Miehelläni on keuhkosyöpä

paljon voimia!!!!enpä osaa muuta sanoa..

Nyt ei auta muu kuin etsiä tukea niistä sisäisistä voimavaroista, vertaisryhmistä, suvusta ja ystävistä....

Syöpä on aina hirveä sokki.

Levinnyt keuhkosyöpä vielä pahempi. Veljeni meni kuudessa kuukaudessa.... riippuu täysin etäpesäkkeiden sijainnista, kuinka paljon aikaa on. Luustossa ja silmässä (=lähellä aivoja) sijaitsevat etäpesäkkeet kuulostavat aika kurjalta.

Sinun tehtäväsi on tehdä hänen loppuelämästään mahdollisimman rauhaisa. Äiti pienet lapset eivät ole mitenkään harvinainen yhtälö - kunhan saatte lapset tajuamaan mitä on tapahtumassa. Mielestäni olisi syytä hankkiutua koko perheenä terapiaan, syöpäjärjestöistä saa tietoa. Tilanteenne ei, ikävä kyllä, ole mitenkään harvinainen.

Sinulta vaaditaan nyt enemmän kuin koskaan ennen. Ilman apua et selviä. Nyt ryhtiä sen verran, että selvität terapia- ym. mahdollisuudet - vaikka pelkästään lasten takia.

Voi Sinua parkaa - teitä kaikkia :( !!!

En oikein tiedä, mitä sanoisin ja miten asiani, mutta kerron läheisenä omista keuhkosyöpään sairastuneista tuttavista. En edes voi sanoa, ettei kaikilla vältämättä sama kohtalo, sillä keuhkosyöpä varsinkin levinneenä vie nopeasti - valitettavasti :(.

Yhdessä tapauksessa meni tuttava 2 kk:n kuluttua diagnoosista. Keuhkosyöpä joka oli levinnyt luustoon ja aivoihin. Hänelle annettiin sädehoitoa ym, mutta eivät enää ehtineet edes hiljentää syövän edentymistä. Hän nukkui pois huhtikuussa.
Toisessa tapauksessa tuli ihmeellisiä pyörtymisiä eivätkä lääkärit löytäneet mitään. Lopulta kun todettiin keuhkosyöpä, hän kuoli kahden viikon kuluttua.

En kerro näitä tarinoita järkyttääkseni ja pelottaakseni sinua vielä enemmän kuin jo olet.
Kerron sen vuoksi, että osaat varautua pahimpaan.. Niinkuin sinua jo joku toinen kehoitti, kehoitan minäkin hakeutumaan koko perhettä terapiaan, te kaikki tervitsette sitä juuri nyt.

Yrittäkää selvitä jotenkin, nauttia ja tehdä kaikkea mitä olette haaveilleet ja halunneet vielä kun miehesi on kunnossa.. ja VOIMIA teille kaikille!!!

Kirjoita tänne tilanteesta, ja saat tukea nyt ja myöhemminkin..!!!

...jokaisen sairaus on kuitenkin erilainen kuin jonkun toisen. Keuhkosyöpiäkin on eri tyyppejä.
Parhaiten saat nyt tietoa hoitavalta lääkäriltä, ja sinulla on myös mahdollisuus puhua sairaudesta sairaalassa ammatti-ihmisten kanssa, esim psykiatrisen hoitajan kanssa omasta tilanteestasi ja paniikin tunteestasi, joka on täysin normaali ja tavallinen reaktio. Niistä keskusteluista voi olla suuri apu ja tukea että jaksat arkipäivässä.
Samoin sairaalassa on ihminen, jonka kanssa voit kartoittaa taloudellisia asioita miehesi sairastumiseen liittyen... kelan toimistossa ollaan avuliaita ja on olemassa henkilö, joka voi tietää mistä kaikesta voisitte saada tukea ja apua.
Onko sinulla hyviä ystäviä jonka kanssa voit jakaa asioita?
-
Syöpä on aina shokki koko lähipiirille. Asiat joiden luulemme olevan elämässämme muuttumattomia ainakin seuraavat 15-20-30 vuotta, osoittautuvatkin hauraiksi ja muuttuviksi. - Terveenä sitä tulee eläneeksi toiveikkaassa harhassa, ja sairauden tullessa silmät avautuvat, näin kävi itselleni.

Voimia ja jaksamista teille! Juuri käsilläolevassa hetkessä eläminen voi antaa voimia ja virkistää. se säästää henkisiä voimavaroja, ja se hetki 'juuri Nyt' on kaikki mitä kellään meistä oikeastaan on. kaikki muu onkin vain toiveitamme.

Niin kauan kuin on elämää on toivoakin. Tsemppiä.

keskustella kahden kesken ,olen juuri käynyt mieheni kanssa tämän prosessin läpi. toivottavasti voin edes hiukan auttaa sinua omakohtaisella kokemuksella.

on se, että isäni sairastaa kyseistä tautia... Diagnoosi saatiin pari kuukautta sitten, jolloin lääkäri antoi tuomion: puoli vuotta elinaikaa, ja nyt näyttää siltä että aika on tosi vähissä... Ajan voi jopa laskea päivissä, korkeintaan viikoissa....Puheesta ei saa paljoa selvää,kuulo on heikentynyt, ruoka ei maistu,jalat eivät pidä yhtään,joka paikka on kipeä...Toisin sanoen on täysin vuodepotilaana. Tosin isäni ei suostu menemään sairaalaan, on koti hoidossa loppuun asti...

olen täällä sinua varten, ja sen kyllä tiedät. Voisi olla hyvä keskustella esim. kanssasisaren kanssa, vertaistuki olisi todella tärkeää sinulle nyt. Toivoisin voivani kuormaasi keventää, mutta hirvittävä huoli puolisostasi ja minun ystävästäni painaa myös omaa mieltä. Muista että voin tarjota edes kuuntelijan kun sitä tarvitset. Iso iso voimahalaus. Muista ystäväni että kaikesta huolimatta et ole yksin vaikka se varmaan välillä siltä tuntuukin.

Mäntyuute voisi auttaa, Karin havupuu-uutejuoma, Fenoprolic, nordicnutrients.fi. Lauri Polarin väitös.