Katselin tuossa huvin vuoksi hieman eri tilastoja ja vertasin niitä asuntojen hintoihin.
Vuosi 1983
Vuosiansio 10 152€
Ansiotao indeksi 794,5
Elinkustannus indeksi 865
m2 keskihinta 603€
Vuosi 1987
Vuosiansio 13 791€
Ansiotaso indeksi 1079,3
Elinkustannus indeksi 1079,3
m2 keskihinta 937€
Vuosi 1989
Vuosiansio 16 363€---------> 61,2% verratuna 1983!
Ansiotaso indeksi 1280,6
Elinkustannus indeksi 1177
m2 keskihinta 1430€------> 137% verratuna 1983!!
(Ansiotaso ja m2 hinta olivat vääristyneet)
Vuosi 1995
Vuosiansio 20 820€-------> 105€ verratuna 1983!
Ansiotaso indeksi 1629,4
Elinkustannus indeksi 1390
m2 keskihinta 860€-----> 43% verratuna 1983!!
(Ansiotaso ja m2 hinta olivat vääristyneet toisten päin)
Vuosi 2005
Vuosiansio 29 632€--------> 192% verrattuna 1983
Ansiotaso indeksi 2319
Elinkustannus indeksi 1594------> 84,3% verrattuna 1983
m2 keskihinta 1 767€-----> 193% verratuna 1983
Eli olemme aika lähellä vuoden 1983 tasolla. Ainoa suurempi ero on että elinkustannukset olivat paljon korkeammat vuonna 1983 kun vertaa ansiotaso indeksiä elinkustannus indeksiin (lähes tasoissa) silloin).
1990 luvun lamoja tulee 40-60 vuoden välein. Pienet taantumat eivät hetkauta asuntojen hintoja 5-20% enempää. Vuoden 1995 50-70% ale päiviä saa odotella vielä yli 50 vuotta!
Täällä on aika paljon tuhnuttajia ketkä eivä ole ymmärtäneet että tuo vuosi 1995 oli hintojen kannalta todella vääristynyttä aikaa. Melkeint asoissa vuoden 1989 hintojen kanssa vääristyneisyydessään!
Tuulipuku kuittaa!
Vuosi 1983
Vuosiansio 10 152€
Ansiotao indeksi 794,5
Elinkustannus indeksi 865
m2 keskihinta 603€
Vuosi 1987
Vuosiansio 13 791€
Ansiotaso indeksi 1079,3
Elinkustannus indeksi 1079,3
m2 keskihinta 937€
Vuosi 1989
Vuosiansio 16 363€---------> 61,2% verratuna 1983!
Ansiotaso indeksi 1280,6
Elinkustannus indeksi 1177
m2 keskihinta 1430€------> 137% verratuna 1983!!
(Ansiotaso ja m2 hinta olivat vääristyneet)
Vuosi 1995
Vuosiansio 20 820€-------> 105€ verratuna 1983!
Ansiotaso indeksi 1629,4
Elinkustannus indeksi 1390
m2 keskihinta 860€-----> 43% verratuna 1983!!
(Ansiotaso ja m2 hinta olivat vääristyneet toisten päin)
Vuosi 2005
Vuosiansio 29 632€--------> 192% verrattuna 1983
Ansiotaso indeksi 2319
Elinkustannus indeksi 1594------> 84,3% verrattuna 1983
m2 keskihinta 1 767€-----> 193% verratuna 1983
Eli olemme aika lähellä vuoden 1983 tasolla. Ainoa suurempi ero on että elinkustannukset olivat paljon korkeammat vuonna 1983 kun vertaa ansiotaso indeksiä elinkustannus indeksiin (lähes tasoissa) silloin).
1990 luvun lamoja tulee 40-60 vuoden välein. Pienet taantumat eivät hetkauta asuntojen hintoja 5-20% enempää. Vuoden 1995 50-70% ale päiviä saa odotella vielä yli 50 vuotta!
Täällä on aika paljon tuhnuttajia ketkä eivä ole ymmärtäneet että tuo vuosi 1995 oli hintojen kannalta todella vääristynyttä aikaa. Melkeint asoissa vuoden 1989 hintojen kanssa vääristyneisyydessään!
Tuulipuku kuittaa!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Miksi on joidenkin idioottien mielestä hyvää ja puolusteltavaa kehitystä, että hinnat nousee. Olin muuten työelämässä jo ollut vuonna 83 noin 10 vuotta ja palkkani oli kyllä jo silloin yli 20 000€/v.(120 000mk) Jos normaalipalkkainen ihminen joutuu kodin ostaakseen tekemään velkaa yli 15 vuoden ajaksi, niin ei varmasti hinnat ole balanssissa. Itse maksoin asuntoni kymmenessä vuodessa ja kyllä siinäkin oli maksamista. Myös hintojen kehityksessä on suuria alueellisia eroja ja kyllä ne ovat aivan balanssissa jossakin itä-suomen pikkukaupungissa esim.
1767€ mikähän keskihinta tuokin on jo Kirkkonummellakin pyydetään uusista vaatimattomista kerrostaloasunnoista yli 3200€/neliö nuo sun tulkintasi ovat aika syvältä.
http://statfin.stat.fi/StatWeb/start.asp?PA=Sfashi2&D1=a&D2=a&LA=fi&DM=SLFI&TT=2
2005/4
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2006/02/ashi_2006_02_2006-07-31_tie_001.html
Siinä on paikkakunnittain hinta tiedot. 1843€ on näyttäin koko maan keskiarvo 2006/2.
Raota hieman kuminauhaa, niin voit työntää nuo keskihintasi hanuriisi. Pääkaupunkiseudulla ollaan varmasti jo 3000€ tuntumassa ja paikoin ylikin. Siinä sulle on balanssia.
itkeä "zadin" hintoja, muuta pois, niin minäkin tein enkä enää pääkaupunkiseudulle muuttais, just valmistu omakotitalo (kaupunkiin) samalla hinnalla kun jostain kontulasta sais kuppasen kerrostalo- tai liian pienen rivarin...
http://www.tilastokeskus.fi/til/ashi/2006/02/ashi_2006_02_2006-07-31_tie_001.html
Muuta köyhä sieltä pois! Helsinki alue 1 keskihinta 4 193€...... 42 minuutin junamatkan päässä lahdessa 1 305€. Osta lahdesta kun vielä halvalla saa!
kolmikertaisen hinnan jos joku osoittaisi, että tulosi ovat kolminkertaistuneet. Eikö niin? Jos tulosi kolminkertaistuvat, niin jätöstenkin arvon täytyy kolmikertaistua.
Ja sama pätee tietenkin autoihin, ruokaan, vaatteisiin, elektroniikkaan jne., eikö vain?
Pöljä on pöljä, ei mahda mitään.
Sinähän rupeat ymmärtämään pikkuhiljaa kuinka markkinatalous toimii!! Loistavaa! Jatka samaan malliin niin sinustakin tulee joskus tuulipukulainen!
Mitä tulee elektroniikkaan autoihin jne... ne ovat kulutustavaraa toisin kuin kiinteistöt & maat. Ne hinnat löytyy tuosta toisesta indeksistä. Kyllä sinä vielä opit kunhan munan karvat ovat kasvaneet kokonaiseksi pehkoksi!
perille, mutta eihän se mikään ihme ole...
Luulen että sinäkin opit vielä yhtä sun toista, kunhan tulet siihen ikään, ettet enää laske karvojasi.
Käväsin juuri ihailemassa niiden karvojen määrää! Enään 27 678,40 karvaa pankilla. Eli 3 1/2 vuoden päästä ei enään tarvitse laskea karvoja!
Mitäs silloin olen oppinut? Voisitko hieman valaista?
et luultavasti yhtään mitään.
Voit kuitenkin yrittää. Aloita tästä: sanassa "enää" on vain yksi n.
http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/dyslexia.html
Taisit itse oppia enemmän kylläkin nyt. En väitä että olisin täydellinen kaikilla on pieniä vikoja tämä on yksi minun pienistä vioista.
.....Odotan vastausta tyyliin toi on sun pienin ongelma vähä älyinen idiootti!
oppinut, että kannattaa ostaa halvalla eikä kalliilla.
Sinähän ostit halvalla, päätellen lainasi takaisinmaksuaikataulusta.
olen kykenevä empatiaan. Kaikki eivät ole. Oletkos huomannut?
Prosenteilla voidaan osoittaa vaikka musta valkoiseksi, ei siinä mitään. Tässä olisi minun näkemykseni tilastovalehtelusta:
1983 sai 60000 eurolla kolmion, joka maksaa nykyään 180000. Jos asiakas haluaa maksaa kolmanneksen tuloistaan lainanhoitokuluja + takaisinmaksua, vuonna 1983 laina-aika olisi ollut 35 v 8 kk ja lainanhoitokuluja olisi kertynyt n 60 432 euroa. Asunto maksoi siis 11.9 vuosipalkkaa.
Vuonna 2005 samanlaisen kolmion osto edellyttää samoilla ehdoilla 38 v 3 kk laina-aikaa ja pankille saa maksaa jo n. 197 054 euroa. Hintataso on noussut samana aikana 84,3%, joten tällä korjattuna asunnonostokulut ovat nousseet 43,5% vuoteen 1983 verrattuna. Asunto maksaa nyt kaikkiaan 12.7 vuosipalkkaa.
Asunnonoston jälkeen jäljelle jäävä kaksi kolmasosaa palkasta on tänään reaaliarvoltaan 58% suurempi kuin vuonna, kun se korjataan elinkustannusindeksillä. Vaikka nimellispalkkasi on kolminkertaistunut, pystyt nyt 22 vuoden talouskasvun jälkeen ostamaan 58% enemmän, siis useamman, parempia tai suurempia tuotteita.
22 vuoden talouskasvun hedelmiksi tuo ei kuitenkaan kuulosta vielä kovin kummoiselta. Asuminen on kuitenkin perustarve ja asunnot ovat kulutustavaraa(!), vaikka muuta väitätkin. Asunnot ovat kulutustavaraa siitä syystä, että ne eivät tuota mitään ja niiden ylläpitäminen nielee jatkuvasti rahaa. Pitkällä aikavälillä myös niiden hinnan täytyy seurata yleistä hintakehitystä.
Väitän siis, että omienkin lukujesi perusteella liian suuri osa talouskasvusta on mennyt talojen seiniin. Tämä raha on pois yleisestä elintason paranemisesta, investoinneista ja kulutuksesta. Jossain vuoden 2000 paikkeilla oltiin mielestäni vielä jotenkin balanssissa, mutta sen jälkeen tilanne on karannut liian kauas normaalista.
Mukava saada asiallista keskustelua.
Investointeja pystyy tekemään kun on pääomaa. Pääomaa kertyy lisää kun ostaa asuntoja ja laittaa niitä vuokralle. Näin asia ei ole kulutustavaroiden suhteen. Asunnot & maat ovat sijoituksia jos niitä on useampia yhdellä henkilöllä.
Silloin asunto on periaatteessa pelkkä kulutustavara jos ainoastaan omistaa yhden asunnon eikä muuta sitä tuottavaksi pääomaksi eli vuokralle.
Jos asunnot jne. olisivat kulutustavaroita niin eihän niitä kannattaisi omistaa kuin max yksi kpl per henkilö! Selitäs sitten miksi on ihmisiä ketkä omistavat useita asuntoja ja maita? Jos ne kaikki olisivat kulutustavaroita niin eihän nämä ihmiset tienaisi yhtään mitään... päin vastoin he menettäisivät rahojaan koko ajan. Mutta asiahan ei ole näin.
Asunnot ovat alkuun rasitteita omalle pääomalle. Mutta kun tietty piste on ohitettu lainassa niin niistä tulee tuottavia SIJOITUKSIA. Ja kuten tiedät niin kulutustavara ei voi olla tuottava sijoitus.
Pitää myös muistaa että inflaatio syö lainaa pois. Tätä asiaa jokainen ei käsitä. Markka tänään ei ole markka huomenna. Eräs tuttu osti vuonna 1994 50 000mk maita virosta... ne myytiin tänä vuonna 200 000€! Aika hyvä ostos kulutustavaraksi eikö vain? Ajattele että tuo läntti olisi ostettu 1994 pelkällä lainalla olisi silti jääty voitolle.
Mitäs itse tekisit 200 000€ käteistä?
http://www.tapiola.fi/www/yksityisasiakkaat/Saastot_ja_sijoitukset/Sijoitusrahastot/Osakerahastot/Kiinteisto/Esittely.htm
Voit myös selittää tapiolalle että miksi heidän ei kannata pitää yllä olevaa linkkin osakerahastoa koska se ei tuota mitään koska kiinteistöt eivät ole sijoituksia vaan kulutustavaraa.
Asuntojen hinnat ovat balansissa jollain alueella. Esim. Lahti on ollut yksi sijoitusasuntojen ostajien ykköskohteita jo pitkään. Ko. kaupungin koko, sijainti & kulkuyhteydet eivät vastaa lähellekään muun maan hintatasoa. Alhaisen hinnan yksi syy on suht korkea työttömyys kyseisellä alueella.
http://www.tapiola.fi/NR/rdonlyres/B8B550D0-7F5C-4A9F-A51F-AE14C6BAACB8/0/Kiinteisto.pdf
Ihan hyvä tuotto kulutustavaraksi!
Lainaus:
"Väitän siis, että omienkin lukujesi perusteella liian suuri osa talouskasvusta on mennyt talojen seiniin. Tämä raha on pois yleisestä elintason paranemisesta, investoinneista ja kulutuksesta. Jossain vuoden 2000 paikkeilla oltiin mielestäni vielä jotenkin balanssissa, mutta sen jälkeen tilanne on karannut liian kauas normaalista. "
Korot mitä on maksettu lainoista menee investointiin tavalla tai toisell ---> nostaa elintasoa ja lisää pääomaa heille ketkä uskaltavat sijoittaa. SIJOITUS ASUNTOON SUOMESSA ON SIJOITUS SUOMALAISEEN KANSANTALOUTEEN.
... Sanon asuntoja ensisijaisesti kulutustavaraksi siksi, että vaikka niiden elinikä onkin pitkä, ne vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja/tai kuluvat loppuun. Tämä nimitys on tietysti tarkalleen ottaen väärin, paremminkin ne ovat kestokulutushyödykkeitä. Tietenkin niitä, kuten mitä tahansa muutakin, voidaan ajatella myös sijoituksena, tai tuotantohyödykkeinä. Ensin kuitenkin pieni analogia tähän liittyen:
Yhtä hyvin voit ostaa monta ruohonleikkuria ja vuokrata niitä muille. Se ei silti vielä tarkoita, että ruohonleikkurin omistaminen itsessään tuottaisi rahaa, vaan lähtökohtaisesti kyse on (kesto)kulutustavarasta. Joudut sijoittamaan niihin alkupääoman ja huoltamaan niitä, joten toivottavasti saat niistä vuokraa niin paljon, että liiketoiminnasta tulee kannattavaa. Aivan sama pätee asuntoihin.
Jatkaakseni samaa analogiaa, jollekin toiselle voi olla kannattavaa vuokrata ruohonleikkuri ostamisen sijasta, mikäli hän aikoo pitää nurmikkonsa vain yhden kesän ajan ja istuttaa nurmikon paikalle seuraavana vuonna perunaa.
Toinen tilanne, jossa ruohonleikkurin vuokraaminen on järkevää on sellainen, jossa niiden hinnat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin niiden vuokrat. Tällöin tietenkin jotkut vuokraajat siirtyvät ennen pitkää myymään leikkureitaan ja näin luopuvat liiketoiminnastaan ainakin väliaikaisesti - vuokratuotto ei enää kata riittävällä marginaalilla omistamisesta ja huoltamisesta koituvia kuluja, ja toisaalta tarjolla on pikavoitto hinnannousun ansiosta.
Jos palataan takaisin asuntoihin, ne voidaan todella ajatella myös sijoituksina, kuten sopivassa tilanteessa mikä tahansa muukin. Tällöin pelisäännöt muuttuvat hieman:
Jos omaa asuntoa ajatellaan sijoituksena, se tuottaa sinulle asumispalvelua, aivan kuten vuokra-asunto. Sijoituksesi kulupuolelle tulevat mm. asunnon huoltokulut (jonkin nyrkkisäännön mukaan n. 1% asunnon arvosta vuodessa), verot, kiinteistön vakuuttaminen, vastike ja niin edelleen. Lisäksi sinun on laskettava kulupuolelle myös se, paljonko saisit sitomallesi pääomalle tuottoa riskittömästi muualta. Tästä tuotosta joudut luopumaan, mikäli valitset sen sijaan asunnon ostamisen.
Noita edellä mainittuja kuluja verrataan vuokraan, mutta ei suoraan. Omistaminen tuo tullessaan myös riskejä ja mikäli joudut ostamaan ("sijoittamaan") velaksi, riskit ovat heti suurempia. Niinpä asunnon omistaja haluaa saada lisäksi "voittoa" sijoitukselleen hyvitykseksi vuokra-asuntoon verrattuna korkeammasta riskistä
Kulujen päälle lasketaan siis henkilökohtainen riskimarginaali, joka riippuu mm. asunnon iästä, sijainnista, sijoituksen oletetusta hintakehityksestä tulevaisuudessa, tarvittavan lainan suuruudesta, lainanhoidon varmuudesta, oletetusta inflaatiokehityksestä ja niin edelleen.
Mikäli oman asunnon kulut + riskimarginaali ovat vähemmän kuin vuokra, asunto kannattaa ostaa. Muussa tapauksessa ei. Paljon muuttujia, eikä yksiselitteistä vastausta yleensä ole.
Tällä hetkellä riskit hintojen laskulle ovat mielestäni niin suuret, että vaatisin itse kohtuullisen reilua marginaalia vuokraan verrattuna. Tämä ei yleensä toteudu pääkaupunkiseudun hinnoilla, joten tällä hetkellä pysyttelisin itse poissa asuntomarkkinoilta. Löytöjä voi kuitenkin tehdä kaikissa markkinatilanteissa, joten mikään ainoa oikea totuus tämäkään ei ole.
Ei se vielä yksin riitä, että raha menee kansantaloudessa "johonkin", vaan kysymys on siitä, ohjautuuko se niin, että se tuottaa jatkossa lisää kasvua ja hyvinvointia mahdollisimman monelle.
Kaikki raha on peräisin keskuspankista. Kun sitä lasketaan lisää liikenteeseen talouden elvyttämiseksi, mm. korkoja laskemalla, se ohjautuu ihannetilanteessa tasaisesti kaikkialle talouteen. Joskus raha kuitenkin keskittyy suhteettoman paljon vaikkapa kiinteistöihin jonkin markkinahäiriön vuoksi. Tällöin se raha on pois muusta kansantaloudesta. Toisaalta silloin rakentaminen kannattaa ja resursseja ohjautuu sinne. Muut alat kehittyvät heikommin.
Koska liian suuri osa rahasta ohjautuu yhdelle sektorille, keskuspankki saattaa joutua elvyttämään taloutta kauemmin kuin sen olisi muuten pitänyt. Talous velkaantuu kokonaisuutena liikaa suhteessa aikaansaatuun kasvuun. Kun muukin talous on viimein saatu vauhtiin, yhdelle alueelle on syntynyt kupla. Vaikka liiallinen arvostus purkautuu, velat jäävät silti maksettaviksi ja ne haittaavat jatkossa myös muiden sektoreiden kehitystä.
Tässä tilanteessa rakennussektori saa niin paljon, että heille jää mukavasti säästöön. Tästä rahasta menee kuitenkin pienempi osuus kulutukseen kuin rahan jakautuessa tasaisemmin, onhan kuluttajiakin vähemmän. Arvostusten korjauessa käy selväksi, että velkaa on siis otettu turhaan, mutta se on edelleen maksettava takaisin. Tämä alkaa jatkossa jarruttamaan talouskasvua.
Rakennussektori saattaa myös supistua tavallista voimakkaammin, mikä alkaa vaikuttaa nopeasti työttömyyslukuihin, onhan sillä merkittäviä kerrannaisvaikutuksia läpi kansantalouden. Tämä voi johtaa ylilyöntiin toiseen suuntaan ja pahimmassa tapauksessa kuluttajat joutuvat lainahanojen sulkeutuessa ja työttömyyden lisääntyessä vähentämään kulutusta niin paljon, että he ajavat talouden syvään taantumaan. Kiinteistökuplat ovat erityisen vaarallisia tässä suhteessa, koska ne rakennetaan yleensä velkarahalla.
"SIJOITUS ASUNTOON SUOMESSA ON SIJOITUS SUOMALAISEEN KANSANTALOUTEEN."
Hei tämä on jo vähän liian humoristista. Etkös sinä ollut se kaveri joka kaipaisi asiallista keskustelua...
Mitä rakennusfirmaa pyörität? Pistäisitkö vielä lisätietoa, mistä ryöstöhintaiset lääväsi löytyvät, niin voidaan sitten kaikki joukolla rynnätä suomalaista kansantaloutta rakentamaan.