyttämisestä,mutta mulla alkaa huomenna viikko 33 ja just tällä viikolla käänty oikein päin.Useimmilla kääntyy viellä paljon myöhemmin.Toivoa on ja erittäin paljon.

Heips! Mulla oli vauva perätilassa vielä rv 34. Oli kääntynyt raivotarjontaan ennen rv 37. Joten toivoa ja kääntymismahdollisuuksia vielä on. Ja minulle ainakin kätilö sano että vielä rv 34 vauvan ei tarvitse kuin potkasta kerran kunnolla niin kääntyy mahtuu hyvin vielä. Ota rennosti vain,kyllä kerkii kääntyillä moneen kertaan vielä! Ulkokäännöstä ne yrittää rv 36-37.

mulla vauva perätilassa rv 38. sektio ens viikol. kääntöä yritettiin viikolla 36. minä taas en uskalla edes ajatella alatiesynnytystä.olen jutellut tästä nyt 3 läåkärin kanssa ja kaikki sanoivat että sectio on turvallisempi...happivajaus on yleisin.siitä epilepsia ym...perätila synnytyksessä pään ulostulo on 3 kertaa pidempi matka kuin normi raivo tarjonnassa. mutta omapa on asiasi...huom.yks tuttava ajatteli niinkuin sä et pääsee nopeesti kotia hoitamaan muita lapsia niin hän synnytti perätila vauvaa alakautta 30 h ja sit lopulta päädyttiin hätäsectioon.....sectiota ei sairaalat suosittele sillä se maksaa 5 kertaa enemmän kuin alatie synnytys... toivotaan että kääntyy...

En voi olla vastaamatta viestiin, koska itse kaipasin tuossa vaiheessa paljon tukea. Sinulla tosin on vielä jonkin matkaa synnytykseen, joten hyvin voi vaavi vielä kääntyä. Joillain kääntyy viimeisellä viikolla ennen synnytystä.

Minä siis synnytin esikoiseni perätilassa 40 2. Häntä yritettiin kääntää kaksi kertaa viikoilla 36 2 ja 37 2, mutta tyttö istui tyytyväisenä pyllyllään. Seuraavalla kerralla jos lapsi sattuisi olemaan perätilassa, niin en edes tiedä lähtisinkö käännösyrityksiin, koska jotenkin jälkeenpäin tuntuu että lapsi kääntyy luonnollisesti jos on kääntyäkseen.Itsellä oli jo tuolloin vahva tunne, ettei tyttö käänny, koska oli ollut perätilassa niin pitkään. Muut uskoivat, mutta minä en...ja minä olin oikeassa :). Minäkin kauhulla luin alan ihmisenä tutkimuksia perätilasynnytyksistä, mutta niin paljon nykypäivänä luonnonmukaista synnytystä pidetään lapselle ja äidille turvallisempana vaihtoehtona joten en oikeasti harkinnut edes lapsen isän suvun painostuksesta huolimatta leikkausta. Uskoin siihen, että kaksi pätevää lääkäriä arvioivat lantiokuvista mahtuuko tulemaan ja olivat sitä mieltä että hyvin mahtuu. juuri lannekuvalla ja ultralla arvioidaan ja punnitaan mahtuuko lapsi turvallisesti tulemaan. Ei lääkäritkään mitään riskejä halua ottaa. Nämä synnytykset ovat ainakin Kanta-Hämeessä arkipäivää ja uskalsin turvallisin mielin koitokseen lähteä.Näissä perätilasynnytyksissä on sairaalakohtaisia eroja, minkä voi edellisen kirjoittajan viestistä päätellä...Itse suorastaan loukkaannuin hänen viestistään...Tosin esim. kotkassa ilmeisesti nämä leikataan automaattisesti, koska eivät ilmeisesti ole asiaan kovin paneutuneita. Sairaalasta varmasti kerrotaan hoidetaanko siellä perätilat yleensä alakautta.

Minun synnytys oli nopeahko, en ehtinyt saamaan edes puudutuksia.En tosin tiedä olisinko ottanutkaan. Ponnistusvaihe kesti 11 minuuttia, joten aikas vauhdikkaasti ponnistin.. Tässä ponnistusvaiheessa on nimenomaan tärkeää että äiti on motivoitunut synnyttämään lapsensa alakautta, koska vauva on tosiaan itse ponnistettava ulos. Lääkäri auttaa pään kyllä tarvittaessa lopussa, mutta siihenkin tarvitsee kuitenkin ponnistaa. Minulla meni kaikki tosiaan hyvin.Lääkäreitä on salissa yleensä 2 synnytystä varten ja sitten lastenlääkäri.Lääkäri auttaa lapsen maailmaan, ei kätilö niin kuin normaalissa synnytyksessä.

Synnytys piti kaikenlisäksi käynnistää, koska minulla oli alkava raskausmyrkytys. Perätiloja ei yleensä käynnistellä, mutta raskausmyrkytyksen takia katsottiin aiheelliseksi että paikkoja voidaan alkaa valmistelemaan.Käynnistyksen piti olla hidas, mutta tyttö päätti tulla samana päivänä maailmaan, vaikka lääkärit olivat sitä mieltä että muutama päivä menee käynnistellessä...

Tuli aika sekava kertomus, mutta vastaan mielelläni kysymyksiin jos jotakin jäi vielä kaivertamaan....