Kaiken tämän mielipidekeskustelun väliin välillä asiaa ja muutama neuvo. Kun menet inttiin ota mukaan omia hyviä sukkia ja kolmet, neljät hyvät kalsarit, puukko, 5-6 suklaapatukkaa ja paketti buranaa. Näitä tulet tarvitsemaan ensimmäisinä kahtena viikkona. kaikkia omia vaatteita, jotka eivät näy päälle voi pitää päällään. Intin vaatteilla kyllä pärjää mutta sukat kalsarit on vähän mitä sattuu. Pää tulee kipeäksi jännityksestä ja siitä, ettei kahvia saa tarpeeksi. Suklaata on mukava syödä illalla ja varsinkin kun muilla ei ole. Puukkoa tarvitset kaikkeen mahdolliseen ( ei tappamiseen). Siviililaatikossa omia tavaroita saa säilyttää. Purkinavaaja meinasi unohtua,ota sekin. Ehkä paras on Leatherman tai vast. puukosta puhuttaessa.
armeijaan meneville
Ylikersantti res.
272535
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Puukkoa tuskin ihan heti tarvitsee (ei kai niitä mortteja heti voi metsään viedä), mutta se on kyllä hyvä olla intissä. Ei kantsi viedä mitään laatutyökalua vaan joku mora, jolla kehtaa sit availla säilykepurkkeja jne...Leireillä pitää ehdottomasti olla oma kello (pelkkä kännykkä ei riitä).
Kuka uskaltaa käyttää minun nimimerkkiä????
Ei siellä nyt mitään tarvitse, ainakaan puukkoa.. Kyllä valtiolla tarpeeksi varusteita omasta takaa.... Mutta kannattaa pitää omia siviilisukkia palveluksessa> kokemusta on!!!! Missäs päin tämä (res.pion.) oli palveluksessa???? Kysyn vaan...
Minä en mitään rannekelloa ala ostamaan siksi, että intissä sitä tarvitsee. Mulla on kännykkä ja kännykässä kello. Jos kello on välttämätön, niin puolustusvoimat sen mulle varmasti kustantaa, koska mut inttiin pakottaakin.
Annettiinko teille puukot firman piikkiin? Ei meillä ainakaan. Ja kyllä puukko on metsässä erittäin hyvä apuväline. Itse ainakaan en pärjäisi metsässä ilman puukkoa, millä se tuli tehdään. Kirveelläkin leikkiminen on niin äänekästä.
Sitä puukkoa harvoin silloin tarvitsi, mutta tulitikut piti aina mukana> koska "pioneeri ilman tikkua on kuin huora ilman vittua"... Toisaalta jos puukko oli mukana niin se piti pitää piilossa, ainoastaan alikessulla tai kokelaalla sai se olla näkyvissä ja en kyllä ymmärrä sitä> varmaan arvon mukaan... Ja vielä tuosta siviilivaatteista, ne oli kiellettyjä ja ne aika välein tarkistettiin (tai joku isoherra epäili tuttkimatta), ne vaihdettin talon kuteisiin välitömästi vaikka märät vaatteet päälle ja haettin kovuutta kylmässä> sairasta touhua....(koska valtiolla on varaa)... Ja taas kirves kuului tärkeisiin varusteisiin, sillä tehtiin kamiinaan tulitarpeet, ei tarvittu puukkoa ja raa-at tappajat tappaa ynnä teurastaa kirveellä... hehh hehh hehh
Mutta sanokaas miksi kaminat ja piippuputket piti öljytä joka leirin ja käytön jälkeen aivan turhaan, kun ne on muutenkin ruosteisia romuja... Mutta kun ne ottaa käyttöön uudestaan, niin ne käryää perkeleesti ja ainakaan puolijoukkue- tai sissiteltassa kukaan ole häkää hengittämässä.....
Nykyään kyllä saa pitää omia varusteita, kunhan ne ei näy ulos päin. Ei muuta kuin valitusta ylöspäin, niin alkaa herra isoherrojen urputus loppumaan. Nimittäin on se herra herrallakin, se tuli huomattua. Tuo tulitikku tyyli on järkevä, eihän sitä koskaan tiedä milloin tulta tarvitsee ja silloin voi hieman vituttaa jos ei saa tulta.
Tuosta öljyämishommasta en tiedä. Kaluston kestävyyttä niillä yritetään parantaa, luulisin.
Kirjoitan tässä lisää niitä mukavuuksia joihin sai tutustua ja tässä saavat lukeaa uudet alokkaat... Eipä siellä saanut herroja pomoteltua.. Tässä arjen kokemuksia Keski-Suomen rykmentistä (Keski-Suomen pioneeripataljoonan arjesta)... Toisaalta saisi peloteltua mortteja mutta eihän tämä ole mitään...
(Varusmiespalveluksensa jo suorittaneiden hurjat jutut "intistä" ja sen kovasta koulutuksesta synnyttävät ehkä pelonsekaisen kuvan edessä olevista kuukausista. Osa näistä jutuista tottakin.
Koulutus on ajoittain tiivistä ja kovaa, mutta niin sen pitääkin olla saavuttaaksemme vaativat koulutustavoitteet.)Luki alokasoppaassa vuonna 2000, tekstin oli kirjoittanut Rykmentin komentaja... Tämä piti paikkaansa... Kyllä sitä on niin paljon kärsitty, simputukset koettu ja ynnä muuta paskaa... Ei sitä voi sanoin kuvata sitä touhua... Vaikka rykmentti oli jäänyt vähän jälkeen kalustossaan muttei ei se koulutusta hidastunut vaan päinvastoin nopeutti... Koulutus olisi niin tehokasta että sivaritkin muuttaisi kantaansa.. Jos ne joutuisi pakon edestä sinne..
Kouluttajat on huippuluokkaa... Ja Keski-Suomen Pioneeripataljoona maan ykköskärkeä.... Esim. Suluttamisleirin lopuksi marssitaan korvessa 20km, varustuksena tetsari, olkapäillä putkiraivain purettuna, telamiinoja niin paljon tetsariin mahtuu roikkumaan, sinkoja 5kpl tetsarissa ruikkumassa, aitanarukeloja putkiraivaimien putkien päässä ja merkitsemis tikkuja nyrkit täynnä... Huom. muistaakseni putkiraivaimien putket noin 3m pitkiä ja vielä harjoitusmallia eli saatanan painavat.. Tälläinen marssi ei ole todellakaan mukavaa , kun saa kontata syvissä suo ojissa jotka on vettä täynnä, polvet hajalla... Pimeässä syksyisessä ja märässä metsässä, kalliot on vielä liukkaita... Sitten on mukaavaa kun alkaa purkumaan aitanarukela, tietenkään sitä ei huomaa. Takana tulijat astuu narun päälle, on mukava kaataa toisia kavereita nurin marssiessa ja ei saa pysähtyä ennen kuin tauko paikalla....Ja hyvin väsyneenä marssin lopuksi suojeluhälytys peseytymislinjastoinen.. 5 asteen suolampivedellä.. Huom. marssia edelsi viikon ERITTÄIN raskas suluttamisleiri, eli porukka oli hyvin väsynyt, hyvä ettei kaikilla mennet taju... Toisessa sotaharjoituksessa oltiin suluttettu taas 2 viikkoa ja oltiin revitty ittemme hajalle ja seuraavana yönä nukuttiin Masin (Sisu maastokuorma-auton) alla kaatosateessa mutaisessa maassa kun johonkin suojaan piti päästä ja koksut ei antaneet tehdä telttoja... Huomioikaa Pioneerileireillä ei nukuta koskaan ja niitä on melkein joka viikko.. Harjoituksen lopuksi oli irtaantumisharjoitus, eli perääntuminen kilometrin matkalla ja se tehtiin kaksikertaa. Ja lopuksi päivän päätyttyä satojen Telamiinojen putsaus,ynnä sakara,putki,raivimet,piikkilankasetit pohja, majoitustarvikkeiden huolto.
Se vaatii pitkänpinnan tälläisen sietäminen. Vielä kun joskus tuli vihollistoimintaa yöllä kyllä tunteet kävi kuumana, kun oli hyvin väsynyt asemissa, kyllä vitutti... Kun ajattelee kun jotkut pääsee helpolla, esim. sivarit/aseistakieltäytyjät ... Ja johtajat vielä mulkkuja Rukin kurilla, hirveästi simputusta, kaikki opetettiin Ns. pioneerikyykyssä... Iltapuhettelut kassulla kesti 2 tuntia, tunnin verran päivystäjänpyödän eteen järjestäymistä> aina jotain vikaa, harjoiteltiin n. illassa parhaillaan 40 kertaa.
Tuntipuhuttelua, parta, tukka tarkastusta, jos jotain vikaa taistelioista yhdestä 5 min kyykkyä, kahdestä 10 min ja lopuksi päivän ongelmat kyykyttämisellä hoidettiin pois, esim. avautuminen
joka ei koskaan loppunut. Siitä sai parhaimmillaan kärsiä toisten avautumisesta noin. 20 minuuuttia. Eipä enää sen jälkeen tuntenut omia jalkoja.... Ja joskus siirettiin hiljaisuutta tämän takia, lyhempi yöuni... Aamulla sama helvetti jatkui... Tuvat ei olleet kunnossa, niinpä aamupalalla kerkis syödä linjastolla, kuumapuuro kerralla suuhun että suu ja kurkku paloi. Jos sitä otti nälkäänsä. Ja sitten purkulinjastolle, ruokalasta komppanian> eli aamupala tai lounas, päivällinen sai kestää korkeintaan 2 minuuttia... Jos ei tätä totellut tuli esitutkintaa.... Ja se nosti kapinaa ja kerran yksi koksu sai tappouhkauksen, Eräs pioneeri: jos hänellä oli kovat piipussa hän tappaisi sut... Sen jälkeen kyseinen Kokelas otti sen vakavasti, meni hijaiseksi ja otti vähän opiksi.... TÄTÄ KESTI MELKEIN PUOLI VUOTTA tätä miestenkoulua. Mutta silti en valita, mukava kokemus.. Tekisi hyvää näille sivareille, homoille ja muutenkin poikkeaville väestöryhmille... Joku kummiskin ajattalee että pioneeri aselaji helppoa, se on väärässä.. Mutta empä silti viitsi tällä leuhkata tällä asialla, mennet menneitä.. .
"Ei muuta kuin valitusta ylöspäin, niin alkaa herra isoherrojen urputus loppumaan."
Pitää silti paikkaansa tuo väite, järkevyydellä ja oikean tahon puheille menee> saa vaikka mitä tahansa....
Samanlaista se on kuule muissakin koulutushaaroissa (lukuunottamatta joitain löysempiä, kuten viestiä). Esim. sisseillä, metsässä mennään kovaa ja kasarmia nähdään vain lomilta palatessa ja lähtiessä. Kuri kovaa ja fysiikalta vaaditaan paljon. Jos et juokse yli 3000 metriä cooperissa, juokset sitten iltaisin muiden lähtiessä iltavapaille. Telttaa nähdään harvoin, nukkumiset tapahtuu kuusen juurella sadeviitta päällä (säällä kuin säällä), talvisin jopa lumiluolissa. Useinmiten valvotaan vuorokausiputkella, jatkuvaa liikettä joko suksin tai jaloin, tiedustelua, häirintää, yllätysiskuja, perääntymisiä, uudestaan ja uudestaan. Jatkuvaa vilua ja nälkää, rankkaa koulutusta sekä fyysisesti että henkisesti, mutta he eivät valita, he ovat metsän äänettömiä eläimiä!
Oletko kuullut tekstin jaottelusta? Toi teksti oli mahdotonta lukea mun pienellä näytöllä. Vähän enteriä väliin!
Sulleko ei toi yks nimimerkki (Pioneeri) riitä?
Valtion vehkeet riittää periaatteessa, mutta käytännössä esim. r-laukuissa olevat puukot voi olla sellasia että niillä ei mene tulilanka poikki. KaiPr:ssa palvelin.
Ei se kello välttämätön ole, mutta esim. vartion pyörittäminen on vähän vittumaista jos kellään ei ole kelloa. Kännykästä loppuu helposti akku parin viikon leirillä ja se voi muutenkin hävitä/särkyä tetsatessa.
Siviilivaatteita sai kyllä pitää mielin määrin, kunhan ne eivät näy.
Jep, paitsi meillä nostatettiin joskus lahkeita ka katsottiin onks siviilisukat ;) Sisseillä ei muuten saa olla mitään omaa ainakaan leireillä. Ei siis eväitä eikä vaatteita...kaveri jäi kiinni mars-patukasta ja kouluttaja oli sitä mieltä, että näkyy olevan niin paljon energiaa että voit ottaa ylimääräisen telanapin kantoon...
että se on Puolustusvoimien vika, jos mä en onnistu pyörittämään vartiota puuttuvan rannekellon vuoksi. Ne mut inttiin pakottaa, niiden velvollisuus on tarjota muille vehkeet, joilla selvitä kaikista haasteista. Vitut mä alan kustantaan omaa pakkopalvelustani.
Mitä tetsaaminen on?
Ei sua kukaan siitä kellon puutteesta syytä, ajettelin ihan omaa mukavuuttasi. Toi tetsaaminen selvinnee ensimmäisten päivien/viikkojen aikana =)
Alkuperäiseen aiheeseen vielä sen verran, että intin aseenpuhdistusvälineet on aika anuksesta eli kannattaa olla omia tops-puikkoja ja hammas- tai tulitikkuja. Käytönnössä aseen saa toki puhtaaksi intin vehkeillä, mutta meillä ainakin oli aina sellaset asetarkastukset, että ei saanut olla yhtään paskaa missään ja laatikkoa ei intin vehkeillä puhtaaksi saa ilman että purkaa asetta yli sallitun.
Opit tuntemaan sanan "tetsaaminen" vittumaisesti vielä...Jos kysyit ja haluat tietää.. Byahah hahha hahh hahh haa.. Se on taistelemista elämästä ja kuolemasta..
Niin se on, olen kokenut samoja juttuja...
Ei mittapöntön metsä piknikeillä tollasta ollu... kuormaautolla metään, hetkenaikaa leitään viisaan näkösenä jollain romulla, sen jälkeen teltta pystyyn ja omia eväitä syömään...
TST eli taistelusotaharjoitus, eikö? Kun sinä ilkeä ihminen et suostunut mulle kertomaan tota, niin kysyin sitten vähän kiltemmältä tyypiltä.
No ilkeä ihminen kertoo enemmän kivoista ja mukavista asioista> tetsaaminen tarkoittaa sitä kun täyspakkaus olkapäillä tai tetsari(taisteluliivi), kypärä, rukkaset, kumisaappaat ja rynkky matkassa pääasiassa matkassa.. Varustukseen voidaan pioneerikomppanialla lisätä putkiraivain olkakapäillä purettuna, telamiinoja 6kpl tetsarissa roikkumassa/ 20 kg hävityspanoksia myös roikkumassa, sinkoja myös muutama (lisänä voi olla aitanarukela ja merkitsemis tikkuja) ja tarvitteassa majoitusvälineet kannossa... Varmaankin kaikista ei ole tähän rääkkiin, mutta harvoista... Sitten tälläisellä varustuksella voidaan kontata ojissa, ryteikossä, maantiellä, suolla, kiivetä kalliolle, jossa vaikeutena märkä/liukas sammal> jossa voi liukastua... Ylensäkin marssia erämaassa vähitään 20 km... Sodan aikana tämä touhu voi olla satojen kilometrien päähän marssittuna... Ja tämä raskas touhu pitää sietää urputtamatta, sitten vasta tulee helpotusta, kun olet niin loppu että asekaverisi vie sinut paareissa majoituspaikkaan tai sairaalaan... Sitten voi tulla kivoja mutkia matkaan, kun komppanianne joutuu vihollisen hyökkäykseen ja siinä pitää olla äkkiä munat turpeessa> ettet saa kuolettavaa luotia...
Ja ajan myötä voi väsymys tulla häiritsemään, ajatusmaailmaa ja ruumiin osasi täynnä kipuja ensimmäisen 8 km aikana> ja mies kestää tämän....
Siten kun olet tarpeeksi vittuuntunut, väsynyt/ palelee, janottaa ja marssit rankkasateessa> mutaa,kaadut välillä, vettä joka puolella, niin alat miettiä elämän tarkoitusta, selviänkö tästä opastetusta luontoretkestä ja se vielä raivostuttaa kun kapiaiset, varusmiesjohtajasi huutaa naama punaisena vuorotellen: "vauhtia taistelija, ei täällä olla etanat limassa, saatana.."
PS. Haluatko tietää muutakin mukavaa....
Eipä noita nussuja voi mihinkään päästää....
Inttiin menijöiden tuskaa voin helpottaa sen verran, että tiedossa ei todellakaan ole mitään 20km marsseja kuuden tellun (12kg/kpl) kanssa. Joku saattaisi tuohon pystyäkin, mutta niin harva ettei tollasta laiteta tekemään. Siviilipuolen vaelluksilla kuorma ei sais painaa enempää kuin kolmanneksen kantajastaan (nuori mies kyllä kantaa puolet) ja tetsari ase 6 tellua painaa enemmän kuin keskiverto pioneeri. No way...
Tämä on toivottavasti vain sun näkemys siitä harjoituksen luonteesta. Mitä muuta mukavaa infoa on siis tarjolla?
HAJOA AAMUIHIN SITTEN JOSKUS, TONNIAAMU!!!
No ei kaikilla ole tuollaista kokemusta, kun harvaoilla... Nimittäin tuo pitää lähes paikkaansa, siihen ainoastaan pystyy Suomen ykkös pioneeripatoljoona>Keski-Suomen pioneeripatoljoona, jos sodanajan sijoitus- ja vaatimus on kova, niin kyllä hajoituksien on oltava kovia... Silloin kun tämä tapahtui niin kyllä luulin että mä jään sinne reisulle> tilanne oli kuin todellisessa tapahtumassa... Se oli täysin sairasta touhua mutta enpähän enää tule valitettua pienestä...
Vietiin "aseet" heti alkuun:D en muista kuinka kauna meni kun sain ne takas, oisko ollu yliluutnantin haastattalun yhteydessä jossa kaikki kävi johonkin aikaan. Alkuun joutuu antaa pois lelut ja hilut ainakin meillä!
Maailma on ehkä muuttunut. Nykyään varmaan pelkäävät ensimmäisinä' päivinä, ehkä enemmän sekoamisia yms ja siksi teräaseet voidaan ottaa pois mutta en nyt tarkoita varsinaisesti, jonkun julmetun veitsen ottoa mutta juuri joku leatherman tai vast. Sitä näpräilyä ja säätämistä siinä alussa on kuitenkin ja lopulta sitten metsässä, kun sinne päästään. Tavat ovat varmasti muuttuneet sitten -81 vuoden. Nykyään oman ammatin ja kert. harjoitusten kautta tiedän, että kantahenkilökunta erityisesti alussa tarkkailee tätä ns. latva-B porukkaa. Armaijassa on niinkuin tiedetään niitäkin ns. "junasta, asemalle jääneitä" ja hyvä niin mutta kaikkien pinna ei sitten pidä. Elämä on sellaista.